Roverandom #5 (Luku 4. s. 57-84, 110-113)

Vehka

Unenkutoja
Vastuuhenkilö
Kummi
Hmm, olen kaksi viikkoa myöhässä ja todella pahoillani siitä. Rakas veljeni oli kuitenkin kätkenyt Roverandomin liinavaatekaappiin pyyhkeiden alle, joten en päässyt lukemaan sitä tuosta vain. Tssä tämä alustus kuitenkin olisi, toivottavasti suotte minulle anteeksi.

Ensimmäiseksi mietin tätä kolmen Roverin arvoitusta. Onko Tolkien tahtonut viestiä sillä jotain erityisempää, vai halusiko hän vain saada mukaan mukavan pikku sattuman, joka ilahduttaisi lapsia? Toisaalta, jos kuulla ja merellä on omat Roverinsa, niin pitäähän maallakin kai olla.

Tulin myös miettineeksi, että onko TAM:n merkitys alkuperäisteoksessa sama, eli mikähän mahtaa olla lyhenne englannin kielellä ja tuleeko se suunnilleen samoista sanoista? Josko joku osaisi kertoa?

Loitsujen säilöminen ja valmistaminen pulloihin saivat minut hymyilemään. Ajatuksena se on aika veikeä; laitetaan pulloon merilevää, auringonvaloa ja kissanminttua ja saadaan aikaiseksi vaikkapa uniloitsu. Mielenkiintoista, siitä olisin kuullut mieluusti enemmänkin.

Sitten tulin, ihan näin sivuajatuksena, pohtineeksi, että mistäköhän aineesta Valitukset oli valmistettu. Nehän olivat veden alla, joten paperi ei kai tullut kysymykseen… Ellei se sitten ollut lumottua, mutta…

Myöskin merikeijujen ulkonäkö jäi vaivaamaan. Oliko niillä jalkoja vai pyrstöt? Ja kuinka ne ylipäätään pystyivät laulamaan vedessä?

Ja, ennen kuin unohdan, pitää suoda tunnustus Tolkienin kuvauksille. Merenpohja vaikuttaa kerrassaan ihastuttavalta paikalta Roverandomin kuvausten perusteella, ja jotkin lauseet ovat todella kauniita.

Tässäpä oli tämä alustus, toivottavasti se herättää edes jonkinlaista keskustelua.

//Edit: Suokoon Vehka anteeksi adrianmonkmaisuuteni, mutta minun oli kerrassaan pakko yhtenäistää Roverandom-keskustelujen otsikot. Näkisittepä minut juoksemassa mukulakivikadulla!
Tik
 
Vehka sanoi:
toivottavasti suotte minulle anteeksi.

Ilman muuta, keppostelevalle veljellesi (etenkin jos hän on pikkuveljesi) myös.

Vehka sanoi:
onko TAM:n merkitys alkuperäisteoksessa sama, eli mikähän mahtaa olla lyhenne englannin kielellä ja tuleeko se suunnilleen samoista sanoista?

Pacific and Atlantic Magician eli PAM, joten käännös on aivan suora.

Vehka sanoi:
Sitten tulin, ihan näin sivuajatuksena, pohtineeksi, että mistäköhän aineesta Valitukset oli valmistettu.

Hyvä kysymys, kirjekuoristakin puhutaan, joten täytyy tosissaan pinnistellä mielikuvitustaan keksiäkseen, mistä ne on tehty. Minä en kyllä vielä ole saanut mitään päähäni. Samaten merkillisen hauska yksityiskohta on Artakserkseen piippu (täytyyhän piippua voida polttaa veden allakin), josta pursui kuplia. Vaan saiko hän sen jollakin konstilla sytytettyä? Miten vesipiiput mahtavat toimia?

Vehka sanoi:
Myöskin merikeijujen ulkonäkö jäi vaivaamaan. Oliko niillä jalkoja vai pyrstöt? Ja kuinka ne ylipäätään pystyivät laulamaan vedessä?

Hmm, laulavathan valaatkin. Ehkä jotakin samantapaista. Niillä oli ainakin jalat, sillä niistä kerrotaan etteivät ne ui, vaan kulkevat meren pohjan tasolla tai ajavat simpukankuorivaunuissa tai ratsastavat hajasäärin taskuravuilla. Merikeíjut ovat kuitenkin ilmeisesti aivan eri rotua kuin merenneidot?

Vehka sanoi:
Ja, ennen kuin unohdan, pitää suoda tunnustus Tolkienin kuvauksille. Merenpohja vaikuttaa kerrassaan ihastuttavalta paikalta Roverandomin kuvausten perusteella, ja jotkin lauseet ovat todella kauniita.

Olen samaa mieltä, tämä luku pitää lukea vielä moneen kertaan. Siinä on sitä paitsi paljon yhtymäkohtia Ardaan: Varjoiset Meret, Keijuvalkama, Taikasaaret, viimeinen Länsi, Haltiakodon vuoret, Satumaan valo, Ulommat Maat, Uin, jne.

Onkohan muuten Merikäärme mukana Kadonneiden tarujen kirjassa tai jossakin?

Erityisesti mieleeni on jäänyt merihirviöiden luettelo sivulla 83, hykerryttävää luettavaa. Ja sitten paikannimet sivulla 73: Japani, Manila, Honolulu, Pääsiäissaari, Torstaisaari, Vladivostok - hetkinen, mikä ihmeen Torstaisaari?! Ehdottomasti kirjan hauskin luku tähän mennessä.
 
Ylös