Runoilua minulta

Lasihäkki

Katson kaltereiden välistä
Koetan saada ääneni kuuluville
Kukaan ei kuitenkaan kuule

Tunnen, kuinka minua tarkkaillaan
Minusta puhutaan
En vain itse kuule sitä
Näen sen häkin ulkopuolella
olevien ihmisten huulilta

Häkissä olo masentaa
Kaltereiden takana olo ahdistaa

En kuule, mitä minusta puhutaan
En saa omaa ääntäni kuulumaan

Minua tarkkaillaan
Sormella osoitellaan
Olen kuin mikäkin näyttelyesine

Olen lasihäkissä
Ympärilläni on panssarilasiset seinät
ja häkissäni on kalterit