Sää

Lämpö on tietysti ihanaa ja ihan periaatteesta en halua valittaa säästä, mutta... Alkaa olla jo aika tukalaa. En ole koskaan ollut mikään helteen ystävä, ennemminkin talvi-ihminen.

Onneksi olen myös ilta-/yöihminen, ja nämä lämpöiset kesäillat ja -yöt ovat niin ihania, että nukkumaan ei nyt malttaisi mennä ollenkaan :)
 
Nukuttiin taas parvekkeella. Terassilla olisi enemmän tilaa, mutta sinne löytävät hyttyset kun parvekkeella niitä taas ei näy. Ainut vika on että parveke on auringossa monta tuntia iltapäivällä ja betonilattia hohkaa kuumaa vielä kahdeksan maissa illalla kun Mushun pitäisi olla sängyssä. Mutta hyvin tuo silti nukahti ja nukkui keskeytyksettä koko yön.
Eilen oli 11 aikaan yöllä vielä +24C ja tänään aamulla klo 7 +20C. Eli ei tainnut mittarinkaan mukaan olla kovin kylmä yö.

Minusta tuntuu että tämä päivä on ollut helpompi kuin kaksi edellistä. Tänään ovat jopa ovet edelleen auki. Tuuli tietysti auttaa vähän, mutta veikkaan että alan pikkuhiljaa tottua tähän ilmanalaan. Vedin jopa vartin lihaskuntojoogan tuossa ennen puoltapäivää eikä kuumuus käynyt sietämättömäksi vaikka mittari tavoitteli kohta kolmeakymppiä. Oikeastaan oli helpompaa kun lihakset olivat jo valmiiksi lämpöiset.

Viikonlopuksi luvatut suuremmat sateet ovat vaihtuneet pieniksi kuuroiksi ja ukkosiksi. Eli ihan tuurista kiinni missä sataa ja minkä verran. Kaikesta lämmöstä ja sen ihanuudesta huolimatta yksi-kaksi viileämpää sadepäivää tähän väliin ei tekisi pahaa ihmisille eikä kasveille.
Oikeastaan ihana että tässä kohtaa on näin kuuma. Minä haluan että kesällä tulee niin lämmin että ehdin vähän tuskastua ja kyllästyä lämpöön. Sitten on helpompi ottaa vastaan alkava syksy (johon nyt vielä toivottavasti on kuitenkin yli kuukausi). Sama pätee talveen. Jos tulee kunnolla lunta ja on hyviä pakkaspäiviä sen verran että niistä saa kyllikseen niin on kahta nautinnollisempaa siirtyä kevääseen ja alkavaan kesään.
 
Täällä sataa! Oi ihanuus, jatkuisipa koko viikonlopun. Tai saisi jatkua pidempäänkin, kunhan Evolla ei sada ensi viikolla Eeveen partioleireillessä.

Toivottavasti sade houkuttelee edes vähän sieniä esiin, haluaisin päästä poimimaan kantarelleja.
 
Älä manaa. Pari viikkoa hellettä... ja vettä sataa juuri sinä päivänä, kun juhlin synttäreitäni sisarusteni kanssa lauantaina. Tyypillistä.
 
Koko maassa varoitettiin erittäin tukalasta helteestä, mutta nyt taidetaan enimmäkseen varoittaa enää tukalasta helteestä. Lisäksi koko maassa on metsäpalovaroitus ja eteläisimmissä maakunnissa sadevaroitus.

Tukalasta olosta pitää tietysti valittaa, kunhan ei median tapaan huolestuta tällaisesta helteestä. Ollaan huolissaan siitä, miten luonto tai ihmiset tästä selviytyvät, vaikka n. 30˚C lämpötilat ovat Suomessakin aivan tavallisia. Tietysti viileämpään ilmastoon sopeutuneet kasvit kärsivät jo näin kuumasta ja kuivasta ja vanhuksille helteet ovat vaaraksi. Nyt on ollut pari sateista ja viileää kesää, mutta varmaan tästä kesästä selviydytään aivan kuin aiemmista hellekesistä.
 
Ihana sade. Eilen kastelin ulkokasvit joten nyt ne pääsevät saamaan heti kaiken hyödyn irti sateesta. Helle on mukavaa tietyissä rajoissa, mutta kun sisällä tosiaan meilläkin oli se +29C niin minusta se oli vähän liikaa että jaksaisi touhuta. Ehkä pari päivää sateita ehtisi jäähdyttää tupaa sen verran että on taas hyvä olla sisällä.
 
Täälläkin alkoi sateet, upeaa. Edellispäivän saaristoreissu oli hieno, mutta hyvin hikinen. Laiva oli täynnä mantereen kuumutta pakenevia turisteja, seuramatkalaisia ja saarille sukua tapaamaan menossa olevia paikallisia ja jouduimme seisomaan lähes koko kolmen tunnin menomatkan. Saaressa reilun 7 kilometrin kävely uuvutti uinnista huolimatta, merivesikin oli yli 25-asteista, ja jonkin verran leväpitoista, joten takaisin satamaan päästyä oli aivan yhtä hiessä kuin lähtiessä rannalta. Paluumatkan aikana tuuli sentään hyvin ja pääsimme varjoon kannelle istumaan niin jaksoi vielä ajaa kotiin asti. Nestettä kului reilut neljä litraa. Toivottavasti ennuste pitää paikkaansa ja illalla tulee lisää vettä niin voi mennä pihalle seisomaan. Huum-huum-huum.
 
Ilmastonmuutosahdistus tästä jatkuvasta helteestä. Voisiko sataa tai edes olla pilvistä tai edes vähän viileämpää, mutta kun ei, äiti maa on päättänyt kärventää loisensa irti sitten vaikka väkisin. Juu, olen aika kyyninen öisin. Ehkä sitä aamulla jaksaisi jopa nauttia lämmöstä eikä vain pelätä maailmanloppua. :D
 
Oikeastaan ihana että tässä kohtaa on näin kuuma. Minä haluan että kesällä tulee niin lämmin että ehdin vähän tuskastua ja kyllästyä lämpöön. Sitten on helpompi ottaa vastaan alkava syksy
No nyt on ylitetty se kynnys etten pysty enää mitenkään päin uskottelemaan itselleni että tämä lämpö olisi ihanaa tai hyvä juttu. Enkä tällä tarkoita ettenkö loskan ja pimeyden kskellä saattaisi kaivata lämpöä. Ihan varmasti jossain kohtaa kaipaan aikaa kun ulos voi mennä vaikka alasti eikä palella. Mutta kun talo ei enää yölläkään jäähdy edes +27C asteeseen. Vauva itkee ja valvoo kun on kuuma, minä valvon ja mietin miten pienen oloa voi helpottaa ja kun hän nukahtaa niin seuraan hengittääkö se ja sitten kun olen varma että kyllä se pärjää niin alan itse pyöriä tuskaisen kuumaa oloani. Ei huvita edes lähteä uimaan kun se auttaa tasan siihen asti kun pääsee takaisin kotiin. Unenpuutteesta kärsivät aivot luovat epätoivoisia mielikuvia siitä miten kiehumme elävältä eikä tämä lopu IKINÄ.
Ja sitten kun joku sanoo ilmastonmuutos niin olen monta päivää ahdistunut ja tunnen että olen ansassa tällä planeetalla joka vaan kuumenee ja kuumenee kunnes täällä ei enää voi elää (ja niin olenkin) ja sitä miten lapset meidän jälkeemme yrittävät kituen selviytyä hengissä. Joo, vähän aivot liioittelevat. En siis halua kuulla ilmastonmuutoksesta mitään. Se on siellä ja yritetään elää mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittamatta. En ole välinpitämätön, mutta EN halua kuulla aiheesta sanaakaan (ja juuri itse kirjoitan siitä). Se aiheuttaa liikaa ahdistusta.
Sitäpaitsi Mushulla oli nestehukka pari päivää sitten ja nyt vahdin vainoharhaisesti sen juomista ja mietin miten Spyro pärjää kun sille ei vaan voi sanoa että "juo, juo, juo" ja se joisi.
Niin ja jokapaikasta on kaikki ilmanviilennyt-/kuivauslaitteet "tilapäisesti loppu".
 
Muistakaahan kaikki näillä keleillä juomisen lisäksi myös syödä tarpeeksi suolaa. Huomaan itse juovani varmaan kolme kertaa normaalia enemmän (tämä ei kuulemma olisi edes tarpeen ja voi pahimmassa aiheuttaa vesimyrkytyksen, mutku janottaa - ja sit pissattaa). Olen pyrkinyt juomaan vichyä/kivennäisvettä jotta elimistöstä poistuvat suolot korvaantuisivat. Festarioloissa mulla on mukana filmipurkillinen merisuolaa, josta otan jos alkaa heikottaa. Heikotus (tai ellotus) helteellä johtuu useimmiten suolojen eikä nesteen puutteesta.

Tässä on nyt kaksi viikkoa ja yksi päivä siitä kun viimeksi näin vesisateen livenä ja sekin oli ihan eri maakunnassa. Täällä ei ollut satanut silloinkaan. Viimeisen viikon ajan on sääennusteessa joka päivä luvattu sadetta ja ukkosta "huomiselle". No eipä ole "huomista sadetta ja ukkosta" näkynyt ja tänään ei luvata enää edes sitä. Vanha Miljoonasateen biisi on kyllä pyörinyt päässä tiuhaan:

Hän muistaa isänsä kiviset pellot ne huokuivat kuivuuttaan
sinä kesänä kauan sitten kun ei satanut ollenkaan
Hän muistaa isänsä kumaran hahmon peltojen reunalla
itsekseen huokaavan hiljaa: "Täytyy vain odottaa"
Ja juuri kun kaikki alkoi kuolla pois kokonaan
toi tuuli jostain miljoonasateen ja elämän tullessaan
 
Tänään sentään tuulee niin hiki haihtuukin. Lienee pakko taas illalla antaa nurmikolle vettä, taidan tällä kertaa ruiskuttaa suoraan ylös niin ei tartte ottaa suihkua muuten. Ensin pitää tyhjätä sadevesitynnyri, siitä reilun viikon takaisesta kuurosta on vielä muutama kymmenen litraa jäljellä.
 
Tulin itsekin tänne avautumaan helleahdistuksesta. Kesä on ihana, lämpö on ihanaa, auringonpaiste on ihanaa. Mutta eihän tämä ole enää normaalia :( Ja vielä pahempaa on eteläisemmässä Euroopassa. Voi kunpa me ihmiset vihdoin heräisimme siihen, että ilmasto on muuttumassa ja sään ääri-ilmiöt oikeasti yleistymässä.

Itselläni lämpö on kyllä selvästi pehmentänyt päätä, tai huono / liian vähäinen uni. Yöllä ei mitenkään malttaisi mennä nukkumaan kun lämpötila vihdoin laskee pari astetta, ja sitten on kuitenkin liian kuuma nukkua.

En kyllä missään tapauksessa haluaisi asua sellaisessa maassa, jossa tällaiset kesäsäät ovat normaaleja!
 
Jaamarin lainaten: No nyt on ylitetty se kynnys etten pysty enää mitenkään päin uskottelemaan itselleni että tämä lämpö olisi ihanaa tai hyvä juttu. Enkä tällä tarkoita ettenkö loskan ja pimeyden kskellä saattaisi kaivata lämpöä.

Täsmälleen sama tunne.

Kylmällä säällä on sentään se vaihtoehto, että voi lisätä vaatetta, mutta kuumuudessa ei voi muuta kuin kärvistellä. Lähes kaikkien vaatteiden vähentämisen jälkeen ei ole enää muuta pois otettavaa kuin oma nahka...

Sadetta odottelen: Torpalla satoi kerran juhannuksen alla ja seuraavan kerran viime viikolla (14 mm). Lähes koko piha on kuivettunut ruskeaksi ja saa sitten nähdä miten ruoho toipuu, kun sadetta vihdoin saadaan. Eniten huolestuttaa, riittääkö porakaivossa vesi, kun se on aika matala ja pohjavesi on muutenkin matalalla jo kuivan kevään ja erittäin vähälumisen talven jälkeen.

Laiturin nokassa voisi uittaa koipiaan (sekin virkistäisi...), jos ei olisi sinilevää ja vesi erittäin alhaalla. Uiminen ei onnistu, koska koko ranta on liian matalaa uimiseen. Veneellä pääsee rannasta vesille ja veneestä pääsisi syvemmällä uimaan. Siis teoriassa: En epäile yhtään veneestä veteen pääsemistäni, mutta ylösnousu tällä elopainolla ja olemattomilla käsivoimilla aiheuttaisi todennäköisesti sen, että koko paatti pyörähtäisi nurin. Mies ehdotti, että voisin roikkua veneen perässä hänen soutessaan. Aika kuolleena syntynyt idea. Mieleen nousi ensimmäiseksi Vakka-Suomen sanomien otsikko: "Tuulvedellä nähty valkoinen valas ahdistelemassa soutelijaa"

Kotona Turussa tilanne on lähes sama, eipä ole meidän puolella kaupunkia enempää satanut kuin Torpalla, mutta varjoinen piha on ollut nurmikon ja koristekasvien kannalta hyvä. Ei ole tarvinnut tuhlata vettä kasteluun kuin kerran.

Harmittaa, kun oikein mitään ei jaksa tehdä kummassakaan paikassa, ja tehtävää olisi vaikka kuinka paljon, ja lomakin loppuu ensi viikkoon, ja tätä hellettä luvattu vielä elokuullekin.
 
Last edited:
Mies ehdotti, että voisin roikkua veneen perässä hänen soutessaan.
Anteeksi, mutta tämä aiheutti iltapäiväkahvien purskahduksen :D

Tänään tosiaan tuulee jonkin verran, kuten tossa Laichalaf aiemmin mainitsi, helpotti ulkona ollessa hieman mutta onhan tuo sellainen lehmän henkäys. Eniten ärsyttää se, että iholla on pysyvä hikikalvo. Atoopikolle se ei ole ollenkaan hyvä juttu.

Rakastan silti esim. näitä aikaisia aamuja, kun lämpötila on hieman alle 20 astetta, ilma tuoksuu hyvältä ja linnut jaksavat edelleen laulaa. Vielä kun näistä trooppisista öistä pääsisi eroon.
 
Me laitettiin nyt teltta pihalle että nukkuminen kävisi vähän mukavammin. Juuri ehdittiin saada telttaan huppu päälle kun joku kiltti pikkuinen pilvi ropsautti vedet meidän niskaan. Valitettavasti se loppui aika lyhyeen, mutta kasteli ainakin minut kun naputtelin vaarnoja maahan :D Luonnon kannaltahan tuollainen sade on ihan yhdentekevä.
 
Mies ehdotti, että voisin roikkua veneen perässä hänen soutessaan. Aika kuolleena syntynyt idea. Mieleen nousi ensimmäiseksi Vakka-Suomen sanomien otsikko: "Tuulvedellä nähty valkoinen valas ahdistelemassa soutelijaa"

Tämä kirvoitti meikäläisestäkin naurunpurskahduksen. Terve vaan valas, täällä hylje. Lapsilla on surffilauta (ei purjetta) vesileikeissä ja sain tuon lempinimen liukuessani sulokkaasti vedestä laudan päälle :grin: Mitenkäänhän se ei tietysti liity ulkoiseen habitukseeni [22]

Kestäisin vielä tämän kuumuuden, jos ei tarvitsisi tehdä töitä. Hyvä kun on töitä, mutta hämmentävän moni kesäajan työ on jossain muualla kuin viilennetyssä sisätilassa.
 
Oma työni on onneksi hyvin ilmastoidussa tilassa, nämä vapaapäivät ja parin viikon lomat ovat olleet niitä ajanjaksoja jolloin huomaa helteen ohjaavan ja rajoittavan toimintaa. Iso osa päivästä kuluu puoliteholla toimien ja viileämpää iltaa odottaen.
Surullista, että mustikkasato on vain "kohtalainen". Mustaviinimarjapensaat olisivat kaivanneet kastelua, pieniä olivat marjat, vaikka makeus jo kohdillaan.

Omaa ilmastoahdistustani ei auta aiheen välttely, pikemminkin haluaisin mahdollisimman monen ihmisen niin Suomessa kuin maailmalla (ainakin vauraissa maissa) miettivän asiaa ja mitä konkreettisia toimia voivat omassa arjessaan tehdä asian eteen. Silloin tämä valtavan ahdistava taakka tuntuu jakautuvan useammille harteille. Jos kokee olevansa yksin, niin musertuuhan sitä vahvinkin ihminen.
 
Ylös