Sanomalehdet

Vohobitti

Murhoppeli
Vehka sanoi:
Meille tulee taas Aamulehti.

Siis mitä? :o :yuck: :wtf:

Meitsi on ihmetellyt miksi Tampereelle ei ole syntynyt kilpailevaa alueellista sanomalehteä. Aamulehti kun on niin asenteellinen; Matti Apusen pääkirjoitukset saavat aina Vohiksen verenpaineen nousemaan.

Tilaisin vaikka Turun Sanomat mieluummin kuin Aamulehden, ja se on aika paljon se. :|
 
Eikä Apunen ole ainoa ääliömäisyyksiä kirjoitteleva - Jyrki Lehtolalta en ole fiksua ja asiallista kolumnia nähnyt ikinä. Kaikkien aikojen pohjanoteeraus Aamulehdeltä on silti ehdottomasti tämä: laske kuvatekstin otsikossa olevat virheet.
(On niillä välillä oikeastikin hyviä juttuja, niin kuin vaikka nyt syksyllä se Bakusta Pekingiin-sarja.)

Minä voisin silti kirjoittaa AL:stä tähän topikkiin myös, sillä se aikaansai pienen ilon täälläkin tänään. Luulin voittaneeni niiden järjestämässä kilpailussa 70€:n lahjakortin liikennelaitoksen lipulle ladattavaksi, mutta lahjakortti saapui tänään ja sen arvo olikin 80€. :)
 
Tämä menisi oikeastaan Ärsyttääkö-topiciin mutta koska Kulmikkaassa ei ole off-topicia niin jatketaan tätä täällä. Yleensäkin nyky-Suomen sanomalehtijärjestelmä on ongelmallinen, kun alueelliset kakkoslehdet ovat kuihtuneet pois. Siksi minkäänlaista poikkeavaa otetta asioihin ei lehdistä kerta kaikkiaan tunnu löytyvän, vaan kaikki tuntuvat jauhavan samaa konsensuslinjaansa. (Itse asiassa Aamulehti on umpikokoomuslaisuudessaan melkein piristävä poikkeus, ja se on pelottavaa se. Melkein yhtä pelottavaa on se, että Uuden Suomen lakkaaminen oli iso vahinko, minkä näkee nykyään Hesarin roolista. Kolmas pelottava asia on sitten se, että on pakko tilata Hesaria koska vaihtotehto olisi Aamulehti.) Mutta ilmeisesti täällä ei kerta kaikkiaan riitä resurssit kahdelle kilpailevalle lehdelle samalla alueella. Paitsi Pohjanmaalla - Ilkka ja Pohjalainen, jee.
Tahtoo saksalaisen/englantilaisen lehtijärjestelmän tänne. TAHTOO!
Ai niin, jos asuisin Juupajoella ja minulle ei olisi tullut vuoteen mitään sanomalehteä (paitsi ehkä joku paikallislehti) niin kyllä minäkin olisin iloinen tilauksen alettua uudelleen. Jopa silloin, jos kyseessä olisi Aamulehti.
 
Ereinion sanoi:
Paitsi Pohjanmaalla - Ilkka ja Pohjalainen, jee.

Pohjanmaalla osittain samoista lukijoista taistelee vielä Keski-Pohjanmaa ja Kaleva. Luonnollisesti Ilkan ja Pohjalaisen levikkialueet menevät eniten päällekäin, mutta varsinkin maakuntien raja-alueilla näiden neljän lukijataistelu on kiivasta.
 
Möshmösh, Valon Tero Kartastenpään kirjoitukset on niin nannaa että. :) Se toimittaja vasta osaa kirjoittaa, ihan oikeasti. Aamulehti on kyllä asenteellinen, mutta Hesari on paljon rumempi ja Aamulehden tv-arvostelut käteviä, kirjoituskilpailu kiva ja suhtautuminen tilaajiin leppoisa. Tykkään myös kulttuuriosiosta, ja uutisen pääsisältö tulee esiin oli se asenteellinen eli ei.
 
Hesari haukutaan jostain syystä turhaa. Se on mielestäni ainoa todella ammattitaidolla tehty sanomalehti Suomessa. Niin ikään nimenomaan Hesarin kulttuurisivut ovat jotain. Se on myös ainoa sanomalehti Suomessa, jossa esitellään ja arvostellaan radio-ohjelmia.

Hesarin ainoana miinuksena on samat tylsät kolumnistit pääkirjoitussivulla, joiden kirjoitusten sisällön pystyy arvaamaan etukäteen (Suomen pitäisi liittyä Natoon jne.).
 
Vohobitti sanoi:
Hesari haukutaan jostain syystä turhaa. Se on mielestäni ainoa todella ammattitaidolla tehty sanomalehti Suomessa. Niin ikään nimenomaan Hesarin kulttuurisivut ovat jotain. Se on myös ainoa sanomalehti Suomessa, jossa esitellään ja arvostellaan radio-ohjelmia.
Ei ongelma nyt niin olekaan Hesarin huonoudessa, vaan siinä, että se on ainut siedettävä vaihtoehto. Tämän sen toimittajatkin tietävät, ja sen huomaa aina silloin tällöin pienoisena ylimielisyytenä. Monopoliasema valtakunnallisessa lehtikentässä on aina vähän ongelmallinen. Asiantuntevalta HS kuitenkin vaikuttaa, ainut musta aukko tuntuu olevan kirkollisasiat (tai sitten se on ainut kohta, jossa minulla on riittävästi asiantuntemusta puutteiden huomaamiseen, mutta sinällään erkkolaisuudelle ajatusmaailmalle tuo puute olisi ihan luonnollista).

Tosiaan, Thalin viestistä tulikin mieleen, että olen unohtanut Kalevan kokonaan. Se on vähäisen tutustumiseni perusteella Suomen kakkoslehti. Vaikkei se laadullisesti Hesarlle pärjääkkään, niin plussaa tulee siitä, ettei rasittavaa helsinkikeskeisyyttä tarvitse kestää. (Kalevahan on sitäpaitsi pohjoisessa Hesaria vastaavassa asemassa, eli sitä luetaan alueilla, joiden "oikea" maakuntalehti se ei ole - Lapissa varsinainen on Lapin Kansa, Peräpohjolassa Pohjolan ja Kainuussa Kainuun Sanomat jne.) Mutta sekä Hesari että Kalevahan ovatkin Edistyspuolue-vainaan lehtiä. Pitäisikin tutustua Etelä-Suomen Sanomiin ja paremmin Turun Sanomiin, että voisi tarkastaa, pitääkö tämä EP-laki laajemminkin paikkansa.
 
Etelä-Suomen Sanomat ei ainakaan ole keskiverto maakuntalehteä parempi, kokoomuksen kannatuskin paistaa ajoittain läpi vähän turhankin hyvin. Yleisön palstaa lukiessa ei tiedä itkeäkö vai nauraa, maailman ja kotimaan uutiset raportoidaan kohtuullisen hyvin, talouden skippaan aina ja B-osan kulttuurisivuilta harvoin löytää mitään todella mielenkiintoista. Etlarissa on kuitenkin todella hyvät sarjakuvat, siitä plussaa.
 
Mmh, Aamulehdessä on kyllä usein suosituksia hyvistä radio-ohjelmista, Vohis. Ei toki yhtä laajasti kuin Hesarissa, mutta kuitenkin. Mielestäni lehti on muutenkin selkeämmin luettava, kuten jo sanoinkin. Tosin Aamis on kyllä myös melko tamperekeskeinen, mutta... Niin.
 
Tein tästä oman keskustelun kun juttua tuntuu riittävän. Ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa offaamisesta. Kulmikkaan pienistä ilonaiheista sai siis alkunsa.
 
On tosiaan harmillista ettei hyviä sanomalehtiä oikeastaan meinaa löytyä. Minulla tosin kokemus rajoittuu paikallislehtiin, Hesariin ja Aamulehteen, mutta enpä kehuja muistakaan lehdistä ole kuullut.

Hesari on miellyttävän monipuolinen ja kulttuurisivut ovat kyllä kattavat ja mielenkiintoiset, mutta Hesarin toimituskin syyllistyy valitettavasti puolueellisuuteen tietyissä asioissa. Koitin miettiä esimerkkejä ja mieleeni ei tule muuta kuin joskus presidentinvaalien alla ollut juttu jonka kuvassa oli Sauli Niinistö luihun näköisenä kurkkimassa ikkunasta ulos. Se loi lukijalle väistämättä negatiivista kuvaa Saulista. Vaikka en kuulukaan Saulin tukijoukkoihin, häiritsi minua tuo kuva.

Sen lisäksi Hesarin juttujen taso ei ole aina kovin loistava. Siellä oli kerran juttu kurpitsasta joka oli ilmestynyt parkkipaikalle lasten ihmeteltäväksi. Se oli melko koomista luettavaa.

Mutta kai sitä on Hesariin tyydyttävä parempia lehtiä odoteltelaessa.
 
Minulle Hesari on liian paksu ja laaja luettavaksi, tulee ahistus kun ei jaksaisi kääntää sitä kokonaan läpi. AL taas tarjoaa varsinkin arkipäivisin liian vähän mitään mielenkiintoista. Positiivisinta nykyisessä Aamulehdessä ovatkin sunnuntain lehden välissä tulevat tabloidikokoiset "Ihmiset" ja "Asiat" joissa riittää lueskeltavaa seuraavalle viikollekin. Niiden jutut eivät myöskään tunnu "vanhoilta" heti ilmestymispäivän jälkeen, kuten tavallisten sanomalehtien kanssa kovin helposti käy.
 
Vána sanoi:
Sen lisäksi Hesarin juttujen taso ei ole aina kovin loistava. Siellä oli kerran juttu kurpitsasta joka oli ilmestynyt parkkipaikalle lasten ihmeteltäväksi. Se oli melko koomista luettavaa.
Tämä löytyi kyllä muistakin lehdistä - en muista mistä siitä luin, mutta olen aika varma ettei Hesarista.

Sitäpaitsi minusta tapaus oli kyllä aika hupaisa, ei uutisten aina niin ryppyotsaisia tarvitse olla. Joskus päiväkodin pihasta voi löytyä käytettyjen huumeruiskujen sijaan ylisuuri kurpitsakin x)
Turhempia minusta kaikki jokapäiväiset mies-ajoi-mopolla-ojaan -pikku-uutiset ovat, lehdenlukuni on satunnaista mutta muistaakseni niitä kyllä löytyy paikallislehtien ohella ihan Hesaristakin ylijäämätilaa täyttämästä. Vai väittääkö joku lukevansa niitä säännöllisesti - tai edes joskus?
 
Nerwen sanoi:
Positiivisinta nykyisessä Aamulehdessä ovatkin sunnuntain lehden välissä tulevat tabloidikokoiset "Ihmiset" ja "Asiat" joissa riittää lueskeltavaa seuraavalle viikollekin. Niiden jutut eivät myöskään tunnu "vanhoilta" heti ilmestymispäivän jälkeen, kuten tavallisten sanomalehtien kanssa kovin helposti käy.
Totta, Aamulehden sunnuntainumero on kyllä melkeinpä parempi kuin Hesarin. Ihmiset-liite on minusta tylsä ja aika pinnallinen, mutta Asiat on kerrassaan hyvä, mm. poimitut blogien kommentit ovat minusta hyvä idea.
 
Elin jonkin aikaa taloudessa, johon tuli sekä Hesari että Hufvudstadsbladet. Siinä oli hauskaa tehdä vähän vertailua siitä, miten eri tavalla eri lehdet uutisoivat asioita.
Yksi mieleeni tuleva esimerkki on viime kesän Pride-marssi, johon osallistuin. Marssijoita oli tuhansia, ja odotin mielenkiinnolla, mitä Hesarissa marssista olisi kirjoitettu. No, juttu oli noin kahden virkkeen mittainen ja niin pieni, etten ensiselaamalla meinannut löytää sitä lainkaan. Saman päivän HBL:n etusivusta taas peitti neljänneksen kuva pussaavasta tyttöparista. :roll:
Muutenkin Hesarin uutisointi on jotenkin... äijäkeskeistä. Hiljattain minussa herätti hilpeyttä juttu, jossa käytiin läpi prekariaatti- ym. punavihreiden aktivistien verotietoja. "Perustulon vaatijat eivät juurikaan yhteistä kassaa kartuta", kuului jutun ingressi.

Tykkään silti Helsingin sanomista noin yleisesti aika paljon. Yleisönosastolla on laadukkaita kirjoituksia, ja kulttuuri- sekä ulkomaansivut ovat todella hyvät.
HBL on mielestäni aika ikävä lehti, vaikka se huomioikin ilahduttavan hyvin myös Priden ja muiden mielenosoitusten kaltaiset vastakulttuuritapahtumat. Husarin etusivun tärkein uutinen on yleensä luokkaa Silakkamarkkinat (tai pussaava tyttöpari...). Kait sillä haetaan jotain ihmisläheisyyttä, mutta mua moinen söpöily tympii. Jatkuva kielikysymyksen korostaminen tuntuu turhalta, varsinkin kun en itse ole suomenruotsalainen. Eikä sitä Sipoo-vaahtoamistakaan jaksa. Pahin HBL:n ongelma on kuitenkin varmaan sen nykyinen tabloid-koko - eihän niin pieneen lehteen edes mahdu kunnon artikkeleita. HBL:n viikkoliite Volt on jotain aivan järkyttävää. Tai ehkei pitäisi tuomita näin jyrkästi, kun luin siitä vain ensimmäisen numeron, ne muutamat, joita minulle sen jälkeen tuli, heitin suoraan roskiin. Lehden pääartikkeli käsitteli Rolf Nordströmiä, jota jutussa kehuttiin estoitta komeaksi ja älykkääksi ja menestyneeksi ja viisaaksi - hei, sehän on opiskellut filosofiaakin! Yhtään kritiikkiä kauneuskirurgiaa (tai mitään muutakaan) vastaan jutussa ei esitelty, ja kuvissa arvon professori poseerasi urheiluautonsa, kaupunkimaasturinsa, Ullanlinnan-asuntonsa, huvilansa sekä metsästämiensä sorsien kanssa. Mikähän ihme tuossa oli se uusi näkökulma, jolla Volt mainosti itseään? Aika käsittämätöntä.
Apua, tulipa puhuttua nyt rumasti Husarista. Onhan se ihan sympaattinen. Ja lukemalla sitä metrossa voi kuvitella tekevänsä vaikutuksen kanssamatkustajiin. :grin:

Nykyään mulle tulee sanomalehdistä vain Hesari. Se on ihan mukavaa.

Mitä muihin lehtiin tulee, minua harmittaa, että Suomesta puuttuu kunnon yleistajuinen tiedelehti. Tiede-lehden uusi päätoimittaja kuvaili jossain haastattelussa Tiedettä "aikuisten Aku Ankaksi", ja jutut Tieteessä myös ovat usein sitä tasoa. Sensaatiohakuinen Tieteen kuvalehti taas on vielä Tiedettäkin pahempi. Kait tämä on niin pieni kielialue, että tieteestä on pakko kirjoittaa populistisesti, jos tahtoo lehden käyvän kaupauksi.
 
Narwíen sanoi:
Muutenkin Hesarin uutisointi on jotenkin... äijäkeskeistä.

Hesarissa on ainakin Vohiksen mielestä tapahtunut selvä muutos vuosi tai kaksi sitten. Todennäköisesti päätettiin valita enemmän pro-feministinen linja toimituksen johdossa. Nykyään nimittäin siellä kiinnitetään tasa-arvo kysymyksiin huomiota usein niin uutisoinnissa kuin kolumneissa.

Tosiaan Höblä meinasi unohtua. Sitä kai yleensä pidetään Hesariakin laadukkaampana. Mielenkiintoinen asia on esim. se, että siinä ei ole mielipide-, vaan debaattipalsta, ts. lukijat ja toimittajat ovat enemmän samalla viivalla näkemyksineen.

Vohikselle tuli keväällä Kansan Uutisten Viikkolehti useamman kuukauden ajan. Täytyisi ehkä tilata se uudelleen. Itse Kansan Uutiset on aika turha lehti, mutta sen perjantainumero eli Viikkolehti sisältää useamman sivun verran taustoittavia juttuja.

Toinen lehti, jonka olen suunnitellut tilaavani, on yhdysvaltalaisen laatujournalismin lippulaiva, The New Yorker, mutta se ei ole oikein sanomalehti, joten ei siitä enempää.
 
Se on äärimmäisen surullista, että Suomessa ei ole enää juurikaan rinnakkaislehtiä suurille lehdille. Nykyään kun kaikki on niin kaupallista.

Lehdetkin pyörivät eivät vain rahalla vaan myös rahan takia. Melkein puoli vuosisataa sitten Suomessa vielä olikin kirjava lehtikanta, kun elettiin puoluelehdistön aikaa. Sitten tuli kaupallistuminen ja sen perässä levikkikierre-ilmiö. Siis jotkut lehdet vahvistuivat yli kilpailijansa, ja kun ilmoitustulot menivät ensin vain hieman suurlevikkisimmille lehdille, pikkuhiljaa vahvemmat vahvistuivat entisestään, ja tänä päivänä kilpailijat on syöty jo kokonaan pois. Ja kun vahva kilpailu on edelleen olemassa, olisi paitsi hyvin kallista myös aikamoinen riski perustaa uusi lehti. Niin jotta sen vuoksi Aamulehdelle tai muillekaan ei ilmesty kilpailijoita.
 
Aamulehteä on kyllä pakko vähän haukkua. Etenkin Valoa. Ulkoisesti lehti on säälittävä Nyt-kopio, sisältö on enimmäkseen pumpulia. Välillä pienet jutut onnistuvat ihan hyvin, mutta ne pääjutut. Voin kuvitella, mitä Valon toimituspalavereissa tapahtuu. Ilmeisesti heillä on joku tällainen linja, että Valo kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä ja tekee niistä juttuja. Hyvänä esimerkkinä taannoin ilmestynyt juttu sängyistä. Sängyistä! Perusteluna se, että ihminen viettää kolmanneksen elämästään unessa. Onhan se totta, mutta siihen tuo ajatus sitten jääkin. So what, että viettää, eihän tuollaisesta aiheesta saa mitään kiinnostavaa irti. Valossa tuntuu olevan ideana, että kaikesta voi tehdä jutun, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Tai voi tehdä, mutta siitä tulee huono juttu.

Nyt-liitteen pääjutuissa on usein jotain oikeasti mielenkiintoista. Tämän päivän Valo taas teki jutun Varsovasta. Heti hiipii mieleen, että joku Valon toimittajista taisi saada ilmaisen lomamatkan. Samoin viime viikon pääjuttu, vai oliko se edellisen: Matti Kuusela hassasi Aamulehden rahoja Aasiassa ja teki päivän pääjutuksi muutaman kuvatekstin Aasian kasvoista.

Mutta kun Tampereella asuu, niin kai se on parempi tilata Aamulehteä. En tosin ole kestotilaaja, mutta aina välillä tilailen. Pääkirjoitusten kanssa olen yleensä täysin eri mieltä, ja jutuissakin on mielestäni omituisia sävyjä. Esimerkiksi kun lehdessä julkaistiin arvio Erkki Tuomiojan kirjasta Häivähdys punaista, arvostelijan mielestä oli puolueellista, että lapuanliikettä kutsutaan fasistiseksi järjestöksi. Anteeksi vaan, rauhanliikkeeksikö sitä pitäisi kutsua? Oikeistolaisuus on niin silmiinpistävää, että hirvittää.

Aamulehden yleisilmestäkään en hirveästi pidä. Jotenkin taitto on mielestäni sekava. Ulkomaansivut ovat repaleisia, eikä minusta ole hyvä, että mainoksia ja juttuja ylipäätään on samoilla sivuilla, vaikka pakkohan niinkin on välillä tehdä. Enkä tykkää aihesanoista otsikon edellä (tyyliin Rikokset: Pankki ryöstettiin Ylöjärvellä), aivan kuin lukija olisi niin tyhmä, ettei muuten pystyisi aivoissaan sijoittamaan juttua oikealle paikalleen.

Pääjutut Aamulehdessä ovat usein ihan mielenkiintoisia. Siis ihan peruskiinnostavia asioita, jotka on selitetty hyvin, minusta ainakin. Vähän turhan usein Aamulehti kyllä teettää kansalla typeriä kyselyjä ja julkaisee sitten niitä ikään kuin kansalaisjournalismin nimissä. Aamulehti myös panostaa selvästi ns. lukujuttuihin (siis juttuihin, joita oikeasti luetaan tosi paljon, vaikka niiden sisältö ei ihan laatua tai asiaa olisikaan): otetaan lukijoiden vinkeistä vaari ja tehdään juttuja pikkuasioista. Esim. haastatellaan duunaria, joka ampui itseään vahingossa naulapyssyllä naamaan ja otetaan siitä kuva. Pakko sanoa, että tuollaiset jutut vaan tulee luettua. Mutta eivät ne mitään laatujournalismia ole.
 
Mortal Illusion sanoi:
Mutta kun Tampereella asuu, niin kai se on parempi tilata Aamulehteä.

Eihän Aamulehteä tarvitse tilata koska samaan konserniin kuuluva Tori-lehti kannetaan jokaiseen tamperelaiseen kotiin ilmaiseksi. Siitä voimme lukea esim. viikoittain isoja juttuja kuinka puhtoinen poika Kokoomuksen paritusvastaava Harri Jaskari on. Viimeksi torstaina oli juttu, jossa haastateltiin hänen entisiä työkavereita TE-keskuksesta ja he totesivat Jaskarin olevan syytön. Miksei missään muussa lehdessä ole yhtä huippuja juttuja?

Taitaa olla kaveri toimittajana kyseissä lehdessä. :grin:
 
Mortal Illusion sanoi:
Samoin viime viikon pääjuttu, vai oliko se edellisen: Matti Kuusela hassasi Aamulehden rahoja Aasiassa ja teki päivän pääjutuksi muutaman kuvatekstin Aasian kasvoista.

Tuota noin. Ne valokuvat oli otettu sillä useamman viikon "Mannerheimin jalanjäljillä"-reissulla josta tehty juttusarja ilmestyi AL:ssä jo aiemmin. Kukaan ei ollut siis mennyt niitä erikseen kuvaamaan. Sellaiselta matkalta kertyy hirveästi kuvamateriaalia jota ei saa mahtumaan tavallisiin juttuihin. Minusta se kasvokokoelma oli oikein mielenkiintoinen, eikä tarvinnut yhtään enempää tekstiä ympärilleen - joskus kuvat toimivat ihan vaan kuvina.
 
Ylös