Elin jonkin aikaa taloudessa, johon tuli sekä Hesari että Hufvudstadsbladet. Siinä oli hauskaa tehdä vähän vertailua siitä, miten eri tavalla eri lehdet uutisoivat asioita.
Yksi mieleeni tuleva esimerkki on viime kesän Pride-marssi, johon osallistuin. Marssijoita oli tuhansia, ja odotin mielenkiinnolla, mitä Hesarissa marssista olisi kirjoitettu. No, juttu oli noin kahden virkkeen mittainen ja niin pieni, etten ensiselaamalla meinannut löytää sitä lainkaan. Saman päivän HBL:n etusivusta taas peitti neljänneksen kuva pussaavasta tyttöparista. :roll:
Muutenkin Hesarin uutisointi on jotenkin... äijäkeskeistä. Hiljattain minussa herätti hilpeyttä juttu, jossa käytiin läpi prekariaatti- ym. punavihreiden aktivistien verotietoja. "Perustulon vaatijat eivät juurikaan yhteistä kassaa kartuta", kuului jutun ingressi.
Tykkään silti Helsingin sanomista noin yleisesti aika paljon. Yleisönosastolla on laadukkaita kirjoituksia, ja kulttuuri- sekä ulkomaansivut ovat todella hyvät.
HBL on mielestäni aika ikävä lehti, vaikka se huomioikin ilahduttavan hyvin myös Priden ja muiden mielenosoitusten kaltaiset vastakulttuuritapahtumat. Husarin etusivun tärkein uutinen on yleensä luokkaa Silakkamarkkinat (tai pussaava tyttöpari...). Kait sillä haetaan jotain ihmisläheisyyttä, mutta mua moinen söpöily tympii. Jatkuva kielikysymyksen korostaminen tuntuu turhalta, varsinkin kun en itse ole suomenruotsalainen. Eikä sitä Sipoo-vaahtoamistakaan jaksa. Pahin HBL:n ongelma on kuitenkin varmaan sen nykyinen tabloid-koko - eihän niin pieneen lehteen edes mahdu kunnon artikkeleita. HBL:n viikkoliite Volt on jotain aivan järkyttävää. Tai ehkei pitäisi tuomita näin jyrkästi, kun luin siitä vain ensimmäisen numeron, ne muutamat, joita minulle sen jälkeen tuli, heitin suoraan roskiin. Lehden pääartikkeli käsitteli Rolf Nordströmiä, jota jutussa kehuttiin estoitta komeaksi ja älykkääksi ja menestyneeksi ja viisaaksi - hei, sehän on opiskellut filosofiaakin! Yhtään kritiikkiä kauneuskirurgiaa (tai mitään muutakaan) vastaan jutussa ei esitelty, ja kuvissa arvon professori poseerasi urheiluautonsa, kaupunkimaasturinsa, Ullanlinnan-asuntonsa, huvilansa sekä metsästämiensä sorsien kanssa. Mikähän ihme tuossa oli se uusi näkökulma, jolla Volt mainosti itseään? Aika käsittämätöntä.
Apua, tulipa puhuttua nyt rumasti Husarista. Onhan se ihan sympaattinen. Ja lukemalla sitä metrossa voi kuvitella tekevänsä vaikutuksen kanssamatkustajiin.
Nykyään mulle tulee sanomalehdistä vain Hesari. Se on ihan mukavaa.
Mitä muihin lehtiin tulee, minua harmittaa, että Suomesta puuttuu kunnon yleistajuinen tiedelehti. Tiede-lehden uusi päätoimittaja kuvaili jossain haastattelussa Tiedettä "aikuisten Aku Ankaksi", ja jutut Tieteessä myös ovat usein sitä tasoa. Sensaatiohakuinen Tieteen kuvalehti taas on vielä Tiedettäkin pahempi. Kait tämä on niin pieni kielialue, että tieteestä on pakko kirjoittaa populistisesti, jos tahtoo lehden käyvän kaupauksi.