Sarjakuvat

Joanna

Hobitti
Yleensä luen lehdistä ensimmäiseksi sarjakuvat. Jokin pakko mieli siitäkin on kehittäytynyt minulle...

Elikä minkäläisistä sarjiksista pidätte? ja minkä takia se on sinusta hyvä sarjis?

Itse pidän aika paljon tenavista. jotenkin mieltynyt niihin. Yksinkertaisesti piirretty ja hauskoja..

ja tietysti tämä Aku Ankka-lehti. Kuten yksi ystäväni sanoi, että se on pakko lukea kun se on klassikko hänen mielestä... Akusta tykkään paljon, kun sille aina tapahtuu jotain hullunkurista. Sillä on elätettävänä kolme poikaa ja on pennitön. Kaupan päälle on rikas setä joka on kitupiikki...
Roopesta tykkään omalla tavalla. Ainakin sillä on säästö tapoja paljon... (käyttää tee-pussia niin monta kertaa ennen kuin se on ihan puhki..)

Sitten karvinen. Laiska ja tykkää lasangesta paljon. Hauska katti, joka tekee Oskulle aina kaikenlaista... joskus ajattelen, että voi koira parkaa... Sitten Esko jolla on naisten kanssa aina ongelmia.

Ksu edit: Siirretty Kirjastosta
 

Fearless

Hobitti
Minulle tulee Aku Ankka ja pidän erityisesti Don Rosan tarinoista. Niissä on hyvää huumoria ja ne on piirretty ihanan yksityiskohtaisesti. Lisäksi ne eivät ole niin lapsellisia kuin monien muiden ankkapiirtäjien tuotokset.
Karvistakin luen, siihen on niin helppo samastua, itselläni on usein yhtä laiska, ahne ja ilkeä olo. :twisted:
 

Armin^

Hobitti
Luen sarjakuvia ihan järkyttävät määrät, välillä tuntuu että kirjat pölyyntyvät nurkissa kun minä tankkaan albumejani ties kuinka monenteen kertaan.

Taikasana; manga
Ahmin sitä niin, että olen tikahtua.
Suosikkejani ovat:
Fushigi Yûgi
Wish
Chobits

ja lista lukemattomia muita :) Tässä vain tämän hetkiset suosikit.

Ja länsimaisista Sandman kolahtaa kovaa kuten Neil Gaimanin muukin tuotanto, Mutts (Kamut), Hesarin ihkuboxien jälkeen oli pakko hankkia itselleen muutama albumi :)
Nuorempana olin vannoutunut Tex Willer-fani
The Elfquest on ollut rakkauteni jo vuosia, löysin lapsena juuri suomeksi ilmestyneen ykkös osan ja rakkaus alkoi siitä, nykyään tosin luen englanniksi.

Siinä ne tärkeimmät, Aku Ankkaa nyt turkin tarvitsee edes mainita, se on niin ilmiselvä ;)
 

Felicia

Hobitti
En hirveästi tykkää lukea manga-sarjiksia, enemmän tykkään tuosta aku ankaa-tyylistä :D Luen aku ankkaa yleensä aina kun syön...ja muutenkin. Postiluukusta kolahtaa kotiin viikottain aku ankaa, kuukausittain roope-setä ja sarjisextra.
Eli sellasta... Eniten pidän ehkäpä Don Rosan sarjiksista mutta kaikki käy.
 

Elendawen

Hobitti
Mä olen löytänyt nyt noi Nemi-sarjakuvat. Ne on ihan huippuja:) Niis on sellast huippu sarkastista fiilsitä ja Nemi itse on mun idoli;)Niitä kannattaa lukee.

Sit sarjakuvat lehdistä luen kyllä aina:)Sieltä Jere eli Zits on niin todenmukainen! Se on yhä aina hauska!

Masi kans näistä sarjakuvahahmoista kuuluu suosikkeihin.
 

Daria

Hobitti
Oijoi, sarjakuvat on ihania! :)
Erityisesti pidän Lassista ja Leevistä. Se on niin hauska ja hienosti piirretty. Lassin kommentit on suomennettu vallan mainiosti, käännöstyössä on todellakin nähty vaivaa. Varsinkin Leevi on erityisen suloinen muuttuessaan pehmoleluksi.

Toinen rakkauteni on englanninkieliset Simpson-sarjakuvat. Simpsonien seikkailuja ei taida suomeksi saadakaan?

Pidän myös Karvisesta, mutta jollakin tavalla sarjakuva mielestäni toistaa itseään. Aina ne samat lasagnejutut.

On muuten kummaa, miten sarjakuvat Suomessa mielletään lastenjutuiksi. Esimerkiksi serkkuni, jolla on seitsemänvuotias lapsi, löysi lapsensa lukemassa Juntusen sarjakuvia.(en nyt kuollaksenikaan muista yhdenkään Juntusen sarjakuvakirjan nimeä. Mutta puhun siis sen hepun sarjiksista jonka sarjakuvastrippejä on esim. Soundissa. Kyllä te tiedätte :) ) Ja sitten hän ihmetteli, miten sarjakuvahyllyyn voidaan laittaa sellaista törkyä. Nämä sarjakuvathan eivät ole lapsille! Miksi ihmeessä yleistetään, että kaikki sarjakuvat on tarkoitettu lapsille?!?
 

FreakyMike

Seppä Ilmarinen
Yes! On aina tosi ilahduttavaa kun joku perustaa tänne uuden aiheen sarjakuvista =)
Sarjakuvat on yksi mun suurimmista mielenkiinnon kohteista musiikin ja kuvataiteen ohella. Olen kerännyt kaikenlaisia sarjakuvia aktiivisesti jo noin 15 vuotta, joten mielenkiintoa löytyy vähän liiankin kanssa.
Tätä asiaa on kysytty niin monta kertaa muilla käyttämilläni foorumeilla, joten mulla on joku valmis lista kaikista suosikkisarjoistani, joten pasten sen nyt siis tähänkin..

-
Kotimaisia suosikkejani ovat esimerkiksi Kari T. Leppäsen, Petri Hiltusen & Ami Hauhion fantasia- & scifisarjakuvat. Hiltusen olen tavannut Ropecon roolipeli/fantasia-tapahtumissa muutaman kerran ihan livenäkin ja hän oli oikeastaan aika mukavan oloinen sälli.
Ulkolaisten lista onkin jo paljon pitempi.. Ei ole mitään sen kummempaa järjestystä.

-Sarjat
Enki Bilalin sarjakuvat.. Etenkin 'Nikopol trilogia'
Judge Dredd sarjakuva-albumit.. Useita eri tekijöitä
Myös muut 2000-AD sarjakuvat.. Esim. Judge Anderssonit. (Nemesikset mainitaan tässä myöhemmin)
Bourgeonin neliosainen 'Hämärän matkamiehet' sarja. Sumumetsien lumous jne.
Francois Craenhalsin 'Ritari Ardent'.. Ilmestynyt suomessa ainakin 4 osaa
Robert Crumbin eri albumit.. hieman kieroutunutta underground tavaraa
Hunt Emersonin parodia-sarjikset
Jean Giraudin eli Moebiuksen albumit. Esim. 'Moebius' ja 'Jerry Corneliuksen ilmatiivis autotalli' sarjat.
Neil Gaimanin Sandman ja Books of Magic sarjakuvat
Jodorowskyn & Arnon Alef-Thau sarja
Hans Kressen 'Punanahka' sarja 6 osaa
Lawrence & Dunn kaksikon upeasti kuvitettu Storm-trilogia
Winsor McCayn 'Pikku Nemo' sarjat
Jacques Martinin 'Alix' sarjakuvat
Maxin 'Peter Pank' albumit
Frank Millerin sarjat.. Esim. 'Hard boiled'
Mills & O'Neill kaksikon 'Nemesis' sarja
Vicente Segrellesin 'El mercenario' sarja. Suomessa on ilmestynyt yksi osa nimellä 'Pyhän tulen kansa' (..Ihan uskomattoman hienoa jälkeä, Voittaa jopa ne Stormitkin. Onneksi olen löytänyt useita Amerikan markkinoille kustannettuja The Mercenary albumeita eräästä divarista. Harmi vaan kun niissä oli sensuroitu joitakin pimun kuvia aika tökerösti)
Serpierin Druuna albumit.. Suomessa tullut ainakin 3.
Shelton & Sheridan kaksikon 'Läski Freddyn kissa' sarja
Mills & Bisley kaksikon sarjat.. esim. Slaine, Lobo jne.
Jeremiah albumit.. Suomessa ilmestynyt ainakin 2. Piirtäjä taisi olla Hermann
Akira Toriyaman Dragonball-sarja
Katsuhiro Otomon Akira-sarja
Loiselin 'Peter Pan' albumit

-Yksittäiset albumit:

Kaikki Jodorowskyn käsikirjoittamat albumit. Esim. Hannibal Viisi -kymmenen naista ennen kuolemaa & Musta Incal -John Difoolin seikkailuja
Manaran & Prattin 'Intiaanikesä' albumi
Frank Millerin 'Iso heppu ja Rusty robottipoika'
J. O'Barrin 'Crow' albumi
Chester Brownin 'Ed iloinen klovni' (ei mitään lasten kamaa)
Chauvelin & Simonin loistava 'Kiskot', joka on melkein kuin kirja sarjakuvamuodossa.
Liberatore - Tamburini kaksikon 'RanXerox New Yorkissa '
Loiselin 'Hämärän juhlat'
Frank Millerin 'Elektra elää'
Keiji Nakazawan 'Hiroshiman poika'

Kaipa tuosta ainakin muutama unohtui.. Niitä hyviä sarjoja/albumeita on niin uskomattoman monia.

Sarjakuvalehtiä en edes jaksanut alkaa luettelemaan, mutta pidän ainakin Conan sarjakuvista ja monista muistakin hieman harvinaisemmista 70-80 luvun sarjoista. Esim. John Carter, Flash Gordon, Apinoiden Planeetta, Shokki, Vampirella, Urho Epäonnen soturi.. jne. sarjoista. Kerään myös useita Marvelin/Imagen/DC:n/DarkHorsen/TopCown viime aikoina ilmestyneitä lehtiä. Esim. Spawn, Witchblade/Darkness & Magic Fantasy jne.

Tintti, Lucky Luke, Asterix, Aku Ankka lehti ja ne taskukirjat jne. merkitsivät hyvin paljon joskus nuorempana, mutta nykyään luen siis hyvin toisenlaisia sarjakuvia.

Ja jos joku toinenkin on innostunut keräilemään sarjakuvia, niin sivultani löytyy aika hyviä listauksia monista eri sarjoista. Esim. Conaneista tekemäni kattava listaus pääsi jonkun virallisenkin sivun linkkeihin :) http://www.comixfreak.cjb.net Sivun linkeistä löytyy myös useita nettisarjakuvia

Ja jos olette kiinnostuneet aiheesta enemmänkin niin tutustukaapa vaikka suomen uusimpaan sarjakuvaportaaliin, eli Kvaak.fi sivustoon. Siellä on useiden loistavien artikkeleiden ja kolumnien lisäksi myös uutisia uusista sarjakuvajulkaisuista. Sekä hyvä keskustelufoorumi, jolla pyörii meidän harrastelijoiden ohella myös useita ammattimaisia sarjakuvapiirtäjiä ja muitakin "alan" ihmisiä. http://www.kvaak.fi
 

Thali

Hobitti
Ihan pakko hehkuttaa Nyt-liitteen Naisen kanssa -sarjakuvaa. Yhden ruudun strippeinä ilmestyvät tarinat ovat niin täydellisen kuvaavia. Ainakin minä tunnistan itseni lähes jokaisesta jutusta, vaikka ihan aina ne eivät kohdalle osukaan. Ei millään tahdo uskoa, että Naisen kanssa on miesten tekemä. Tai no, ehkäpä juuri siksi se onkin niin oivaltava. ;)

Nokkelan tekstin kruunaavat kuvat, jotka eivät päällisin puolin näytä liittyvän mitenkään tekstiin, mutta silti kertovat vielä niin paljon lisää siitä, mitä sanoihin ei ole saatu mukaan.

Joulun alla oli pakko leikata jääkaapin oveen pätkä, jossa puhutaan pariskunnan keittiön pöydälle "vaivihkaa" ilmestyvistä keramiikka-astioista. Ja kuinka mies koukutetaan niihin. Jep jep, on niin kiva huomata toistavansa äidiltä opittuja tapoja. Keski-ikä, täältä tullaan! :D
 

Culgrodiel

Hobitti
Aku Ankka taisi olla ensimmäinen sarjakuva johon tutustuin. Olin muistaakseni jotain kuuden vanha, kun se minulle tilattiin. Sehän on ihan perinne, että kun lapsi oppii lukemaan, niin heti tilataan Aku Ankka. Edelleen tykkään lukea tuota lehteä.

Karvinen tuli Akun jälkeen. Jostain syystä enää Karvinen ei innosta. Pentuna luin sitä varmaan sen takia, kun kaikki muutkin kaverini lukivat. :D

Hmm.. Nykyään luen sarjiksia enimmäkseen sanomalehdistä. Mitään varsinaisia sarjakuvakirjoja en lue.
 

Joanna

Hobitti
minkähän takia sarjikset yleensä kuvitellaan, että se on lapsien puuhaa? Sitä mukaan kuin on ikää tullut niin sarjakuvien lukeminen ei ole lopahtanut..
ei ainakaan minun kohdalla... :D

Sitten Viivi ja Wagner-sarjis on ihana... (oli ihan pakko sitäkin hehkuttaa) Siinä on ne jutut ovat hauskoja.. ehkä sen takia kuin yleensä sattuu jotain joka on juuri äskein tapahtunut itelleen... Sitten nauraa siitä...
 

Ereine

Kontulainen
Joululomalla luin vanhoja suosikkejani, avaruusagentti Valerianin seikkailuja. Ei liikaa väkivaltaa, mielenkiintoisia ja outoja otuksia ja upeaa arkkitehtuuria. Ja sopivasti seikkailua. Ja Laureline on suhteellisen fiksu naispuoliseksi sarjakuvahahmoksi.

Naisen kanssa aiheuttaa minussa vastareaktion. En missään nimessä tunnista itseäni.

Ja ettei tästä tulisi sellaista listausta: Ovatko sarjakuvat kuvataidetta vai kirjallisuutta? Vai sekä että? Mihin sarjakuvaa tarvitaan?
 

Wilwarin

Kontulainen
Riippuu ehkä sarjakuvan lajista luetaanko se kirjallisuuden vai kuvataiteen joukkoon. En ole mitenkään sarjakuvien asiantuntija, mutta sitä on niin montaa lajia.. yleisesti ottaen sanoisin että hiukan sekä että.

Minä olen pienen ikäni lukenut Aku Ankkaa - viimeiset 26 vuotta. Kuulemma 1-vuotiaana kävelin äitini perässä lehti kädessä ja sanoin "lue" (oli muuten yksi ensimmäisistä oppimistani sanoista). :mrgreen: Aku Ankkaa luen vieläkin, Carl Barksin sarjakuvat ovat olleet lemppareitani, ja uudemmista piirtäjistä Don Rosan sarjat ovat ehdottomia suosikkejani. Varsinkin Roopen elämästä kertova sarja on todella mielenkiintoinen!
(Ja Don Rosan omistuskirjoituksella varustettu valokuva on muuten yksi aarteitani. ;))

Lassi ja Leevi on nerokas sarjakuva, aivan ihana. Sekä puhtaasti humoristiset tai amerikkalaista yhteiskuntaa irvailevat stripit ovat yhtä lailla hauskoja.

Giraudin Blueberry-sarjakuva on tällä hetkellä itselleni ylitse muiden. Olen varsinainen historiahörhö, ja yhdysvaltain länsi 1800-luvun loppupuolella Giraudin kuvaamana on joistakin historiallisista epätarkkuuksista huolimatta tosi mielenkiintoinen. Ovatko muut tutustuneet?
 

Fearless

Hobitti
Miksi muuten Carl Barksia aina kehutaan niin hyväksi sarjakuvanpiirtäjäksi? Itse en pidä herran kädenjäljestä ollenkaan ja sarjakuvatkin ovat usein melko tylsiä. Mielikuvitusta kyllä löytyy ja ilman Carl Barksia koko Aku Ankan maailmaa ei olisi olemassakaan, ideoiden toteutus vaan ei ole minusta iloa silmälle.
 

Bell

Hobitti
Whee..Pidän erityisesti Don Rosan piirtämistä Akkareista. ja sitten tykkään..hmm..tuota noin.Tykkään myös lasseista ja leeveistä. Äiti aina ostelee niitä, ja niitä on nyt sitten tullut lueskeltua. ja myös Karvinen on suosikkeja. Ja pikku-piko. Äh. ei tästä tule mitään. Mä vaan alan listata. okei. Menen pois. *poff*
 

Thali

Hobitti
Ereine sanoi:
Naisen kanssa aiheuttaa minussa vastareaktion. En missään nimessä tunnista itseäni.
Jep, olen kuullut samanlaisia kommentteja. Joidenkin mielestä Naisen kanssa jopa pilkkaisi naisia. En ihan kuitenkaan tuohon jaksa uskoa. Mielestäni tekstit (ja ne loistavat kuvat) ovat lähinnä pilke silmäkulmassa tehtyjä teräviä huomioita (aikuisesta) parisuhteesta, hellällä piikittelyllä varustettuna. Minä en ainakaan voi ottaa strippejä loukkauksena, kun hetken mietinnän jälkeen joutuu pakostakin hymyilemään - useimmiten itselleen.

Myös muutama tuntemani mies on todennut, ettei täysin ymmärrä niitä tekstejä. Ehkä Naisen kanssa -sarjakuva vaatii samanlaisen äiti-tytär -suhteen kuin minulla ja äidilläni. Me nimittäin hihittelemme sarjakuvalle lähes poikkeuksetta. :D


Niin ja mihin sarjakuvaa tarvitaan? Mielestäni ihan samaan tarkoitukseen kuin kirjallisuutta ja kuvataiteita, kulttuuria yleensäkin. Viihdyttämiseen, ajatusten herättäjäksi, puheenaiheeksi...
 

Theoderic

Hobitti
Tämäkin on tietysti makuasia, mutta minusta Carl Barks on kyllä aivan ehdoton ykkönen Disney-piirtäjien joukossa! Hänen kädenjälkensä oli parhaimmillaan (1950-luvulla) silmiähivelevän kaunista.

Barksin ankat ovat paljon elävämpiä ja dynaamisempia kuin esimerkiksi Don Rosan piirtämät kankeat hahmot. Rosa on kyllä hyvä tarinankertoja, mutta taitavaksi piirtäjäksi häntä ei mielestäni voi sanoa. Barks on mestari, Rosa oppipoika. Vertaamalla ankkojen ilmeitä ja asentoja eron kyllä huomaa.

Omasta mielestäni Barksin heikoimmatkin tarinat ovat keskitasoisia. Ja parhaimmillaan Barks on yksinkertaisesti nerokas. Itse rakastin Barksia jo pikkupoikana. Kun hänen sarjakuviaan lukee nyt aikuisena uudelleen, niistä löytää sellaisiakin visuaalisia ja kerronnallisia tasoja joita lapsena ei huomannut. Sainkin joululahjaksi Ankalliskirjasto-albumeja, niitä kelpaa lueskella yhä uudestaan ja uudestaan.

Noh, eipä Barksistakaan pitäminen tietenkään mikään velvollisuus ole... :D

Mitäs muuta? Tyttöystäväni kanssa olemme ihastuneet tähän uuteen Nemi-sarjakuvaan. Nemin piirrostyö ei ole mitenkään erityisen mykistävää. Parikymppisten gootti-ihmisten elämäntapoja hellästi ironisoiva huumori kuitenkin kolahtaa.

Wilvarinin mainitsema luutnantti Blueberry on suosikkini western-genressä. Ja onhan noita, mutta enpä ryhdy minäkään listamaan...
 

FreakyMike

Seppä Ilmarinen
Oletteko jo kuulleet sitä uutista, että tuosta Blueberrystä on tekeillä yksi suuren budjetin elokuvakin? (ellei ole tällä välin jo valmistunutkin)

Jos pidätte laadukkaasta western-sarjakuvasta, niin kannattaa etsiä jostain divarista myös niitä Ken Parker sarjakuvia. Niiden juonet ovat yleensä huomattavasti tasokaampia kuin monissa muissa lännensarjoissa kuten Tex Willereissä jne.
 

Bombycilla

Hobitti
Kyllä minunkin täytyy sanoa, että Barksin ankat ovat ihan eri luokkaa, kun mitkään muut. Ja se piirrosjälki, sehän on upeaa. Siinä ei ole turhaa piperrystä ja näperrystä, vaan luovia, sulavia viivoja - eläviä, ilmeikkäitä ja lennokkaita ankkoja muutamalla oikein osuneella viivalla.
Moinen piirtäminen vaatii huomattavasti enemmän taitoa ja luovuutta, kuin vaikka Don Rosamainen teknisesti tarkka pikkupiiperrys.

Itse kyllä pidin Rosan aikaisemmista ankoista, ja varsinkin tuo Roope Ankan elämä ja teot -sarja toimi mainiosti. Sensijaan kaikki näkemän uudempi Rosa on ihan järkyttävää roskaa, ja lisäksi minua ärsytti hieman Kymmenen avataran aarteesta aistimani globalisaatiomyönteisyys. Jokainen olkoon toki mitä mieltä on, mutta en minä ainakaan jaksa lukea sarjakuvia joissa on takana ihan idioottimaisia arvoja. Tosin olen kyllä saattanut väärinymmärtääkin jotain.

Vaan Barksin sarjoissa kyllä aina vaan on sitä jotain. Mitään muita Aku Ankkoja en oikeastaan itse jaksa enää nykyään lukea, mutta vanhat kunnon Barksit kelpaavat kyllä. Myös Barksin käsikirjoittamat ja Daan Jippesin piirtämät sudenpentu-aiheiset sarjakuvat ovat ihan kivoja, vaikkei Jippesin piirrosjälki Barksin tasolle ylläkään. Näissä minuun taas vetoaa kovasti sudenpentujen aktiivinen luonnonsuojelu, johon he välillä käyttävät jopa laittoman oloisia keinoja - melkein kettutyttöjä siis nuo sudenpennut :) .

Ehdoton suosikkini 'kevyemmistä' sarjakuvista on Lassi ja Leevi, joita tuli taas saatua pari kirjallista joululahjaksikin. Kyseinen sarjakuva on vaan kertakaikkisen nerokas, hauska, hienosti piirretty ja miellyttävän yhteiskuntakriittinen. Harvoin näkee yhtä teräviä analyysejä useista nyky-yhteiskunnan ilmiöistä.
Lassista ja Leevistä tuli mieleen, että oletteko huomanneet sen Hesarin uuden sarjakuvan, joka matkii aivan hävyttömästi Lassia ja Leeviä? Tosin se on ihan hirmuisen paljon huonommin piirretty, mutta jutut ja piirrostyyli on kuitenkin varastettu suoraan Lassista ja Leevistä, aina lumiukkoja myöten. Minua ainakin nolottaisi noin suora matkiminen.

Sellaisista vähän vakavammista sarjakuvista, siis niistä jotka eivät ole niitä lasten sarjiksia, pidän myös useista.
Ehdoton suosikkini on Spiegelmanin Maus, joka kertoo raskaasta aiheesta kiehtovasti, omaperäisesti ja paikoittain jopa hauskasti. Tämä sopii mainiosti myös ihmisille, jotka eivät muuten pidä sarjakuvista lainkaan, sillä tämä ei muistuta sen enempää kevyitä huumoristrippejä kuin ihannoitua väkivaltaa ja vähäpukeisia naishenkilöitä sisältävää "vakavampaa" sarjakuvaa.

Minuunkaan ei muuten oikein tuo Naisen kanssa vetoa. Onhan siinäkin joitakin helmiä ollut, mutta noin yleensäottaen se pelaa sellaisilla stereotypioilla, joita en ainakaan omassa parisuhteessani tunnista olevan. Koen olevani ihminen ihmisen kanssa - sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa minulla on yhteistä ajatusmaailmaa, kiinnostuksen kohteita ja arvoja, en siis kultturelli ja kodin sisustuksesta kiinnostunut NAINEN urheilua, seksiä ja pikkupoikaharrastuksia ajattelevan MIEHEN kanssa.

Mielestäni sarjakuva on eräs parhaista kerronnan ja ilmaisun muodoista, koska siinä voi yhdistää tekstiä ja kuvaa luoden jotain aivan uutta, jota teksti tai kuva yksinään ei voisi välittää. Sarjakuvalla voi yhtä hyvin ilmaista kepeää huumoria tai kertoa vakavaa, koskettavaa tarinaa - tai molempia yhdessä.
 

Thali

Hobitti
Bombycilla sanoi:
Minuunkaan ei muuten oikein tuo Naisen kanssa vetoa. Onhan siinäkin joitakin helmiä ollut, mutta noin yleensäottaen se pelaa sellaisilla stereotypioilla, joita en ainakaan omassa parisuhteessani tunnista olevan. Koen olevani ihminen ihmisen kanssa - sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa minulla on yhteistä ajatusmaailmaa, kiinnostuksen kohteita ja arvoja, en siis kultturelli ja kodin sisustuksesta kiinnostunut NAINEN urheilua, seksiä ja pikkupoikaharrastuksia ajattelevan MIEHEN kanssa.
Stereotypiat voivat toimia, jos niistä tehdään hyvällä maulla pilkkaa. Ironisoidaan niitä ja tuodaan esiin niiden turhanpäiväisyys. Sitä Naisen kanssa -mielestäni juuri on. Kuten sanoin, pilke silmäkulmassa ja hellää piikittelyä. En uskokaan, että tekijöiden tarkoituksena on alentuvasti taputella naisia päähän ja osoitella, että hellanlettas, katsokaa millaisia olette. Ei se silloin naurattaisi. :)

PS ja off-topic. Mielestäni voi olla avoimesti nainen/mies, ilman että liittää sukupuoleensa noita Bombyn luettelemia stereotypisia piirteitä. Olen ihminen, ja kyllä, sukupuoleltani satun olemaan nainen. Mutta miksi tietty sukupuoli tarkoittaisi heti tiettyjä asioita minussa? Eipä ole tuo minunkaan mieheni urheiluun tai pikkupoikaharrastuksiin hurahtanut. Minua taas ei kiinnosta kodinsisustus tavallista enempää.
Olen aina ihmetellyt sitä hinkua, jolla ihmiset haluavat korostaa, etteivät ole "naisia" tai "miehiä". Miksi oma sukupuoli on niin arka asia? Eikö olisi tasa-arvon kannalta parempi todeta, että kyllä, minulla on sukupuoli mutta en ole stereotypia? Pitääkö sukupuolten muuttua samanlaisiksi, neutraaleiksi hahmoiksi ennen kuin saavutamme tasa-arvon? Miksei naisella ja miehellä, kahdella eri sukupuolella, voisi olla samoja arvoja ja kiinnostuksenkohteita, jopa tasa-arvoinen suhde?

(Ehkäpä Bomby et tarkoittanut aivan tuota, mutta kommenttisi innoitti vain pohtimaan asiaa täälläkin foorumilla. Ehkä tämän saa liitettyä jotenkin topikin aiheeseen, jos miettii nais- ja mieskuvaa sarjakuvissa yleensäkin. ;) )
 
Ylös