Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta
- Keskustelun aloittaja Nerwende
- Aloitettu
No niin!
Aloin miettiä, että kun harry Potterissa puoliveriseksi lasketaan vaikka molemmat vanhemmat olisivat velhoja mutta toinen jästisyntyinen, toinen puhdasverinen, niin ovatko puoliverisiä:
1) Kahden jästisyntyisen lapset
2) Jästisyntyisen ja jästin lapset
Tai itse asiassa pitäisi puhua 1/4 ja 3/4 verisistä myös, mutta näihin kaipaan vastausta. Ihmettelin aikoinaan, et miten niin muka harry on puoliverinen kun sen molemmat vanhemmat on velhoja.
Aloin miettiä, että kun harry Potterissa puoliveriseksi lasketaan vaikka molemmat vanhemmat olisivat velhoja mutta toinen jästisyntyinen, toinen puhdasverinen, niin ovatko puoliverisiä:
1) Kahden jästisyntyisen lapset
2) Jästisyntyisen ja jästin lapset
Tai itse asiassa pitäisi puhua 1/4 ja 3/4 verisistä myös, mutta näihin kaipaan vastausta. Ihmettelin aikoinaan, et miten niin muka harry on puoliverinen kun sen molemmat vanhemmat on velhoja.
Eivätkö kahden jästisyntyisen lapset ole mutaverisiä - olkoonkin että jästisyntyiset olisivat itse noita ja velho? Tapaus 2:sta ei tule mieleeni yhtään esimerkkiä Pottereista, mutta sen perusteella, mitä näitä rotuintoilijoita tunnen, luultavasti olisivat ainakin haukkuneet mutaverisiksi. Mutta se on vain spekulatsionia.
HP-lexiconin mukaan puoliverinen on "A witch or wizard with at least one wizarding parent but at least one Muggle parent or grandparent", eli siis kuka tahansa kenen äiti, isä ja/tai joku isovanhemmista on jästi, mutta jonka vanhemmista ainakin toinen on noita tai velho. Harryn isovanhemmista osa on jästejä, joten hän on puoliverinen.
Jästisyntyinen (eli kuraverinen, mudblood) taas on HP-lexiconin mukaan sellainen velho tai noita, jonka molemmat vanhemmat ovat jästejä.
Jännää on myös, että esim. Ted Tonks on itse asiassa vain jästisyntyinen, mutta Mustien suku leimasi hänet suoralta kädeltä jästiksi. Kyseessä on siis, kuten Tik sanoi, paljolti poliittinen kysymys. Myös ficeissä (jotka ovat tunnetusti mitä parhaita lähteitä :wink: ) asioista on esitetty monenlaisia versioita: tuntuu, että puoliveristen, kuraveristen ja jästisyntyisten rajat ovat välillä vähintäänkin liukuvia.
Jästisyntyinen (eli kuraverinen, mudblood) taas on HP-lexiconin mukaan sellainen velho tai noita, jonka molemmat vanhemmat ovat jästejä.
Jännää on myös, että esim. Ted Tonks on itse asiassa vain jästisyntyinen, mutta Mustien suku leimasi hänet suoralta kädeltä jästiksi. Kyseessä on siis, kuten Tik sanoi, paljolti poliittinen kysymys. Myös ficeissä (jotka ovat tunnetusti mitä parhaita lähteitä :wink: ) asioista on esitetty monenlaisia versioita: tuntuu, että puoliveristen, kuraveristen ja jästisyntyisten rajat ovat välillä vähintäänkin liukuvia.
Onko joku joskus (kuitenkin kohtuu viimevuosina inflaation huomioonottaen) asunut Islannissa? Koetan kovasti tonkia jostain tietoa siitä, paljonko asumiskulut tuolla saarella todellisuudessa ovat. Sen verran sain jo irti, että 400 euron kämpän saa varsin todennäköisesti pienellä vaivalla. Mutta miten muut kulut? Paljonko pitäisi olla rahaa esimerkiksi kuukautta kohti käytössä, että kannattaa lähteä tuonne? Joku, kertokaa. 
Öh, kärsin muistamattomuudestani kun en saa päähäni mikä olikaan eräs pari vuotta sitten kesällä tullut tv-sarja.
Siinä toista miespääosaa nimittäin näytteli mies joka nyt esiintyy yhdessä latte/cappuchino(anteeksi väärinkirjoitukseni)-mainoksessa jossa maitovaahtoviiksinen nainen suutelee kyseistä miestä.
Joka tapauksessa sarja kertoi varsin onnettomuusherkästä nuoresta naisesta joka muuttaa Lontooseen poikaystävänsä luo ja alkaa ajaa linja-autoa. Kolmiodraaman muodostaa poikaystävän paras kirjakauppiaskaveri (latteviiksisen naisen suutelija).
Inhoan kun en saa päähäni nimiä...
Sattuisiko joku muistamaan?
Siinä toista miespääosaa nimittäin näytteli mies joka nyt esiintyy yhdessä latte/cappuchino(anteeksi väärinkirjoitukseni)-mainoksessa jossa maitovaahtoviiksinen nainen suutelee kyseistä miestä.
Joka tapauksessa sarja kertoi varsin onnettomuusherkästä nuoresta naisesta joka muuttaa Lontooseen poikaystävänsä luo ja alkaa ajaa linja-autoa. Kolmiodraaman muodostaa poikaystävän paras kirjakauppiaskaveri (latteviiksisen naisen suutelija).
Inhoan kun en saa päähäni nimiä...
Sattuisiko joku muistamaan?
En tiedä, mutta jos latteviiksinen mies on Stephen Mangan, sarja voisi olla Jane Hall, johon antamasi kuvaus käy ainakin jotenkin. Tarkempaa juoniselostusta en kyseisestä sarjasta löytänyt, josta olisit asian voinut varmistaa. Muistelisin kyllä, että tuon niminen sarja olisi tässä jonain kesänä pyörinytkin, mutta saatan sekoittaa sen johonkin muuhun.
Muistelisin kyllä, että tuon niminen sarja olisi tässä jonain kesänä pyörinytkin, mutta saatan sekoittaa sen johonkin muuhun.
Konenurkkauksessa on Kontulaisten omat sivut- topik jossa voi nimensä mukaisesti kertoa omista nettisivuistaan.
Itseasiassa suosituksia nostettiin tässä jokin aika sitten, tuo 120/80 on vähän vanha tieto. Nykyisin 130/85 on muistaakseni suositus. Roarkin 120/70 on siis erittäin hyvä (mieluummin hieman matala kuin korkea paine)
Lukema ilmaisee ylä- ja alapaineen eli systolisen ja diastolisen paineen. Ne kuvaavat valtimoissa vallitsevaa painetta sydämen supistumisen eri vaiheissa. Yläpaine kuvaa valtimoiden painetta sydämen vasemman kammion työtäessä verta valtimoihin. Alapaine puolestaan kuvaa painetta sydämen lepotilassa eli juuri ennen seuraavaa supistusta.
Verenpaine- ja pulssitaso kertovat paljonkin verisuoniston ja sydämen tilasta. Esim. miten paljon sydän joutuu tekemään töitä, verenpainetauti, rytmihäiriöt (kuulee tosin vain stetoskoopilla ja elohopeamittarilla mitatessa) yms. Yksi tärkeimpiä ihmmiskehon terveyden mittareita on nimenomaan verenpaineen mittaus.
Lukema ilmaisee ylä- ja alapaineen eli systolisen ja diastolisen paineen. Ne kuvaavat valtimoissa vallitsevaa painetta sydämen supistumisen eri vaiheissa. Yläpaine kuvaa valtimoiden painetta sydämen vasemman kammion työtäessä verta valtimoihin. Alapaine puolestaan kuvaa painetta sydämen lepotilassa eli juuri ennen seuraavaa supistusta.
Verenpaine- ja pulssitaso kertovat paljonkin verisuoniston ja sydämen tilasta. Esim. miten paljon sydän joutuu tekemään töitä, verenpainetauti, rytmihäiriöt (kuulee tosin vain stetoskoopilla ja elohopeamittarilla mitatessa) yms. Yksi tärkeimpiä ihmmiskehon terveyden mittareita on nimenomaan verenpaineen mittaus.
