Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Tätä varmaan rajoittaa hieman se, että monet klassikkopelit pyörivät Adobe Flash Playerilla, jonka tuki on lopetettu.
Pelikone.fi on paikka, jossa on nettipelejä, ja sieltä löytyy myös flashin vaativa pelikokoelma.
 
Onko jollakin tietoa fysioterapeutin opinnoista Venäjällä? Tai muistakin koulutuksista, joita Suomessa luetaan ammattikorkeakoulussa. Jos googletan vaikka fyrsioterapiakoulutusta Pietarissa, niin hakutulos näyttää että 2-vuotista ammatillista koulutusta on tarjolla Pietarin yliopistolla. Onko yleistä että yliopistoissa tarjotaan koulutusta, jota meillä on ammattikorkeakouluissa? Kummastelin myös että koulutus on 2 vuotta, kun meillä se kestää 3,5 vuotta.
 
Tietääkö kukaan, onko s-ryhmän irtokarkkihyllyn suolasalmiakkikalloja (valmistaja: Bubs) tai vastaavia saatavissa "järkevän kokoisissa" pusseissa? En nimittäin viitsisi ostaa mitään monen kilon laatikkoa suoraan valmistajalta.
 
Tietääkö kukaan, onko s-ryhmän irtokarkkihyllyn suolasalmiakkikalloja (valmistaja: Bubs) tai vastaavia saatavissa "järkevän kokoisissa" pusseissa? En nimittäin viitsisi ostaa mitään monen kilon laatikkoa suoraan valmistajalta.
Olen nähnyt semmosia joko S- tai K-ryhmän kaupoissa jossain ehkä 100 g pusseissa, jotka ovat tummia ja niissä on musta pääkallo. Mutta en kuollaksenikaan muista nimeä tai valmistajaa.

Sopisko korvikkeeksi Drakster tjsp. formularenkaat? Niitä on ollut myynnissä ainakin K-ryhmän kaupoissa, on hyvä suola ja pussi on pieni.
 
Jääkiekon pelaajatilastoissa on niin itsestäänselviä lyhenteitä, ettei niitä tarvitse avata missään. Okei, M lienee maalit ja S syötöt ja P pisteet, koska se lasketaan M+S (vähentää vahingollista sooloilua kun syöttämisestä saa yhtä paljon pelaajapisteitä kuin maalinteosta). Vaan mikä on O? Osallistumiset?
 
Sehän se on. Nämä ovat tooltippinä otsikoissa, mutta mobiililaitetta käyttävää se ei varmaan lämmitä.
 
Vedenkeittimeni hajosi, ja nyt kyselisinkin kokemuksia sellaisesta vedenkeittimestä, jonka veden lämpötilaa voi säätää. Siis että esimerkiksi on valmiit asetukset 100C, 90C tai 80C jne. lämpöiselle vedelle. Periaatteessa houkuttaisi ostaa vähän hienompi vedenkeitin, mutta saatan silti päätyä tavalliseen, joka vain tuottaa kiehuvan kuumaa vettä eikä kikkaile lämpötiloilla. Pieni koko on plussaa pienessä keittiössä ja yhden olennon taloudessa.
 
Älä ainakaan osta halpiskeitintä. Ite ostin joskus sellaisen, ja kerran se ei sitten automaagisesti katkaissutkaan virtaa. Istuin toisessa huoneessa juomassa teetä ja ihmettelin mikä täällä sihisee. Menin keittiöön ja totesin että keitin on kiehunut kuivaksi ja vastukset hehkuvat punaisina. Johto irti seinästä ja jäähdyttyään keitin sai loppusijoituspaikan jostain ihan muualta kuin keittiön kaapista.

Mulla on aina ollut tapana ottaa keittiökoneiden töpselit irti viimeistään asunnosta ulos lähtiessä. Samaten telkkaria en koskaan jättänyt standby-tilaan silloin kun mulla oli telkkari. Pesukone on seinässä vain pesun ajan jne. Mutta kyllä tuo aika kuumottavaa silti oli.
 
Minäkin teenjuojana suosittelen lämpötilansäätöä - on se kätevä. Joissain harvoissa malleissa säätö on vain 20 asteen välein, ja sellaista välttäisin, mutta 10 astetta riittää jo hyvin. Olen myös ihmetellyt, miksi melkein kaikki vedenkeittimet tuntuvat olevan vähän alle 2-litraisia, mutta kyllä isollakin pärjää, koska niissä minimivesimäärä on kuitenkin alle puoli litraa. Nykyäänhän kai kaikissa lämpövastukset ovat pohjassa eikä vedessä.

Jotkin mallit myös näyttävät veden nykyisen lämpötilan, mutta se on minusta aika turhaa, vaikka ei siitä toki haittaakaan ole. Ja lämpimänäpitotilalle en ole minäkään keksinyt käyttöä, mutta lähes kaikissa malleissa sellainen tuntuu olevan.

Vedenkeittimet ovat myös ainakin omien kokemusteni mukaan kestäviä - omani taitaa olla melkein 10-vuotias eikä siihen ole tullut mitään vikaa.
 
Minä ostin vuosi sitten tämän vedenkeittimen pitkään niitä tutkittuani. Kaikissa oli suunnilleen joku vika, halusin sellaisen jossa ei ole sisällä muovia ja oli yllättävän vaikeaa löytää sellaista lämpötilansäädöllä. Tuo on ihan toimiva mutta aika painava ja tyyris.
 
Kuinka Potkonen voitti pronssimitalin nyrkkeilyssä, vaikka semifinaalin häviäjät eivät ole otelleet keskenään?
 
Pronssiottelu on lajista riippumatta ilkeä ilmiö: kaksi pettynyttä häviäjää, joista toinen häviää vielä toisen kerran peräkkäin. Niinpä monissa lajeissa ja monissa kisoissa se on jätetty pois. Esim. EM-jalkapallossa ei ole pronssiottelua. Ja hyvä niin.
 
Esim. EM-jalkapallossa ei ole pronssiottelua. Ja hyvä niin.

Tämä on huono asiaintila. Kiinnostava ja joskus kokeiltu tapa järjestää pronssiottelu palloiluturnauksissa olisi kaksi (esimerkiksi neljän joukkueen) välierälohkoa, joiden voittajat pelaisivat sitten keskenään kultamitalista. Lohkojen kakkoset pelaisivat keskenään pronssimitalista.

(Nyrkkeilyssä voi olla perusteita olla panematta välieräotteluiden piestyjä häviäjiä enää vastakkain, mutta näidenkin kesken voitaisiin ratkaista paremmuus ja pronssimitalin kohtalo esimerkiksi kummankin aiempien otteluiden tilastoituja tapahtumia vertailemalla.)
 
Last edited:
Kiinnostava tapaus on myös painissa tapa järjestää kaksi pronssiottelua, minkä tarkoituksena on kai tarjota uusi mahdollisuus voittajan aiemmin kohdanneille. Mutta hämmentävä tapa silti jakaa kaksi pronssia kahdesta eri ottelusta.
 
Ylös