Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Minulla on äänentoistollinen pulma ratkaistavana. Äitini toive oli, että hänen uurnanlaskussaan soitettaisiin eräs pianokappale. Tilanne on kuitenkin se, että teos pitäisi soittaa jostain äänentoistolaitteesta ulkona hautausmaalla – toisin sanoen ilman virtalähdettä. Miten tämä onnistuu? Millaisia akku- tai paristovirralla toimivia kaiuttimia edes kannattaa harkita klassisen musiikin esittämiseen? Ja ennen kaikkea voiko sellaisia esimerkiksi vuokrata jostain, jotta tätä pariminuuttista varten ei tarvitsisi ostaa uutta elektroniikkaa?
 
Kuinka iso saattoväki on, toimisiko esimerkiksi kannettava bluetooth-kaiutin? Niitä on aika monella niin varmaan saisi lainaan helpohkosti. Mulla on sellainen pieni kämmenen kokoinen ja se riittää ainakin ripareilla hyvin hartauksiin sellaisessa luokkahuonetilassa n. 30 hengen porukalle.
 
En ole varma, paljonko on tulossa, varmaankin yli 10, alle 20. Tai vähän yli 20 mahdollinen myös.
Huolehdin vain sitä, että ääni katoaa ulkona ihan eri lailla kuin sisällä, ja klassinen musiikki on tosi herkkää, kun esimerkiksi äänenvoimakkuus voi vaihdella niin paljon kappaleen aikana. Varmaan siis ihan millä tahansa langattomalla kaiuttimella ei tee oikeutta musiikille eikä vainajan toiveelle...
 
Joo, ymmärrän. Puolisolla on sellainen vähän isompi JBL (ehkä tämä tai vastaava), joka toistaa ainakin sen verran selkeästi, että pihan toiselta puolelta toiselle kuului kesällä hyvin, mutta siinäkin tuulen suunta jne vaikuttaa varmasti. Mutta sen enempää asiaan vihkiytymättömänä pohdin ääneen että onkohan niin että mitä isompi kooltaan, sitä parempi... Ja lämmin osanotto.
 
Anteeksi, olisiko teillä hetki aikaa puhua suuntakuvioista ja taajuusvasteesta?

Vitsi vitsi. Koko auttaa varmasti siinä, että laajakalvoisempi kaiutin toistaa bassot paremmin. Klassinen musiikki on toisaalta suhteellisen diskanttipainotteista. Silloin oleellisemmaksi muodostuu se, millainen on kaiuttimen ylempiä taajuuksia toistava kalvo, ja erityisesti kalvon ympärillä olevan kajarin muoto. Diskanttiaallot eivät leviä joka suuntaan bassoäänien tapaan, joten jos kajaria ei ole muotoiltu käyttötarkoitukseen sopivasti, tulee kuulijakuntaan pahimmillaan katvealueita, kun ihmisiä jää kiilanmuotoisen (60-90°) leviämiskuvion ulkopuolelle.
 
Koska olen musikaalisesti lokerossa "laulan mieluummin kuin hyvin" ja en tajunnut ihan kokonaan (lue: juuri mitään :D) diskanteista, niin onko tuollaiset ominaisuudet kajarissa jotain minkä vois nähdä päältä / teknisistä tiedoista? Kiinnostaa näin niin kuin omaa työtäkin ajatellen.
 
Itse olen joskus ollut mukana hautajaisissa jossa toistettiin jokin kappale tuollaisesta JBL bluetooth kajarista. Kyllä siinä sen verran on potkua että varmasti kuuluu jos vain voluumia tohtii laittaa, 20 henkilön saattoväki ei kuitenkaan mitenkään mahdoton iso ole joten aika pienelle alalle (olettaen tosiaan että musiikki soitetaan siinä uurnahaudalla, ei saatossa) mahtuvat joten kuuluvuus pitäisi piisata ihan hyvin.
 
Jos hautausmaa on jonkin kirkon yhteydessä, ehkä sieltä kannattaa kysyä, olisiko heillä lainata jotain sopivaa? Voisi kuvitella, että osa seurakunnista olisi hankkinut ulkoäänentoistolaitteita esim. ripareita tai muuta toimintaa varten. Jotkut pitävät joskus jumalanpalveluksiakin ulkona, en tosin tiedä millaisella äänentoistolla.
 
onko tuollaiset ominaisuudet kajarissa jotain minkä vois nähdä päältä / teknisistä tiedoista?

On kyllä. Esimerkkinä alla oleva, suht legendan maineen jo saanut Yamahan stagepass. Diskantti tulee kajarin yläosan kiilan muodon keskellä olevilta kalvoilta, kun taas bassoa toistaa alhaalla oleva iso kalvo.yamaha-stagepas-400.jpg
 
Jos hautausmaa on jonkin kirkon yhteydessä, ehkä sieltä kannattaa kysyä, olisiko heillä lainata jotain sopivaa?
Tietääkseni kysyttiin ja vastaus oli kielteinen. Alun perin kysyttiin livepianistia, mutta tilassa ei ole urkujen lisäksi ollenkaan pianoa. Saattue ei myöskään pääse sisätiloihin, jossa olisi voinut käyttää melkein mitä tahansa kaiuttimia...

Jos tuollaiseen JBL:n kaltaiseen bluetooth-kajariin uskaltaa luottaa, niin onko sitten ehdotuksia, mistä sellaisen saa lainaan tai vuokralle? :D
 
Jos tuollaiseen JBL:n kaltaiseen bluetooth-kajariin uskaltaa luottaa, niin onko sitten ehdotuksia, mistä sellaisen saa lainaan tai vuokralle? :D

Missä päin Suomea uurnanlasku tapahtuu? Nopean googletuksen perusteella äänentoistolaitteita vuokraa aika moni taho eri puolilla Suomea, joskin suurin osa niistä näyttää tarjoavan lähinnä isoissa tapahtumissa tarvittavia jättikajareita.
 
Mitä hobitti-aiheista musiikkia kannattais pyytää Yle Radio 1:n Lauantain toivotuissa hobittiviikolla? Edellisinä vuosina on soitettu Kävelylaulu ja Entti-laulu. Oisko Klonkku vai pitäiskö olla muuta kuin Ryhmäteatteria?
 
Missä kohtaa palkeita on se kieli? Tarkoitan siis että mistä sana "palkeenkieli" tulee esimerkiksi haavoissa. Olen palkeita käyttänytkin taonnan apuna ja yhdet pienet löytyy kaapista, mutta en keksi mikä kohta siinä olisi se kieli. Vai voisiko olla kyseessä harmonikan palkeen päällikankaan repeäminen?
 
Tätä en osaa selittää muuten kuin mututuntumalta, mutta onhan niin että palkeenkieli muodostuu, kun haavassa iho ja vaatteessa repeämä repsottaa niin että se on toisesta päästä kiinni ja siten muistuttaa kieltä, joka on sellainen luonnostaan.

Ja jos ajattelee paljetta – oli palje millainen tahansa – siinä tuollainen kieli näkyy selvästi ja liikkuukin kuin elävä kieli ja on kaikin puolin ärsyttävä ja huomiota ja pikaista korjausta vaativa (ennen kuin repeämä laajenee niin, että palje menettää tehonsa).


Siispä palkeiden käyttäjät ovat voineet sen ensimmäisenä nimetä (”Catzo weickonen kuni palie sinule wilcuta kieltens. Coria se oitis”) ja siitä on sana siirtynyt kuvaamaan muita samankaltaisia tapauksia. Ehkä.

P.S. Kysy.fi-sivustolla on esitetty sama kysymys ja kirjastonhoitajan vastauksessa viitataan etymologiseen sanakirjaan Suomen sanojen alkuperä joka sekin tyytyy vain selittämään miltä palkeenkieli näyttää.
 
Missä kohtaa palkeita on se kieli?

Ainakin itse ole aina yhdistänyt palkeenkielen palkeiden ilmanottoaukon sisäpuolella olevaan läppään joka ohjaa ilman virtautumista siitä sisään/ulos. Eräänlainen "venttiili" siis. Eli tarpeen vaatiessa se päästää ilmaa palkeiden sisään ja toisaalta taas estää ilmaa virtaamasta ulos ilmanottoaukosta kun palkeilla "puhalletaan". Teimme ala-asteella puukäsitöissä itsellemme pienet palkeet jolloin tämä "kieli" toteutettiin nahkaisella läpällä, joka peittää ilmanottoaukkoa mutta on kiinnitetty vain yhdeltä reunaltaan, jolloin se voi ilmavirtauksen mukaan joko sallia tai estää virtausta.

Mutta onko tämä se mistä "palkeenkieli" saa nimensä? Sitä en voi varmuudella sanoa.
 
Minulla on retkikattila, jossa on kiinteät, käännettävät kahvat, ja kahvoissa kuumuutta kestävät ja eristävät, öö, pinnoitteet tai suojukset. Sellainen pehmeän muovin oloinen pinta metallikahvan päällä.
Toinen kahvoista oli kuitenkin kerran liian pitkään suoran tulen armoilla ja hapertui rikki. Siitä hyvästä sain itselleni ikävän palovamman, kun vanhasta tottumuksesta tartuin kahvaan, jossa olikin esillä paljasta metallia...
Kysymys kuuluu, että tuleeko kenellekään mieleen keinoa korjata metallikahvojen suojusta? Mikä materiaalia kestäisi kuumuutta (suoraan liekkiin ei enää tarkoitus päästää) ja johon toisaalta pystyisi käsin tarttumaan näppejään polttamatta?

Mielellään ei vastauksia irtokahvoista, koska sellainen jo on toiselle kattilalle ja sitä on nyt käytetty. Tykkäsin kuitenkin noista omista kahvoista, ja olisi kiva saada ne kuntoon.
 
Ylös