Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

On ainakin kuumuutta kestäviä korjausteippejä kuten tämä Fiberfix, mutta toki on sitten eri asia, kuinka hyvin ne sitä samaista kuumuutta eristävät. Tuon teipin toiminta perustuu kuitenkin hartsiin, ja ainakin pikaisen googlettelun perusteella sain sen käsityksen, ettei hartsi johda lämpöä kovinkaan tehokkaasti.
 
Monikin kontulainen on varmaan lukenut kateellisena Kersti Juvan kokemuksia kääntämistyöstä. Nyt teillä on tilaisuus harjoitella kääntämistä: mikä on hollanninkielisen sanan kippenvelmoment vastine suomeksi? Google Kääntäjän mukaan se on hanhenhimoinen hetki, mutta se ei käy yksiin sanaa esittelevän hollanninsuomalaisen kuvauksen kanssa: kippenvelmoment on sellainen ikimuistoinen hetki, kun jotain liikuttavaa tapahtuu ja iho menee kananlihalle. Kippenvel=kananliha, moment=hetki.
 
Voisiko termi olla kylmät väreet? En tiedä ovatko ne aina ikimuistoiset, mutta ainakin sillä hetkellä se tuntuu erikoiselta.
 
Onko englannin kielen sanaa plasteel suomennettu? Käsittääkseni tuo esiintyy esimerkiksi Dyynissä, ja sen nimistä ainetta on joskus käytetty ainakin Wikipedian mukaan myös autojen valmistuksessa. Käyttötarkoitus kuitenkin sikseen, suomalaista vastinetta sanalle etsin, osaako Kontu auttaa?
 
Sana on Frank Herbertin keksimä, joten jos se on suomennettu, se löytyy Dyynistä. Ei ole omassa hyllyssä, ehkä jollakulla sivistyneemmällä kuitenkin?
 
Ei ole suurta sivistystä täällä, eikä Dyyniä hyllyssä. Joku voi kenties vahvistaa epämääräisen muistikuvan siitä että tämä olisi 'plasteräs' tai 'plastisoitu teräs' siis muovin tahi turvalasin tavoin käyttäytyvä metallin muoto, jossa kiderakennetta on kyetty muuttamaan niin että hiushalkeamien syntyminen saadaan ehkäistyä. Toki scifimaailmassa jonkinlainen metallinen komposiittimateriaali tulee ensimmäisenä mieleen. Se miten moista pystytään valmistamaan on sitten sitä hard scifiä enkä lähde arvailemaan.
Mutta Star Trekissä komentosillalle ja muuallekin lentelevät kiven näköiset kappaleet ovat varmaan murskaantunutta plasteeliä ;-)
 
Last edited:
Täytynee vielä lisätä tähän, että jos puhutaan brasilialaisen Gurgel-autonvalmistajan (on siinäkin nimi, ostaisitko noin vain Gurgel-merkkisen auton?) kehittämästä ja patentoimasta lasikuidun ja teräksen sekoituksesta, jota se käytti autojensa koreihin vuodesta 1973 lähtien (siis melkein kymmenen vuotta sen jälkeen, kun Herbert oli esitellyt sanan Dyynissä), on paras käyttää termiä plasteel, jotta ei mentäisi fantasiakirjallisuuden suomennosten puolelle.
 
Kiitos, Pagba! Tikille voin vakuuttaa, että tarvitsin juuri scifikontekstin suomennoksen. :) Plasteräs kuulostaa vähän pöljältä, mutta otan sen.
 
Guadeloupe on Ranskan merentakainen departementti, Guadalupen neitsyt ilmestyi Meksikossa. Mutta mikä on espanjalainen / kastiljalainen versio tästä? Onko kyseessä sama heebo, mikä on yhteys tai ero näillä, minkälaisia taikavoimia tai loitsuja näiltä saa, mitä tuo guadeloupe / guadalupe tarkoittaa? Mixeivät palvo Marjattaa ihan ilman lisämääreitä, jos haluavat?
 

Siis S.M. vain sattui eksymään G-nimiseen paikkaan, joka lienee saanut nimensä samasta lähteestä kuin saari jo aiemmin: Christophe Colomb y aborde le 4 novembre 1493 et lui attribue le nom de Guadeloupe en hommage à la Vierge protectrice des navigateurs Notre-Dame de Guadalupe.

Ja kun S.M. operoi Espanjassa jo paljon aiemmin, sattui tuolloin paikkaan, jolla sattui olemaan arabialaisperäinen nimi:

En Espagne, à Guadalupe, le Monastère royal de Santa María de Guadalupe est dédié à la Vierge des navigateurs. En Espagne, à Guadalupe, le Monastère royal de Santa María de Guadalupe est dédié à la Vierge des navigateurs. Le nom de Guadalupe viendrait du nom de la rivière qui coule dans cette ville, en arabe wadi-al-lub, qui signifie la « rivière aux cailloux noirs » ou, selon une déformation signalée par Ana Castillo, « rivière de l'amour » (fr-Wiki)

Lisämääreitä tulee juuri etenkin S.M.:n ilmestymispaikkojen mukaan, jotka voivat olla voimallisia palvontakohteita, kuten Lourdes.
 
Luin juuri Tracey Rollinin kirjan Santa Muerte alkupuoliskon (loppupuolisko koostuu vain käytännön ohjeista Santa Muerten palvonnan sisällyttämiseksi omaan magian harjoitukseen, joten se ei ole minun kannaltani järin relevanttia tietoa), ja sen mukaan Espanjan Guadalupen Neitsyt on erikoinen mustaihoinen, evankelista Luukkaan veistämäksi väitetty neitsyt Marian kuva. Tämä hahmo oli espanjalaisten mielestä selkeästi sama tyyppi kuin Juan Diego -nimisen asteekkimaajussin 1520-luvulla toistuvasti tietyssä paikassa kohtaama, itselleen omistetun kirkon rakentamista vaativa naisolento, joka tosin Juan Diegon kuvauksen mukaan oli ilmiselvä asteekkiprinsessa ja jonka ulkonäkö jopa sisälsi selviä viitteitä asteekkijumalatar Tonantziniin. Yksi Juan Diegon käyttämistä kuvailevista termeistä oli coatlaxipeuh, "hän joka murskaa käärmeen", mutta sana ääntyy hyvin samalla tavalla kuin espanjan sana Guadalupe (tai no, kirjan mukaan se nimi on oikeastaan maureilta peräisin ja tarkoittaa suden jokea), joten uusille espanjalaisille hallitsijoille se oli selkeä merkki siitä, että heidän extremaduralainen pyhimyksensä oli seurannut heitä uudelle mantereelle ja ilmestynyt yksinkertaiselle talonpojalle.
 
Last edited:
Tolkien ei väitellyt koskaan, oli Oxfordis 4 vuotta ja sitten vuoden sanakirjan toimituskunnassa ja sai jo kutsun apulaisproffaksi. Kysymys on et onko tämä normaalia Oxfordissa opiskelijoille tuolloin / nykyään vai miten kandit, maisterit, lisurit ja väikkärit tuolla menee?

Niin ikään tuosta college-järjestelmästä ei ota Erkkikään selvää. Menevätkö colleget oppiaineen mukaan vai onko kyse enemmänkin osakunnista vai miten, muistaakseni naisia hyväksyttiin vain yhteen collegeen. Onko tämäkin ominaista vain Oxfordille?
 
Käsittääkseni Oxfordin ja Cambridgen yliopistot ovat alunperin itsenäisten collegejen yhteenliittymiä, kullakin collegella on oma omaisuutensa ja omat sääntönsä. Kaikki yliopiston opiskelijat ja suurin osa opettajista kuuluvat johonkin collegeen. Jostain luin että vielä 1800-luvun alkupuolella collegejen varsinaisten jäsenten (opettajien) oli oltava naimattomia miehiä, jotka söivät yhteisaterioilla collegen salissa.

Se, minkä alan oppituoleja kussakin collegessa on, riippuu collegen perustajien tai myöhempien lahjoittajien testamenteista. Ilmeisesti useimmat colleget pyrkivät mahdollisimman laaja-alaiseen oppiaineiden tarjontaan. Collegeiden rinnalle ja päälle, tutkintovaatimuksia koordinoimaan yms. ovat myöhemmin tulleet erilaiset laitokset (faculties) ja tiedekunnat (divisions).

A. N. Wilson kertoo teoksessaan C. S. Lewis - A Biography Lewisin kirjautumisesta Oxfordiin (pari vuotta Tolkienia myöhemmin).

After Christmas in Belfast, Lewis passed through Oxord for an interview with the Master of University College, who explained that through he had been accepted as a scholar of the college, he had not yet matriculated as a member of the University. To do this, he would have to pass an examination called Responsions, which involved some elementary mathematics.
(s.49)
 
Last edited:
Omia eväitä (ja useaa eri astiaa) enenevässä määrin mukana pitävänä olen katsellut netistä erilaisia eväsrasiaratkaisuja joissa esim. kastikkeelle tms. on oma lokero tai pikkurasia. Isoruokaisena mitkään 450 ml astiat eivät riitä. Eväät ovat oikeaa ruokaa mutta kylmänä syötäviä. Bento-boxit kiinnostaisivat vaikka ruoka ei japanilaista olekaan, jostain kumman syystä ajattelin että @Isilmírë llä voisi olla näiden toimivuudesta/hinta-laatusuhteesta joku näkemys, ja tietysti jos kuka tahansa on niitä käyttänyt niin kokemukset kiinnostaa. Kertokaa muutenkin omista ratkaisuistanne eväiden tekemisessä/kuskaamisessa. Itseäni ei tässä kohtaa kiinnosta mikrolämmitettävät tai ruokatermarissa hautuvat, mutta jotakuta toista eväsjuttujen kanssa painivaa voi toki kiinnostaa joten eipä suljeta niitäkään pois.
 
Meillä on useampi bento-rasia @Husky , mutta suurin osa ei ole järin suuria eikä myöskään kovin tiiviitä. Puolison Mr. Bento kuulostaa lähinnä sellaiselta, jota kaipaisit. Perus-bentoihin verrattuna siinä on tiiviyden ja tilavuuden lisäksi sekin hieno puoli, että se toimii termosperiaatteella eli pitää tarvittaessa ruuan myös lämpimänä tai kylmänä (joo, sanoit ettei ruokatermari kiinnosta, mutta tämä onkin termospakkaus bento-rasioille). Zojirushi on myös laadukas merkki.

Itse kuljettelen eväitäni tätä nykyä ihan tavallisissa puolen litran pakasterasioissa ;)
 
Last edited:
Itse kuljettelen eväitäni tätä nykyä ihan tavallisissa puolen litran pakasterasioissa ;)
Orthexin pakasterasioissa (ja matkapäivinä kylmälaukussa, mikä on kylmäkalleineen rasittavaa) mä itsekin tällä hetkellä ruokaa kuskailen. Termoksista puheenollen niin lämpötermokset ei kiinnosta (ruokatermari löytyy ja käytän välillä) mutta kylmille sapuskoille tuo linkkaamasi Mr. Bento näyttäisi ihan mielenkiintoiselta ratkaisulta erityisesti matkatyöpäiviä ajatellen. Ruoan kun tulisi pysyä syömäkelpoisena jääkaapista ottamisen jälkeen 4-8 h. Täytyypä tutustua tuohon :)
 
Kysymys scifin lukijoille! Olen parhaillani tahkoamassa Alastair Reynoldsin koko tuotantoa läpi, mutta en löydä mistään kunnollista selitystä, mikä kirja on minkäkin sarjan mikä osa, ja täten hämmentää. En tahdo lähteä lukemaan random järjestyksessä. Olen lukenut Poseidonin lapset -trilogian, eli Muistoissa sininen maa, Terästuulen yllä ja Poseidonin lapset melkein oikeassa järjestyksessä, ja nyt ärsyttää kun tiedän mitä Terästuulen lopussa tapahtuu. Englanniksi lukeminen ei ole ongelma, että jos jotakin osaa ei ole suomennettu, niin ihan sama. Auttakkee arvoisat scifistelijät! Tällä hetkellä luen Prefektiä vaikka se on kai joku väliosa.
 
Ylös