Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Kuinka olla kyynistymättä? Viime päivinä minulla on ollut vaikeaa tällä saralla. Yksi peloistani on olla jonain päivänä kyyninen ja vanha mies, ketä ei kiinnosta paskan vertaa muiden ongelmat, koska tunnen itsekin olevani yhdentekevä. Välilllä tuntuu, että sydämestäni vain loppuu energia.
 
Miksi ruokaa, jota voi syödä haarukalla, kutsutaan keitoksi? Tänään söin harvinaisen sakeaa hernekeittoa, mutta ei ole yleensäkään tavatonta, että ruoka on enemmän hernemuhennosta.
 
Keiton ja muhennoksen raja on liemeen piirretty viiva. Jos viiva jää, se on muhennosta, jos se katoaa, se on keittoa. Tämä on totuus. Mutta kukapa totuudesta piittaa?

Vaikka eihän tässä ole mitään järkeä: porvari saa enemmän voittoa, jos lantraa keitosta paljolla vedellä ja myy sitä millä nimellä kulloinkin huvittaa. Absurdum ad nauseam.
 
Kuinka olla kyynistymättä? Viime päivinä minulla on ollut vaikeaa tällä saralla. Yksi peloistani on olla jonain päivänä kyyninen ja vanha mies, ketä ei kiinnosta paskan vertaa muiden ongelmat, koska tunnen itsekin olevani yhdentekevä. Välilllä tuntuu, että sydämestäni vain loppuu energia.
Vanhuuteen ja miehuuteen en valitettavasti tunne lääkettä, mutta kyynistymistä vastaan voi kamppailla. Kokemustaakkamme, jota kerrytämme elämämme aikana, työntää meitä vääjäämättömästi edellään, mutta jossain määrin (luontaisten taipumustemme rajoissa) voimme vaikuttaa siihen, pysymmekö tuon taakan edellä vai jäämmekö sen jyräämiksi.

Kyynisyyteen johtanee "kerrasta oppiminen": kun kerran on käynyt jotenkin huonosti, niin eikö aika todennäköisesti toisellakin kerralla kävisi yhtä huonosti? Eli kyynistyminen koskisi enimmälti sellaisia sattumanvaraisia asioita, joissa ensimmäinen merkittävä kokemus on ollut negatiivinen. Sitten taas jotkut oppivat paljon hitaammin (jos koskaan), että tietyillä asioilla on usein negatiivisia seurauksia - ehkä he vain kieltäytyvät luopumasta toivosta? (Kyynikko voisi luultavasti sanoa, että autuaita ovat yksinkertaiset.)

No, taisin nyt puhua enemmän pessimismistä kuin kyynisyydestä, mutta yksi voi helposti johtaa toiseen.
 
Minulla on goretex-takki, jonka ison sivutaskun vetoketju on rikki, on revennyt toiselta puolelta teippauksista ulos ja vetoketju itsessään ei suostu liikkumaan mihinkään, ja se veto-osa on toisella puolella, eli koko tasku on käytännössä auki koko ajan ja siitä tulee vesi läpi. Kysymys: toimiiko väliaikaratkaisuna takin teippaaminen kiinni jollain teipillä? Vai survonko taskun täyteen muovipusseja ja toivon parasta, kuten tähän asti? En kehtaisi rei´ittää kangasta vetämällä sitä kiinni muutamalla tikillä. Tarkoituksena on siis viedä tuo vetoketju korjattavaksi kaverille, toki siitä ei tule enää yhtä vedenpitävää, mutta varmasti parempi kuin tuo että koko tasku on auki koko kyljen mitalta.
 
Last edited:
@Sidhiel Gore-Texille on ilmeisesti olemassa omia pikapaikkaustarvikkeita. Suomessa Varustenet myy tällaista Gore-Texin "korjaussarjaa", jossa on itseliimautuvia paikkalappuja. Kuvittelisin, että Norjasta saisi jos ei nyt ihan samaa niin ainakin vastaavaa tuotetta.
 
Miksi Yhdysvalloissa on niin suosittua ympärileikata peniksiä elimen kantajan uskonnollisesta taustasta riippumatta? Jonkin arvion mukaan jopa 80 % amerikkalaispeniksistä on vailla esinahkaa.
 
Tässä bostonilaista tietoa asiasta. Epämääräinen arvio ko. sivustolla on tosin 64% - yllättävän suuri sekin. Tosin vaihtelua löytyy sosioekonomisten, etnisten ja maantieteellisten ryhmien puolesta.


Mikä sitten on toimenpiteen suosion syy? Ehkä siitä on tullut jonkinlainen muoti ainakin joissakin sosioekonomisissa, etnisissä ja maantieteellisissä ryhmissä.
 
Johtuu käsittääkseni sekä vanhasta puritaanisesta masturbaatiokielteisyydestä, WHO:n suosituksista että näistä lähteistä nousevasta "maan tavasta".
 
Onx H. P. Lovecraftist mitään standardielämänkertaa samalla tavalla kuin Tolkienin peruselämänkerta on se Carpenterin kirjoittama (joita muut elämänkerrat lähinnä siteeravat sitä huonolla menestyksellä), siis sellainen mikä olisi paras ja täyteläisin.
 
S.T. Joshin kaksiosainen I Am Providence näyttäisi pikaisella googletuksella olevan yleisesti eniten hyväksytty Lovecraft-elämäkerta.

Sen lisäksi tieteiskirjailija L. Sprague de Camp kirjoitti elämäkerran jo 1975, mutta se ei saavuttanut suosiota.

Spragueta etsinkin Adlibriksestä, mut ei löytynyt. Amazonist näköjään löytyis. Onkohan se täyteläinen teos. Spraguen tuotanto kiinnostaa jo sen takia et on kirjoittanut myös mm. apinaoikeudenkäynnistä.
 
Koska teologia syntyi?

(a) Sanana tai käsitteenä.

(b) Anarkonistisesti käytettynä.

Viimeinen on tietenkin vähän tulkinnanvarainen kysymys. Mutta olen jostain itse keksinyt tai kuullut et jumaluusoppi alkoi muotoutua sellaiseksi kuin me sen tunnemme Baabelin vankeuden aikana kun piti alkaa keksiä syitä mix jumala rankaisee valittua kansaansa (vai oliko vielä tuolloin oikeasti syntynyt edes ajatusta valitusta kansasta), kun onnettomuuden syynä hylättiin et heprealaisten jumala ois ollut heikompi assyyrialaisten jumala, koska se taas olisi johtanut siihen että pappissääty tai leeviläiset olisivat mennetäneet kaikki privilegoionsa ja oikeastaan oikeuden olemassaoloonsa. Olisko siis ennen monoteismia teologiaa, onko teologia oppi tai teoria monoteismin oikeuttamisesta ja sen sisäisten ristiriitojen selittämistä? Oletus siis on, että tuona hetkenä sanaa tai käsitettä teologia ei käytetty, vaan se keksittiin myöhemmin kreikankielisellä alueella.
 
Ainakin Aristoteles käyttää theologikee -käsitettä jostakin mielestään legitiimistä systemaattisen tutkimuksen osa-alueesta. "...kolme teoreettisen filosofian lajia eli matematiikka, luonnontiede ja teologia,..." (Metafysiikka, VI, 1026a 18-19).

Jo Aristotelesta parisataa vuotta aikaisemmat kirjoittajat kuten Ksenofanes ja Herakleitos olivat melko selvästi jonkinlaisia teologeja, hehän esittivät järkeen perustuvia käsityksiä siitä minkälaisia jumalien tai Jumalan pitäisi olla. Tai ehkä teologeiksi voisi laskea vielä varhaisemmat Hesiodoksen tapaiset kirjoittajat jotka järjestelivät, yhdistivät ja selittivät erilaisia jumaltaruja saadakseen aikaan aukottomia jumalien sukupuita. Tässä mennään jo heprealaisten Baabelin vankeutta varhaisempaan aikaan.

Jos ei piitata tietyn kreikankielisen sanan käytöstä, vaan sitä vastaavista asioista, niin Intiassa jonkinlaiseen systemaattisuuteen pyrkivää teologista pohdintaa sisältävät varhaiset upanisadit syntyivät samoihin aikoihin, 600-300-luvuilla e.a.a. Selvästikään monoteismia ei tarvittu teologian lähtöoletukseksi, vaikka monoteismi oli eräs mahdollinen kehityssuunta teologialle.

Poliittiset tapahtumat ja yhteiskunnalliset kehityssuuntaukset voivat synnyttää kysyntää tietyntyyppiselle teologialle, mutta tarjontaa voi syntyä jo pelkästään ihmisen teoreettisen mielenkiinnon ja selittämishalun pohjalta.

"Olematonta ei ollut eikä olevaa ollut silloin,
ei ollut avaruutta eikä taivasta joka tuolla puolen.
Mikä liikkui? missä? minkä suojassa?
Oliko vesi, pohjaton syvyys?
[ ... ]

Kuka todella tietää, kuka täällä julistaisi,
mistä on syntynyt, mistä tämä luominen,
myöhemmin jumalat syntyivät, tämän luomisen avulla,
kuka tietää, mistä se on tullut.

Tämä luominen mistä on tullut -
olipa hän sen luoja tai ei -
joka sen tarkkailija korkeimmassa taivaassa,
hän vain tietää tai ehkei hänkään."

(Rigvedan luomishymni, 10, 129, säkeistöt 1., 6. ja 7. Suom. Klaus Karttunen)
 
Last edited:
Mitä tehdä noin puolesta pullollisesta ylimääräistä punaviiniä? Lopputuloksen pitäisi olla holitonta. Reseptejä otetaan vastaan!
 
Punaviinikastike on kyllä tosi hyvää (sinällään en juo punaviiniä, minua kerran painostettiin juomaan ja menetin hermot, join lasillisen ykkösellä ja juoksin vessaan oksentamaan. Sen jälkeen olen vielä vähemmän suostunut juomaan sitä).
Toinen mihin meillä käytetään punaviiniä on esimerkiksi lihan hauduttamiseen, mutta vegaanille voisi ehkä sopia esimerkiksi punaviinissä haudutettu punakaali. Ei ehkä riitä kokonaiselle kaalille puoli pulloa (en tutustunut reseptiin sen tarkemmin), mutta jonkunlaiseen palaan nyt luulilisi riittävän.
 
Aava, Mehiläinen, Terveystalo ja Pihlajalinna taitavat olla tunnetuimmat pääkaupunkiseudun terveystoimijat. Mutta ovatko ne (Unilabsin ja Synlabin lisäksi) myös ainoat kuvantamispalveluiden tarjoajat samalla alueella (etenkin yli kolmensadan menevällä hinnalla, josta yleensä tunnistaa firman käyttävän parempaa kuvanlaatua tuottavaa kolmen teslan mk-laitetta)?
 
Last edited:
Hintaan vaikuttaa myös kuvaussekvenssien määrä. Pienempi määrä sekvenssejä merkitsee pienempää hintaa, mutta myös sitä, että jotain tärkeää voi jäädä huomaamatta. Eri kohteet kuvautuvat eri tavalla eri sekvensseillä.

Suosittelen googlaamaan hakusanoilla "yksityinen magneettitutkimus helsinki".
 
Kiitos Pagba tuosta uudesta tiedosta. Onneksi lähete tarkempiin kontrastiainetutkimuksiin on tosiaan nyt saatu ja pian tulevaisuuteni tulee selkenemään tavalla tai toisella.
 
Ylös