Kontu Se on hyvä paikka elää ja olla!

Satunnaisia Tolkien-huomioita kotimaassa

Keskustelu huoneessa 'Keski-Maa ja Tolkien', aloittanut Tik, 20.11.2007.

  1. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Nerwenin ajatus on mitä kannatettavin. Tuumasta toimeen: tässä ensimmäinen huomio, joka on peräisin uuden yksiosaisen Taru Sormusten herrasta -laitoksen takakannesta. Lyhyen johdantolauseen jälkeen kirjan sisällön esittely alkaa siinä näin oivallisesti:

    Sitä me vain mietiskeletään, mille kohderyhmälle tämä esittely mahtaa olla tarkoitettu? Ainahan on olemassa kohderyhmä, vai?
     
  2. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Mukavaa että tämä nykyisessä terveysnoitavainojen ilmapiirissä poliittisesti raikkaan epäkorrekti "olutta ja kessua" -kohta on säilytetty niistä 70-luvun takakansiteksteistä. (Muistelisin että kun noin 9-vuotiaana lainasin Tarun ensimmäistä kertaa kirjastosta niin juuri tämä takakansitekstin kohta sai äitini epäilemään onko kyseessä lapsille sopiva kirja. Onneksi isäni poltti piippua - tupakkamerkkinä Kilta.)

    Lienee selvää että jos "Tarun" käsikirjoitusta nykyään tarjottaisiin jollekin kustantamolle niin kustannustoimittaja karsisi armotta pois piipunpolton (ainakin hyviksiltä) ja vaatisi sen sijaan enemmän graafisesti kuvattua väkivaltaa, eksplisiittistä seksiä ja Saattueeseen alusta lähtien mukaan ainakin pari miesten veroisesti aseita käyttelevää, vähäpukeista naispäähenkilöä.
    ("Èowynin rintapanssari oli valahtanut alas paljastaen ryhdikkäinä kohoavat...".)
     
  3. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Toden totta, vanhasta kunnon louhikantisestahan tuo teksti on peräisin. Itse asiassa eräs kotimainen huomio on tuo 70-luvun esittelyteksti kokonaisuudessaan, joka kenties ansaitsee tulla siteeratuksi kokonaan:

    Ja mitä huomioita tästä? Ensinnäkin 70-luvun lukijakunta sai kuulla, että JRRT oli "hollantilaissyntyinen". Häntä ei tuolloin kehdattu tituleerata professoriksi (olisiko karkoittanut kukkanuttuiset lukijat?), mutta hän oli nimenomaan varhaiskeskiajan kirjallisuuden tuntija. Joopa joo.

    Lisäksi huomattakoon, että uuteen yksiosaiseen lainattu osuus (Hobitit ovat - - - sisukasta lajia [uudessa laitoksessa: sisukkaita]) on kokenut kaunistuksia: hobitit eivät ole enää "velttojakin" vaan uudessa takakannessa "laiskojakin"; uuden laitoksen takakansitekstin alkuun muotoillut Keski-Maan kansojen luonnehdinnat ovat muuttuneet hieman maltillisemmiksi/tasa-arvoisemmiksi: ihmiset eivät ole enää "miehuullisia" vaan "pelottomia", ja Keski-Maan "muinaisuudesta" on tiputettu laatusana "romanttinen" pois. Niin ne ajat muuttuvat. Ai niin, vielä yksi huomio: näissä teksteissä on "haltijat" eikä "haltiat" ja "sormusten sota". Kuka oikein laatii takakansitekstejä?

    Ja kysymys: mitä oikeasti tarkoittavat sanat "Ja viesti on juuri meidän ajallemme"? Mihin viestiin tässä mahdetaan viitata?

    Sitten toisessa ketjussa käytyyn keskusteluun huomautuksena: "Taru sormusten herrasta" on tämän takakannen kirjoitusasu, mutta vain takakannen. Esipuheessa ja viitteissä puhutaan (Tarusta) Sormusten Herrasta.

    Kuninkaan paluun takakansitekstistä käy myös ilmi, että ainakaan tuolloin ei uskottu sanan trilogia (jota JRRT itse ei tietenkään olisi halunnut käyttää) merkityksen olevan lukijoille selvä: "Taru sormusten herrasta on trilogia, Kuninkaan paluu sen kolmas, viimeinen osa." Älkää siis odottako viisiosaista trilogiaa niin kuin eräältä toiselta mielikuvituksen riivaamalta...

    PS. Heräsi uteliaisuuteni: millainen mahtaa olla kunnon kaapuhemmopainoksen takakansiteksti? Minun divarista ostamani kappale kun on paperiton.
     
  4. Centaurea

    Centaurea Montana

    Minulla on kaapuhemmosta 2. painos vuodelta 1985. Sen takakansiteksti on muuten sama kuin Tikin mainitseman 70-luvun kolmiosaisen teoksen tekstit, mutta takakanteen on lisätty myös ilmeisesti kirja-arviosta lainattu:

    "J.R.R. Tolkienista (1892-1973) Oxfordin yliopiston professorista tuli 1960-luvulla Sormuksen Tarun ansiosta ympäri maailman luettu kulttikirjailija, nuoren opiskelijapolven henkinen opettaja ja profeetta. Tolkien-taika tarttuu yhä - Tolkien on kiehtova kertoja, tarun taitajana suurten klassikkojen luokkaa" (Kerttu Manninen: Lapset ja yhteiskunta)

    Ihan hyvä tuo loppuluonnehdinta: Tolkien-taika tarttuu yhä... Hyvin tuntuu taika tarttuvan edelleenkin.
     
  5. Nazg

    Nazg Hobitti

    Mitättömän pieni uutishuomio: Suomen Kuvalehti on valinnut Húrinin lasten tarinan yhdeksi tämän vuoden kiinnostavimmista ulkomaisista kirjoista. Netistä en pikaisesti löytänyt mitään aiheesta, mutta jos lehti on saatavilla, niin ei muuta kuin kipin kapin selailemaan sitä.
     
  6. Harri Perälä

    Harri Perälä Kontulainen

    Jonathan Himes, Osmo Pekonen ja Clive Tolley kiittelevät 2005 ilmestyneessä Waldere : Anglosaksinen muinaisruno -kirjasessaan Tolkienia muinaisenglantilaisen kirjallisuuden popularisoijana. Pekonen ja Tolley ovat aikaisemmin kääntäneet Beowulfin ja Widsith-runon.

    Tämän lisäksi tekstissä on yksi Tolkien-viittaus:

    Olettanemme, että Mîm ja Telchar on tarkoituksella sotkettu, jotta tekijät eivät joutuisi Tolkien-nörtin maineeseen ja menettäisi akateemista uskottavuuttaan?
     
  7. Haltiamieli

    Haltiamieli Kontulainen Suomen Tolkien-seura

    Noh, kyllähän Mîmkin oli kääpiöseppä, vaikkei tiettävästi yhtäkään legendaarista ihmemiekkaa tuottanut, Telcharilla oli siihen monopoli. :p
     
  8. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Salohaltianseitikki

    Kuuntelin juuri Yle Puhetta, jossa puhuttiin uusista sienilajeista ja sieninimistöstä. Muuan nimitoimikunnan (vai olisiko ollut -lautakunta) jäsen sanoi aivan selvästi, että kyseinen sieni on saanut nimensä "siitä kuuluisasta kirjasta". Eli siinä meillä on ainakin yksi tolkienilainen sienilaji kotimaan metsissä.

    Tämän linkin takana on ilmeisesti myös kuva ko. haisulista. Kauniin värinen joka tapauksessa, vaikka seitikki onkin.
     
  9. Nerwende

    Nerwende Kontulainen

    Frodo ei kelpaa etunimeksi enää kouluiässä väittää eräs YLEn paikallistoimitus. Mitä vastaa smial Marach? ;)

    Viime sunnuntain Villimpi Pohjola-sarjakuva tukeutui TSH:n erääseen peruselementtiin. Sattui (?) vielä kivasti Professorin syntymäpäivälle. :)
     
  10. jawetus

    jawetus Hobitti

    Takakansitekstejä laativat useimmiten kustantamon markkinamiehet, jotka ovat perehtyneet kirjan sisältöön yleensä vain pikaisesti ja pinnallisesti. He luulevat tietävänsä kaavaillun kohderyhmän ajatukset paremmin kuin kukaan muu.

    Takakansiteksti tulee kustannustoimittajalle tarkistettavaksi ja hänellä on viimekädessä vastuu myös kansiteksteistä.

    Kannet saattavat myös mennä painoon omia teitään, eikä kustannustoimittajan muutosvaatimukset suuressa kustantamossa välttämättä kohtaa oikeita henkilöitä.

    Veikkaan, että "Louhi"-kantisesta painoksesta periytynyt teksti on jo jollain lailla "Pyhä" ja perinteinen, eikä siihen haluta kovin rankalla kädellä enää puuttua.

    Kirjan kirjoittamisessa vaikein pala on kirjan nimi ja toiseksi vaikein takakannen teksti.
     
  11. eowynofmay

    eowynofmay Kontulainen

    Ooh, pitäisiköhän meidän nousta täällä barrikadeille kaikkien Frodojen puolesta!!!? Ennemmin kyllä Frodo kuin Hemuli tai Obelix...
     
  12. Pagba

    Pagba Hyvienkin vitsien kertoja

    Nelosen ohjelmaoppaasta 11.2.2010:

    "Nelonen: Hiutale

    Perjantai 12.02.2010 klo 00:25-00:55 (30min)
    Hobitit tulevat Uudesta Seelannista, näin meille ainakin uskottelee Peter Jackson. Hobittien jäljillä on suomen tunnustetuin parkkilaskija Antti-Jussi Kemppainen. Löytyykö salaperäinen Mordor, se selviää tässä jaksossa. Kotimainen talviurheiluohjelma."

    Hiukkasen arveluttavia väitteitä tuossa esitetään ja hobittien jäljet varmaankin peittyvät suksien jälkien alle, mutta kenties ihan katsottava talviurheiluohjelma. Ainakin toinen esitys menossa.
     
  13. Vetehinen

    Vetehinen Hobitti

    Englannin oppikirja (In Touch, Course 5) "osaa" suomentaa sanan "hobbit", sehän kun on suomeksi "hobit" :grin:
     
  14. Dracaena

    Dracaena Raseena

    Huomasin aivan saman edellisessä jaksossa! Nauroin makeasti. Korjasin sitten mustalla kynällä "ti" siihen loppuun.
     
  15. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Aristoteleen kantapää puhuu haltiaa ja örkkiä

    Eilen 16.4. oli Aristoteleen kantapäässä Kaisa Pulakan haastateltavana Milla Tuominen ja puheenaiheena luonnollisesti Tolkienin luomat kielet. Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa 16.6.2010 saakka. Tästä osoitteesta pitäisi löytymän:

    http://areena.yle.fi/audio/907443
     
  16. fanye

    fanye Hobitti

    YLE Radio 1:n lukupiirissä aiheena on mikäpä muu kuin TSH 14.8. klo 19. Ken kestää kuunnella radion kontaktiohjelmia, kuunnelkoon. Tai nostakoon keskustelun tasoa soittamalla sinne itse. :) Vieraana on Kersti Juva.
     
  17. Ereinion

    Ereinion Kontulainen

    Ynnä Vesa Sisättö. Muuten olen sitä mieltä että Ylen ykkösen lukupiirit ja muutkin kontaktiohjelmat kyllä ovat korkeatasoista kamaa ilman kontulaispanostakin (tällä en toki tarkoita etteikö kontulaisten kannattaisi sinne soitella).
     
  18. Satekai

    Satekai pelikisälli

    Lukupiiri on kuunneltavissa ainakin muutaman päivän ajan tuolta: http://areena.yle.fi/audio/1204865
    Kontulaisista mukana olivat ainakin Lathron ja Alasse ja Ahvenessa seurattiin ohjelmaa.
     
  19. Minyaleiel

    Minyaleiel Hobitti

    Jos ei uutinen, niin huomio tämä nyt ainakin. Dr. Clive Tolley saapuu Turkuun pitämään kaikille avoimet vierailuluennot Beowulfin kääntämisestä vanhasta englannista suomeen, sekä Tolkienista ja keskiaikaisesta romanssista - mitä tuo sitten tarkoittaakin. Vaikuttaa ihan pätevältä hepulta, kannattaa varmasti mennä kuuntelemaan jos Tolkieniin, kieliin ja myytteihin on kiinnostusta.

    Tässä vielä alkuperäinen tiedote jotta saisitte paremmin selvän, käännökseni on kömpelö.

     
  20. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    "Medieval romance" voitaisiin ehkä kääntää "ritariromaaniksi", joiden aihepiireistä tunnetuimpiin kuulunee Arthur-kuningas ritareineen. Ne ovat niitä kamalia kioskikirjoja, joita Cervantes pilkkasi eräästä mielevästä hidalgosta kertovassa opuksessaan.

    Clive Tolley on aiemminkin esiintynyt Tolkien-tutkijana. Esim. hänen artikkelinsa "Tolkien and the Unfinished" on ilmestynyt Turun Tolkien-konferenssin (1992) julkaisussa Scholarship & Fantasy. Tolley on toinen Beowulfin suomentajista (Osmo Pekosen kanssa).
     

Jaa somessa