Satunnaisia Tolkien-huomioita kotimaassa

Merri

Ylläpitäjä
Vastuuhenkilö
Ylläpitäjä
Uusimmassa Tiede-lehdessä on artikkeli lohikäärmeistä, ja yksi kappale on varattu Tolkienia varten. Kappaleessa puhutaan lähinnä Hobitti-kirjan Smaugista ja kuvaillaan tämän rooli kirjassa lyhykäisesti. Sivulla on tosin myös suuri sivunkorkuinen John Howen piirros Smaugista.
 

Merri

Ylläpitäjä
Vastuuhenkilö
Ylläpitäjä
Lauantaina 30.9. on Suomen Tolkien-seuran syystapaaminen kello 12-15 Tampereella Vuoltsun toisessa kerhohuoneessa Vuolteenkatu 13:ssa. Tapahtuman jatkeena kello 16:30 alkaen on TamFan-tapahtuma, joka järjestetään smial Morelin toimesta Tampereen ylioppilastalolla osoitteessa Kauppakatu 10. Lisätietoja tarjoaa TamFanin kotisivut.

TamFaniin on saapumassa paikalle myös kontulaisia, rekisteröityneet käyttäjät voivat tutkailla suunnitelmia Kohtauspaikan Tampere-miittikeskustelusta.

Tolkien-seuran sääntömääräinen vaalikokous on puolestaan Helsingissä maanantaina 9.10. kello 18:00 alkaen. Samaiseen yhteyteen on liitetty lokakuinen kuukausitapaaminen. Kokous pidetään HeAT:n kerhohuoneella Domus Academicassa osoitteessa Hietaniemenkatu 14 (D-talon B-rappu). Kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat muun muassa puheenjohtajan, hallituksen ja tilintarkastajan valinta tulevalle vuodelle sekä budjetti ja toimintasuunnitelma. Suomen Tolkien-seura toivottaa kaikki yhdistystoiminnasta kiinnostuneet tervetulleiksi, sillä uusille aktiiveille on aina kysyntää!
 

Merri

Ylläpitäjä
Vastuuhenkilö
Ylläpitäjä

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Huom. Tämä on keskustelun alkuperäinen aloitusviesti. Myöhemmin ketjuun on liitetty vanhempia viestejä Tolkien-elokuvat-huoneesta (alun perin entisestä uutishuoneesta).

Nerwen (keskustelussa Satunnaisia Tolkien-huomioita maailmalta) sanoi:
Mietin että pitäisikö meidän aloittaa myös "Satunnaisia Tolkien-huomioita kotimaassa"-aihe? Kaikkia sellaisia Tolkienin tai Tarun mainitsevia lehtijuttuja, kirja-arvosteluja ja pop-kultturiviittauksia varten joihin kuitenkin aina välillä törmää (mutta jotka eivät kelpaa kuitenkaan varsinaisiksi uutisiksi ja saa siksi omaa aihetta).
Nerwenin ajatus on mitä kannatettavin. Tuumasta toimeen: tässä ensimmäinen huomio, joka on peräisin uuden yksiosaisen Taru Sormusten herrasta -laitoksen takakannesta. Lyhyen johdantolauseen jälkeen kirjan sisällön esittely alkaa siinä näin oivallisesti:

Ison-Tsähhän takakansi sanoi:
Hobitit ovat vähäpätöinen kansa, joka rakastaa elämän yksinkertaisia iloja, maalaisruokaa, olutta ja kessua.
Sitä me vain mietiskeletään, mille kohderyhmälle tämä esittely mahtaa olla tarkoitettu? Ainahan on olemassa kohderyhmä, vai?
 

Telimektar

Fundamentalisti
Mukavaa että tämä nykyisessä terveysnoitavainojen ilmapiirissä poliittisesti raikkaan epäkorrekti "olutta ja kessua" -kohta on säilytetty niistä 70-luvun takakansiteksteistä. (Muistelisin että kun noin 9-vuotiaana lainasin Tarun ensimmäistä kertaa kirjastosta niin juuri tämä takakansitekstin kohta sai äitini epäilemään onko kyseessä lapsille sopiva kirja. Onneksi isäni poltti piippua - tupakkamerkkinä Kilta.)

Lienee selvää että jos "Tarun" käsikirjoitusta nykyään tarjottaisiin jollekin kustantamolle niin kustannustoimittaja karsisi armotta pois piipunpolton (ainakin hyviksiltä) ja vaatisi sen sijaan enemmän graafisesti kuvattua väkivaltaa, eksplisiittistä seksiä ja Saattueeseen alusta lähtien mukaan ainakin pari miesten veroisesti aseita käyttelevää, vähäpukeista naispäähenkilöä.
("Èowynin rintapanssari oli valahtanut alas paljastaen ryhdikkäinä kohoavat...".)
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Toden totta, vanhasta kunnon louhikantisestahan tuo teksti on peräisin. Itse asiassa eräs kotimainen huomio on tuo 70-luvun esittelyteksti kokonaisuudessaan, joka kenties ansaitsee tulla siteeratuksi kokonaan:

TSH:n wanha takakansi sanoi:
"Halusin käydä käsiksi todella pitkään tarinaan,
joka säilyttäisi lukijan mielenkiinnon,
huvittaisi häntä, ilahduttaisi häntä ja kukaties
paikoitellen myös jännittäisi ja syvästi liikuttaisi."
Näin kertoo hollantilaissyntyinen Oxfordin yliopistossa
opettanut J. R. R. Tolkien teoksensa syntyvaiheista.
Ja kuinka kävi?
Taru sormusten herrasta on kaikenikäisten klassikko,
tulvillaan seikkailua, jännitystä, huumoria.
Tekijän syvällinen varhaiskeskiajan kirjallisuuden ja
taruston tuntemus sekä valtaisa mielikuvitus kantavat
kuin tuuli viestiä ajalta, jolloin ihmisen ajatuksia
välittivät kirjoitetun sanan sijasta laulu ja taru,
suullinen kansanperinne. Ja se viesti on juuri meidän
ajallemme. Taru sormusten herrasta sijoittuu omaan
maailmaansa Keski-Maahan ja sen romanttiseen
muinaisuuteen, jolloin siellä asui uljaita haltijoita,
miehuullisia ihmisiä ja sitkeitä kääpiöitä - sekä hobitteja.´
Hobitit ovat vähäpätöinen kansa, joka rakastaa elämän
yksinkertaisia iloja, maalaisruokaa, olutta ja kessua.
He ovat pienikasvuisia ja iloluontoisia,
velttojakin, mutta pohjimmiltaan sisukasta lajia.
Kun maailman mahtavien silmät ovat muualla
joutuvat pienet ja hiljaiset tekemään sankaritöitä.

(1. osassa:)

Taru sormusten herrasta on trilogia, Sormuksen ritarit
sen ensimmäinen osa. Siinä kerrotaan miten
hobitti Frodo Reppuli sai haltuunsa salaperäisen
näkymättömäksi tekevän sormuksen ja miten hän lähtee
epätoivoiselle matkalle saadakseen sen tuhotuksi.

(2. osassa:)

Taru sormusten herrasta on trilogia,
Kaksi tornia sen toinen osa. Ensimmäisessä osassa
Sormuksen ritarit kerrottiin miten hobitti Frodo Reppuli
sai haltuunsa salaperäisen näkymättömäksi tekevän
sormuksen ja miten hän lähti epätoivoiselle matkalle
saadakseen sen tuhotuksi. Nyt saamme kuulla
miten sormusten sota syttyy ja miten Frodon matka jatkuu.

(3. osassa:)

Taru sormusten herrasta on trilogia,
Kuninkaan paluu sen kolmas, viimeinen osa.
Nyt saamme kuulla viimeisestä puolustuksesta
Varjoa vastaan sekä siitä miten Sormuksen Viejän
tehtävä päättyy.
Ja mitä huomioita tästä? Ensinnäkin 70-luvun lukijakunta sai kuulla, että JRRT oli "hollantilaissyntyinen". Häntä ei tuolloin kehdattu tituleerata professoriksi (olisiko karkoittanut kukkanuttuiset lukijat?), mutta hän oli nimenomaan varhaiskeskiajan kirjallisuuden tuntija. Joopa joo.

Lisäksi huomattakoon, että uuteen yksiosaiseen lainattu osuus (Hobitit ovat - - - sisukasta lajia [uudessa laitoksessa: sisukkaita]) on kokenut kaunistuksia: hobitit eivät ole enää "velttojakin" vaan uudessa takakannessa "laiskojakin"; uuden laitoksen takakansitekstin alkuun muotoillut Keski-Maan kansojen luonnehdinnat ovat muuttuneet hieman maltillisemmiksi/tasa-arvoisemmiksi: ihmiset eivät ole enää "miehuullisia" vaan "pelottomia", ja Keski-Maan "muinaisuudesta" on tiputettu laatusana "romanttinen" pois. Niin ne ajat muuttuvat. Ai niin, vielä yksi huomio: näissä teksteissä on "haltijat" eikä "haltiat" ja "sormusten sota". Kuka oikein laatii takakansitekstejä?

Ja kysymys: mitä oikeasti tarkoittavat sanat "Ja viesti on juuri meidän ajallemme"? Mihin viestiin tässä mahdetaan viitata?

Sitten toisessa ketjussa käytyyn keskusteluun huomautuksena: "Taru sormusten herrasta" on tämän takakannen kirjoitusasu, mutta vain takakannen. Esipuheessa ja viitteissä puhutaan (Tarusta) Sormusten Herrasta.

Kuninkaan paluun takakansitekstistä käy myös ilmi, että ainakaan tuolloin ei uskottu sanan trilogia (jota JRRT itse ei tietenkään olisi halunnut käyttää) merkityksen olevan lukijoille selvä: "Taru sormusten herrasta on trilogia, Kuninkaan paluu sen kolmas, viimeinen osa." Älkää siis odottako viisiosaista trilogiaa niin kuin eräältä toiselta mielikuvituksen riivaamalta...

PS. Heräsi uteliaisuuteni: millainen mahtaa olla kunnon kaapuhemmopainoksen takakansiteksti? Minun divarista ostamani kappale kun on paperiton.
 

Centaurea

Montana
Tik sanoi:
PS. Heräsi uteliaisuuteni: millainen mahtaa olla kunnon kaapuhemmopainoksen takakansiteksti? Minun divarista ostamani kappale kun on paperiton.
Minulla on kaapuhemmosta 2. painos vuodelta 1985. Sen takakansiteksti on muuten sama kuin Tikin mainitseman 70-luvun kolmiosaisen teoksen tekstit, mutta takakanteen on lisätty myös ilmeisesti kirja-arviosta lainattu:

"J.R.R. Tolkienista (1892-1973) Oxfordin yliopiston professorista tuli 1960-luvulla Sormuksen Tarun ansiosta ympäri maailman luettu kulttikirjailija, nuoren opiskelijapolven henkinen opettaja ja profeetta. Tolkien-taika tarttuu yhä - Tolkien on kiehtova kertoja, tarun taitajana suurten klassikkojen luokkaa" (Kerttu Manninen: Lapset ja yhteiskunta)

Ihan hyvä tuo loppuluonnehdinta: Tolkien-taika tarttuu yhä... Hyvin tuntuu taika tarttuvan edelleenkin.
 

Nazg

Hobitti
Mitättömän pieni uutishuomio: Suomen Kuvalehti on valinnut Húrinin lasten tarinan yhdeksi tämän vuoden kiinnostavimmista ulkomaisista kirjoista. Netistä en pikaisesti löytänyt mitään aiheesta, mutta jos lehti on saatavilla, niin ei muuta kuin kipin kapin selailemaan sitä.
 

Telimektar

Fundamentalisti
S-kauppojen "Yhteishyvä"-lehdessä (3/2008) on uusi "Klassinen koti" -sarja. Tässä numerossa on jakso "Juhlallisesti - Jugend"
("Jos aavistuksen ylevä ja tummanpuhuva tyyli miellyttää, voi jugend olla sopiva tyylisuunta. Täysin orjallinen ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan arkeen tulee luksusta jo tummilla kankailla ja juhlallisilla valaisimilla...")

Jutun aloittavassa, sivun kokoisessa kuvassa kulma(?)pöydästä

"Oikeaan tunnelmaan johdattaa J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta (WSOY), 35,90 e, Sokokset, ja Hannu Mäkelän Casanova (Tammi), 26,90 e, Sokokset. Gaia-pöytävalaisin, 19,90 e, Prismat."

- Kuvassa tarkkana etualalla näkyvän punakultavärisen pöytävalaisimen takana erottuvat hämärämmin kaksi mainittua jykevää opusta päällekkäin pinottuna, "Taru" onneksi päällimmäisenä. Tolkienia ei muuten mainita tekstissä.

Jutun tekijäksi mainitaan tyylikonsultti Tiina Alvesalo. En tiedä, onko hänellä mitään Tolkien-harrastuksia. Kirja on ehkä valittu pelkän ulkomuotonsa vuoksi. Mutta voisihan Tolkienin kuvataiteellisen tyylinsä puolesta ehkä jotenkin yhdistääkin jugendiin (Englannissa Art nouveau)?
 
Mmm, minä en kyllä osaa yhdistää jugendia nimeomaan tummiin väreihin. Suurin osa kohtaamastani jugendista on tosin kivirakennus-arkkitehtuuria. Toinen missä siihen törmää on tietysti Mucha ja muut kuvataitelijat. Sekä arkkitehtuurissa että maalauksissa on mielestäni jotain ''haltiamaista''. Lisäksi ainakin Howe käyttää jugendia eräänä inspiraation lähteenään suunnitellessaan Keski-Maan designia: Repunpääkin on osittain tätä tyylisuuntausta.
 

Harri Perälä

Kontulainen
Jonathan Himes, Osmo Pekonen ja Clive Tolley kiittelevät 2005 ilmestyneessä Waldere : Anglosaksinen muinaisruno -kirjasessaan Tolkienia muinaisenglantilaisen kirjallisuuden popularisoijana. Pekonen ja Tolley ovat aikaisemmin kääntäneet Beowulfin ja Widsith-runon.

Iloksemme olemme mekin kuulleet, että runosuomennoksemme ovat tavoittaneet lukijoita nuorten fantasiakirjallisuuden harrastajien keskuudesta.
Tämän lisäksi tekstissä on yksi Tolkien-viittaus:

Sankarten käsissä säihkyvät ihmemiekat on selitetty muinaisajan ylivertaisten seppien taidonnäytteiksi. Myös J. R. R. Tolkien tarttui tähän teemaan Tarussa sormusten herrasta. Hänen kääpiöseppänsä Mim on epäilemättä saanut nimensä skandinaavisesta Mímiristä, jonka oppipoika Welandkin aluksi oli ollut.
Olettanemme, että Mîm ja Telchar on tarkoituksella sotkettu, jotta tekijät eivät joutuisi Tolkien-nörtin maineeseen ja menettäisi akateemista uskottavuuttaan?
 

Haltiamieli

Kontulainen
Harri Perälä sanoi:
Olettanemme, että Mîm ja Telchar on tarkoituksella sotkettu, jotta tekijät eivät joutuisi Tolkien-nörtin maineeseen ja menettäisi akateemista uskottavuuttaan?
Noh, kyllähän Mîmkin oli kääpiöseppä, vaikkei tiettävästi yhtäkään legendaarista ihmemiekkaa tuottanut, Telcharilla oli siihen monopoli. :p
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Salohaltianseitikki

Centaurea (Tänään opin -topiikissa) sanoi:
Tänään opin (Hesarin syyskuun kuukausiliitteestä) uusia sienten nimiä: huurrehiippa, soreahiippa, virvaseitikki, haituvahiippo, lemmonhapero ja - paras! - salohaltianseitikki.

Siitä minulle ei ole aavistustakaan, miltä em. sienet näyttävät, mutta pitää perehtyä asiaan, kunhan kerkiän.
Kuuntelin juuri Yle Puhetta, jossa puhuttiin uusista sienilajeista ja sieninimistöstä. Muuan nimitoimikunnan (vai olisiko ollut -lautakunta) jäsen sanoi aivan selvästi, että kyseinen sieni on saanut nimensä "siitä kuuluisasta kirjasta". Eli siinä meillä on ainakin yksi tolkienilainen sienilaji kotimaan metsissä.

Tämän linkin takana on ilmeisesti myös kuva ko. haisulista. Kauniin värinen joka tapauksessa, vaikka seitikki onkin.
 

jawetus

Hobitti
TSH:n wanha takakansi sanoi:
Kuka oikein laatii takakansitekstejä?
Takakansitekstejä laativat useimmiten kustantamon markkinamiehet, jotka ovat perehtyneet kirjan sisältöön yleensä vain pikaisesti ja pinnallisesti. He luulevat tietävänsä kaavaillun kohderyhmän ajatukset paremmin kuin kukaan muu.

Takakansiteksti tulee kustannustoimittajalle tarkistettavaksi ja hänellä on viimekädessä vastuu myös kansiteksteistä.

Kannet saattavat myös mennä painoon omia teitään, eikä kustannustoimittajan muutosvaatimukset suuressa kustantamossa välttämättä kohtaa oikeita henkilöitä.

Veikkaan, että "Louhi"-kantisesta painoksesta periytynyt teksti on jo jollain lailla "Pyhä" ja perinteinen, eikä siihen haluta kovin rankalla kädellä enää puuttua.

Kirjan kirjoittamisessa vaikein pala on kirjan nimi ja toiseksi vaikein takakannen teksti.
 

Pagba

Hyvienkin vitsien kertoja
Nelosen ohjelmaoppaasta 11.2.2010:

"Nelonen: Hiutale

Perjantai 12.02.2010 klo 00:25-00:55 (30min)
Hobitit tulevat Uudesta Seelannista, näin meille ainakin uskottelee Peter Jackson. Hobittien jäljillä on suomen tunnustetuin parkkilaskija Antti-Jussi Kemppainen. Löytyykö salaperäinen Mordor, se selviää tässä jaksossa. Kotimainen talviurheiluohjelma."

Hiukkasen arveluttavia väitteitä tuossa esitetään ja hobittien jäljet varmaankin peittyvät suksien jälkien alle, mutta kenties ihan katsottava talviurheiluohjelma. Ainakin toinen esitys menossa.
 

Vetehinen

Hobitti
Englannin oppikirja (In Touch, Course 5) "osaa" suomentaa sanan "hobbit", sehän kun on suomeksi "hobit" :grin:
 
Ylös