Satunnaisia Tolkien-huomioita kotimaassa

Tik sanoi:

Tolkien usually did not want artists to illustrate his works, as he encouraged the reader to create their own pictures of the story in their heads.

Click to expand...

Kiinnostava huomio, löytyisiköhän sen tueksi (tai sitä vastaan) jokin lainaus Tolkienilta?

Telimektar sanoi:

Kiinnostava huomio, löytyisiköhän sen tueksi (tai sitä vastaan) jokin lainaus Tolkienilta?

Click to expand...

On Fairy Stories -esseessään hän totesi:

"However good in themselves, illustrations do little good to fairy-stories. The radical distinction between all art (including drama) that offers a visible presentation and true literature is that . . . literature works from mind to mind and is thus more progenitive. It is at once more universal and more poignantly particular"

Lähde: The Middle Earth Illustrators J.R.R. Tolkien Loved—and the Ones He Abhorred

Joistakin kuvittajista hän näyttää pitäneen, mm. Tanskan kruununprinsessan, myöh. kuningatar Margrethe II:n töistä, toisista ei niinkään.

En tiedä onko tästä ollut, mutta parin viikon takaisessa Yle radio 1:n Resonanssissa oli filosofinen pointti, jota en ole tullut ajatelleeksi: elokuvia katsellessa sen symbolisen järjestyksen pohtiminen ei ole sen ainoa tulkintamahdollisuus, vaan elokuvissa käynnin idea voi olla myös imaginaarinen; tiedostetun ja tiedostamattoman välimaastoon, eli unimaailmaan, ajautuminen.

Tuo filosofinen pointti oli tosin poimittu ilmeisesti Niin & näin -lehdestä.

Ja alkuperäistä juttua etsiessäni törmäsin tällaiseen juttuun kuin Pääoman unet
Hobitti, Inception ja spektaakkelin tiedostamattomuus.

Kerrankin suomeksi kunnon Tolkien-tukintaa ja -filosofiaa, eikä vanhojen itsestäänselvyyksien kertaamista (ne kaikki on jo kerrottu Tolkienin Kirjeissä ja Carpenterin kirjoittamassa elämänkerrassa).

Ja juuri nyt alkaa Teemalla ohjelma Margareeta II – kuningatar ja taiteilija. Ehkä siinäkin Tolkien-kuvituksesta juttua. Näkynee Areenassakin

Rosebud on polkaissut pystyyn Tolkien-myyjäiset. Viimeksi 72 nimekettä ja hieman harvinaisempaakin tavaraa kuten Maamies ja lohikäärme, ensimmäinen laitos, Carpenterin elämäkerta ja Hobitti-sarjakuva (2. osa ainakin). Kaipasiko @Telimektar HoMe:n index-osaa? Sekin löytyy. Ynnä muuta, varsinkin englanninkielistä.

Tik sanoi:

Kaipasiko @Telimektar HoMe:n index-osaa?

Click to expand...

Tätä me mietiskeletään...

Yle Areenasta löytyy uusi podcast-sarja "Suomentajien salaisuudet". Viimeisessä jaksossa mukana Kersti Juva

Kuuntele Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-61639925

Iltalehti siteeraa edesmenneen kansanedustaja Jyrki Kasvin elämäkertaa:

– Joskus lukeminen karkasi hallinnasta, ja vanhempani joutuivat ottamaan esimerkiksi Taru Sormusten herrasta -kirjan arkipäiviksi minulta pois, koska en malttanut tehdä läksyjä enkä nukkua.

Muinaisen Riimukivi -roolipelizinen arkistoa tutkaillessa (HelPol -kyberpunkkampanjaa voisi joskus herätellä pienimuotoisesti henkiin!) pisti silmään oheinen maininta jutussa Jyväskylässä pidetystä Vapaus-itsenäisyys-fantasia -tapahtumasta (numero 2/92). Mahtaakohan seuran julkaisuja tuolta ajalta olla missään hillottuna...?

Ares B sanoi:

Mahtaakohan seuran julkaisuja tuolta ajalta olla missään hillottuna...?

Click to expand...

Kyseessä on Legolas 2/92, joka ainakin minulla on hillottuna kaapin päällä säilytettävään laatikkoon. Lehden kirjepalstalla ei ole kyse mistään jäsenistön eripurasta vaan erilaisia mielipiteitä edustavista vastineista Legolas 1/92:ssa otsikolla Barbaareista ja puolituisista julkaistuun Petri Hiltusen kymmensivuiseen artikkeliin.

Isilmírë sanoi:

Kyseessä on Legolas 2/92, joka ainakin minulla on hillottuna kaapin päällä säilytettävään laatikkoon. Lehden kirjepalstalla ei ole kyse mistään jäsenistön eripurasta vaan erilaisia mielipiteitä edustavista vastineista Legolas 1/92:ssa otsikolla Barbaareista ja puolituisista julkaistuun Petri Hiltusen kymmensivuiseen artikkeliin.

Click to expand...

Vaan bittihillona noita ei taida olla missään luettavissa? Tuokin artikkeli kuulostaisi mielenkiintoiselta, kaikkine sapekkaine jälkipyykkeineen.

Ares B sanoi:

Vaan bittihillona noita ei taida olla missään luettavissa?

Click to expand...

Voinen tarvittaessa skannata toivotut osiot, kunhan joskus toivun sitkeästä flunssastani ja pääsen taas työpaikalle.

Ares B sanoi:

Vaan bittihillona noita ei taida olla missään luettavissa? Tuokin artikkeli kuulostaisi mielenkiintoiselta, kaikkine sapekkaine jälkipyykkeineen.

Click to expand...

Melkoisesti aikaahan siihen meni, mutta muistin vihdoin kaivaa lehdet esille, ottaa ne mukaan töihin ja skannata sekä artikkelin että sen vastineet ja vastineidenvastineen. Millä alustalla haluaisit nauttia tämän hillon? Sähköposti vai kenties jokin muu? Puhumme siis nyt nipusta PDF-tiedostoja.

Onx tästä ollut puhe tai siis etsin ihan toista gradua niin törmäsi opinnäytetyöhön, missä käsitellään Galadrielin laulua ja Sauronin runoa. En osaa sanoa sisällöllisesti kuinka onnistunut tutkielma, mutta kuten jo aikaisemmassa viestissä totesin: uudet tulkinnat ovat aina virkistäviä.

Kuka kirjoittaisi hobittihavainnoista senaatintorilla?

Jussi Ahlroth kirjoittaa Helsingin Sanomissa jenkkilän kulttuurisodasta ja woke-nimen käytöstä lyömäaseena yhtäältä populaarikulttuurin ja toisaalta inhimillisyyden ("mummoilun") näkökulmasta. Yhdessä kappaleessa on selkeä viittaus Taruun:

"Pysyvyyden tunteita puolustetaan w-sanan värittämässä vastenmielisessä vastaanotossa, jota esimerkiksi Tähtien sota, Taru sormusten herrasta ja The Sandman -tv-sarjat ovat saaneet. Nämä teokset on jo ennen ilmestymistään tuomittu siksi, että niissä on ei-valkoisia näyttelijöitä. Teoksia syytetään wokeksi. Tämä on tietysti puhdasta rasismia. Mutta se kertoo jostain muustakin. Vanhat tarinat ovat tarjonneet kuvan, joka on yksinkertaisempi kuin todellisuus. Sitä kuvaa ei haluta rikkoa, varsinkaan kun yhteiskunta on monimutkaistunut. Mutta juuri lisääntynyt monimutkaisuus luo paineita kuvan rikkomiseen. Ristiriita on valmis."

Toistan vielä että katsoisin mielelläni esimerkiksi Tarzan-kirjoista innoitusta hakenutta seikkailuelokuvaa, jossa on apinoiden kasvattama musta mies sankarina ja valkoisia imperialisteja konnina, tai leffaa, jossa on haradilainen robinhoodmainen sankarijoukko taistelemassa numenorilaisia riistäjiä vastaan. Voisin myös katsoa 1800-luvun Englantiin sijoittuvaa pukudraamaa (vaikka en olekaan suuri pukudraamojen ystävä), jossa ihan vain twistinä kaikki näyttelijät ovat mustaihoisia. Kuitenkaan en pidä siitä, että vaikkapa Keski-Maasta, joka selvästi jakautuu rodullisesti erillisiin kulttuureihin, yritetään väkisen tehdä nykypäivän kaltainen monikulttuurinen paikka pudottelemalla avaruudesta joukkoon värillisiä näyttelijöitä. Kyllä tässä universumissa on ollut ja on tulevaisuudessakin varmaan muutakin, kuin nykypäivän länsimaat.

Huomautan arvosteluun sen verran että mainittu syy ei todellakaan ole ainoa.

J. R. R. Tolkien & Kersti Juvan hiisi-käännös mainittu. Goblin = peikkolainen.

Hyväksyn vaikka trollkin on jo käännetty samoin.

Hiisii käytti heikko nainen
Parempi on peikkolainen

En kyllä kutsuisi Juvaa heikoksi, mutta kieltämättä Legendoja ja lohikäärmeitä -ropekirjassa on mietitty otusten nimien käännöksiä tuoreemmasta näkökulmasta.