Satunnaisia Tolkien-huomioita kotimaassa

Iltalehden nettisivuilla oli juttua Kersti Juvasta ja Taru Sormusten Herrasta käännöksestä. Kliketi klik.

Konniksen huomautus: Sama aihe kuin Sunnanin aloituksessa kaksi viestiä ylöspäin, nuo kaksi edellistä viestiä olivat vain aluksi omana topikinaan, kunnes yhdistin ne tähän ketjuun. terv. Lehtokuusama
 
kielo sanoi:
Iltalehden nettisivuilla oli juttua Kersti Juvasta ja Taru Sormusten Herrasta käännöksestä. Kliketi klik.
Click to expand...

Seuraavax odotan iltiksen lööppiä, että "haltioilla ei ole suippoja korvia". Jutussa sitten kerrotaan, että Tolkien ei missään mainitse haltioiden suipoista korvista, vaan idea niihin on keksitty jostain Disneyn Helinä-keijusta ja roolipeliharrastajien geneerisestä oletuksesta siitä, minkälaiselta halita näyttää.
 
Tuohan on jo vanha juttu. Tarkoitan, että miksi **** kukaan ei ole tehnyt asiasta lööppiä aikaisemmin??
 
Minä kun luulin, että Kersti Juva valitsi sanan "haltia" tarkoituksella tehdäkseen eron suomalaisen kansanperinteen haltijoihin. Luulin jopa joskus lukeneeni haastattelun tms., jossa asiasta mainitaan. Vaan ei kai sitten. Joka tapauksessa mielestäni on erittäin hyvä, että TSH:ssa vilistää haltioita eikä haltijoita (pois lukien sormuksen haltijat, jotka on hyvä erottaa muutenkin suippokorvahaltioista)
 
Niinpä. Pisteet Kerstille. Ainakin tuo selvyyttä lauseeseen: Galadriel on haltia, joka on Nenyan haltija. Tuohon tulisi aika paljon sekaannusta, jos haltian tilalla lukisi haltija. Silloin siinä toistettaisiin sama asia. Kun haltijan tilalla lukee haltia, se kertoo Galadrielista enemmän, lajin, minkä edustaja hän on.
Jos vastaavia uutisia tulee lisää, voin olla melko varma, että herään seuraavaksi tylsältä ruotsintunnilta.
 
Tik sanoi:
Minä kun luulin, että Kersti Juva valitsi sanan "haltia" tarkoituksella tehdäkseen eron suomalaisen kansanperinteen haltijoihin. Luulin jopa joskus lukeneeni haastattelun tms., jossa asiasta mainitaan. Vaan ei kai sitten.
Click to expand...

Niin muistan minäkin lukeneeni jostakin, että Juva valitsi haltian käännökseen tarkoituksella. Toivottavasti eivät nyt sentään mene seuraaviin TSH:n ja Hobitin ym. painoksiin korjaamaan "virhettä".
 
No Juva on nyt lisännyt Kotus-blogiinsa PS:n jossa kirjoittaa olevansa edelleen/taas mielestään oikeassa.

Mulle ei nyt ihan auennut miksi tästä tuli tällainen kohu. Ensinnäkään en osaa lukea Juvan kirjoituksesta mitään voi ei VIRHE -viestiä, kunhan totesi että kielitoimisto nyt oli tätä mieltä, voi voi. Ja vaikka Juva olisikin tiennyt haltia-muodon virheelliseksi, hänellä olisi silti ollut käytettävissään vaihtoehtoinen kirjoitusmuoto, jonka hän ehkä olisi voinut jopa valita, esim. juurikin tehdäkseen eroa suomalaisen kansanperinteen haltijoihin.

Ja hyvänen aika kyseessä on fiktiivinen rotu fiktiivisessä maailmassa - jos Juva olisi keksinyt jonkun uudissanan käännökseksi, siitä nipotettaisiin varmaan paljon vähemmän, vaikka sekään ei olisi mikään kielitoimiston hyväksymä sana. Minusta kääntäjän taiteelliseen vapauteen kuuluvat niin keksityt kuin vanhahtavatkin sanat, varsinkin kun alkutekstikään ei noudata kaikkia standardeja (hupaisaa että Tolkieniltakin se kuuluisin esimerkki taitaa olla elven/elfin). Virheellinen alkuperältään tai ei, haltia on jo niin vakiintunutta kamaa näissä yhteyksissä että voisi alkaa Kielitoimistokin hyväksyä, ei se siitä enää suosittelemalla muutu.
 
Virhe ja virhe... Virhe sikäli, että Kersti Juva luuli, että haltia-sana on jo olemassa. Se oli kuitenkin tarkoituksellista, että tehdään ero haltian ja haltijan välillä. Alla ote Juvan blogista jota tulkitsin. Eli Juva keksi haltian tietämättään. Kielitoimiston perustelu molempien sanojen samalle kirjoitusasulle lähtee suomalaisen kansanperinteen haltioista jotka olivat jonkin haltijoita. Fantasian haltiat ovat eri asia ja selvyyden vuoksi niillä on hyvä olla eri kirjoitusasu.

Ote blogista:

Minulla ei ollut aavistustakaan että "Molemmat sanat pitäisi […] kirjoittaa samalla tavalla. Perusteena on se, että vaikka merkitys on eriytynyt kahdeksi, kyseessä on pohjimmiltaan sama sana, verbin hallita yhteyteen liittyvä tekijännimi, johon nykynormien mukaan aina kuuluu johdin -ja.

Tälle kannalle asettui nykyisen suomen kielen lautakunnan edeltäjä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunta jo 1937. Asiasta keskusteltiin vielä seuraavana vuonna ja oltiin edelleen samaa mieltä. Suosituksen perustelun mukaan on aiheetonta erottaa mytologista olentoa konkreettisesta hallussapitäjästä, koska mytologisen olennonkin kuvitellaan hallitsevan eli vallitsevan omaansa – esimerkiksi järven haltijan järveä, metsän haltijan metsää." (Riitta Eronen Kotuksen kieli-ikkunassa 1996).
 
Haltia on vanhempi kirjoitusasu sanasta haltija. Se ei siis ole Juvan keksimä, vaan hän oletti sanan haltija tarkoittavan konkreettista omistajaa, sanan haltia taas mytologista olentoa. Ne ovat kuitenkin alkujaan yksi ja sama asia, joka vain on aikojen saatossa saanut kaksi erilaista kirjoitusasua.

Sen sijaan örkki on Juvan oma sana - ainakin melkein. Örkkiniitty ja siihen liittyvät tiennimet (mm. Örkkiniitynkuja, jolla sijaitsevalla urheilukentällä poikani käy fudistreeneissä) ovat kyllä tulleet kartalle ihan Juvasta riippumatta.
 
Laitetaanpa vielä toinen pala blogia:

" Uskoin vilpittömästi, että tämä oli oikea kirjoitusasu, että haltija ja haltia ovat kaksi eri sanaa, jotka tarkoittavat eri asioita. Liekö syynä se, että olin lukenut lapsena vanhaa kirjallisuutta."

Eli kirjoitusasu haltia on vanhaa perua ja Juva ei vain tiennyt, että kielenhuoltajat ovat tämän poistaneet ollen sitä mieltä, että mytologista olentoa ja omistajaa ei tarvitse erotella erilaisella kirjoitusasulla. Eli Juvan ansiosta haltia on palannut sanastoon oltuaan välillä poistettujen sanojen varastossa, vaikka virallista hyväksyntää muoto ei olekaan saanut kotimaisten kielten keskukselta. Tosin muistelisin, että ylioppilaslautakunta on hyväksynyt muodon kun sitä on käytetty fantasian genreen liittyvästä mytologisesta olennosta.

Ainakin fantasiakirjallisuuden ystävät katsovat yleisesti ja vakiintuneesti, että merkitykset on luontevaa erotella kirjoitusasulla. Luulisi kieleen mahtuvan sanoja joita kielen käyttäjät haluavat käyttää ja kielitoimiston tämän legitimoivan.
 
Mä jostain syystä olen aina pitänyt sanasta haltia enemmän kuin sanasta haltija. Jo 12-vuotiaana kun Tolkienin teokset Kirkkonummen silloin hyvin pienestä mutta hämmästyttävän hyvin varustellusta kunnankirjastosta löysin, sanassa haltia oli jotain mystistä ja ylevää, se sana haisi seikkailuilta, eivätkä haltiat vähääkään muistuttaneet mielikuvissani esim. Shakespearen Kesäyön unelman haltijoita ja keijuja (kyllä, luin siinä iässä myös suorasanaisia versioita Shakespearen näytelmistä, mummoni kun hankki mulle kaikenlaisia hienoja kirjoja). Siihen aikaan ei ollut myöskään Tolkien-seuraa eikä mitään foorumeita joissa väitellä tämän tai tuon sanan oikeellisuudesta, korvien suippouksista jne. joten en osannut asiaa sen enempää edes miettiä. Äidinkielen tunnilla kun luimme Puumajakesää ja sivusimme TSH:ta niin vastustin kovasti haltian kirjoittamista j:llä.
 
Kohu paisuu, mitä tekee Kataisen hallitus? Ville Eloranta, Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava artikkelitoimittaja, kirjoittaa:

Kirjan suomennoskin on eräänlainen pyhä lehmä. Tolkien-fanit ovat usein verisesti loukkaantuneita, kun joku kehtaa muistuttaa kielenhuollon ohjeesta, jonka mukaan pitäisi kirjoittaa haltija eikä haltia: kysehän on kahdesta aivan eri asiasta!

Kirjoituksessa ei puututa esimerkiksi varhaisten Juva-suomennosten isoihin alkukirjaimiin, vaikka niissäkin riittäisi varmaan paheksuttavaa kielenhuollollisesta näkökulmasta.
 
Kohu paisuu osittain siksi, että jokainen Tokien fani esittää asiasta oman mielipiteensä, ja lisää vettä myllyyn. Jos olisin kirjoittanut tuon Elorannan jutun, olisin ehkä käyttänyt jotain muuta ilmaisua kuin tuo "pyhä lehmä".
 
Toi Eloranta vielä valittaa (tai 'valittaa') uuden luontokeskus Haltian nimestä, mutta ei sitten tullut ajatelleeksi Helsingin Haltialaa (ruots. Tomtbacka). Toki tuo nimi on varmasti peruja sellaiselta ajalta, jolloin -ja-pääte ei ollut vielä vakiintunut käyttöön (mutta kuinka kaukaa menneisyydestä? Ja toisaalta suomenkielinen nimihän voi olla melko uudehkokin käännös ruotsinkielisestä), eli nykypäivän nimistönsuunnittelijoita tai vastaavia ei voi syyttää. Mutta on Kielitoimisto ja sen edeltäjät suosittaneet mitä tahansa, niin tuo kirjoitusmuoto on silti faktisesti ollut olemassa ja käytössä silloin kun Juva on TSH:ta kääntänyt. Erikoista preskriptivismiä muutenkin.

Kaiken muun hyvän lisäksi Haltialassa ei asu lähes ketään, mutta siellä on neljä luonnonsuojelualuetta (mm. aarnialue). Aika haltiamainen paikka. Okei, aika haltijamainen varmaan myös. Lisäjännyytenä tuo ruotsinkielinen nimi, joka viittaisi mm. (joulu)tonttu-tyyppiseen otukseen, mikä sekin on englanniksi elf. Tomte -> elf -> haltia. My brain just imploded.
 
Eikös tomte-sanan "alkuperäinen" merkitys ole sama kuin suomen (talon)haltijan eli kotitontun? Tomte-sanastahan juontuu tontun lisäksi myös suomen sana tontti, ts. talon paikka, talon maa-alue. Tonttia hallitsee sen haltija, tonttu, ja ruotsin kielessä sekä maapalasta että sen haltijasta käytetään samaa sanaa tomte.
 
Pirkanmaalla Pälkäneen Luopioisissa on Haltian kylä (Kukkiajärven) Haltianselän pohjoispuolella. Haltia on käytössä myös sukunimenä: tällä hetkellä 254 henkilöllä, joten sanan "jiitön" kirjoitustapa ei pitäisi olla aivan vieras...
 
Onko tästä Tolkien-messusta ollut jo juttua täällä?

Itseäni kiinnostaisi lähinnä "messun jälkeen järjestetävä hobittibrunssi". Että onkohan siellä tarjolla pekonia, munia, paahtoleipää, sieniä, siemenkakkua, olutta ja viiniä?

Ois hauska tietää lisää myös tuosta Helsingissä järjestettävästä kansainvälisestä Tolkienin kielten konferenssista.
 
Heathertoes oli ainakin varaamassa penkkiä kirkosta: :)

Heathertoes sanoi:
Helsingin Omentielva Lempea on nyt tällä viikolla, to 8.8. - su 11.8. Päivitetään siis tännekin konferenssin avoimet tapahtumat.

Lauantaina 10.8. klo 13:30-, Arkadia International Bookshop (Nervanderinkatu 11)
13.30: Books on Tolkien’s Languages (discussion led by Beregond or Anders Stenström)
14.30: “On the points of her toes”: some notes on the development of the poem “Nieninque” (Måns Björkman)
15.30: On Lifehouses and Houselights and Other Encounters (Valeria Barouch)

Sunnuntaina 11.8. Temppeliaukion kirkko (Lutherinkatu 3)
10.00-11.00: Tolkien-messu (jonka jälkeen hobittibrunssi) [Facebook-event]


***
Mä osallistun konferenssiin kokonaisuudessaan, joten tulkaahan kaverit käymään lauantaina (terv. nimim. en minä sieltä ketään tunne :urg: )! Tuon sunnuntaisen messun kohdalta oon hivenen undecided, mutta ei sitä varmaan väliinkään voi jättää. Valloitanko sieltä Kontu-penkin? ;)
Click to expand...
 
Onko joku meidän mainioista kontulaisista järjestänyt tänään Hobitti-kahvilan Helsingin seutuvilla? Tarjoomukset kuulostivat ja näyttivät aika herkuilta :)
 
You must log in or register to reply here.
Ylös