"Halusin käydä käsiksi todella pitkään tarinaan,
joka säilyttäisi lukijan mielenkiinnon,
huvittaisi häntä, ilahduttaisi häntä ja kukaties
paikoitellen myös jännittäisi ja syvästi liikuttaisi."
Näin kertoo hollantilaissyntyinen Oxfordin yliopistossa
opettanut J. R. R. Tolkien teoksensa syntyvaiheista.
Ja kuinka kävi?
Taru sormusten herrasta on kaikenikäisten klassikko,
tulvillaan seikkailua, jännitystä, huumoria.
Tekijän syvällinen varhaiskeskiajan kirjallisuuden ja
taruston tuntemus sekä valtaisa mielikuvitus kantavat
kuin tuuli viestiä ajalta, jolloin ihmisen ajatuksia
välittivät kirjoitetun sanan sijasta laulu ja taru,
suullinen kansanperinne. Ja se viesti on juuri meidän
ajallemme. Taru sormusten herrasta sijoittuu omaan
maailmaansa Keski-Maahan ja sen romanttiseen
muinaisuuteen, jolloin siellä asui uljaita haltijoita,
miehuullisia ihmisiä ja sitkeitä kääpiöitä - sekä hobitteja.´
Hobitit ovat vähäpätöinen kansa, joka rakastaa elämän
yksinkertaisia iloja, maalaisruokaa, olutta ja kessua.
He ovat pienikasvuisia ja iloluontoisia,
velttojakin, mutta pohjimmiltaan sisukasta lajia.
Kun maailman mahtavien silmät ovat muualla
joutuvat pienet ja hiljaiset tekemään sankaritöitä.
(1. osassa
Taru sormusten herrasta on trilogia,
Sormuksen ritarit
sen ensimmäinen osa. Siinä kerrotaan miten
hobitti Frodo Reppuli sai haltuunsa salaperäisen
näkymättömäksi tekevän sormuksen ja miten hän lähtee
epätoivoiselle matkalle saadakseen sen tuhotuksi.
(2. osassa
Taru sormusten herrasta on trilogia,
Kaksi tornia sen toinen osa. Ensimmäisessä osassa
Sormuksen ritarit kerrottiin miten hobitti Frodo Reppuli
sai haltuunsa salaperäisen näkymättömäksi tekevän
sormuksen ja miten hän lähti epätoivoiselle matkalle
saadakseen sen tuhotuksi. Nyt saamme kuulla
miten sormusten sota syttyy ja miten Frodon matka jatkuu.
(3. osassa
Taru sormusten herrasta on trilogia,
Kuninkaan paluu sen kolmas, viimeinen osa.
Nyt saamme kuulla viimeisestä puolustuksesta
Varjoa vastaan sekä siitä miten Sormuksen Viejän
tehtävä päättyy.