Satunnaisia Tolkien-huomioita maailmalta

Surffaillessani päädyin ortodoksi.netin pääsiäistervehdysartikkeliin, ja mikäs se siellä komeileekaan viimeisenä:
Keksityt kielet
1. Esperanto - Kristo leviĝis! Vere Li leviĝis!
2. Quenya (Tolkienin haltijakieli) - (Ortanne Laivino! Anwa ortanne Laivino!)


Kuka tunnustaa kääntäneensä? :)
 
Näppituntumalta sanoisin, että selvästikin joku, jonka näppäimistö on hieman tuplaustypotellut. :D

Nykyäänhän on selvinnyt, että ortanë tarkoittaa ainoastaan "nosti". Toisaalta aikaansa seuraavien (tai muuten vain perfektionististen) aitoylistäjien käyttöön on ilmaantunut kätevästi kaksi samaa tarkoittavaa (pätevää) imperfektiä (orontë, oronyë). Tietyissä tapauksissa toki on vain sielulle hyväksi joutua tekemään valintoja asioiden välillä ihan itse.

(Nimen toisto voitaisiin niinikään välttää jälkimmäislauseessa verbin persoonasuffiksin -s avulla.)
 
Eli siis jos haluaa kiekaista tuon ortodoksitervehdyksen Jalolla kielellä, pitää sanoa "Orontë Laivino! Anwa orontë Laivino!"? Ihan vain siksi kyselen, kun olisi hauska oikeasti päräyttää tuo quenyaksi muutamalle Tolkienista pitävälle ortodoksituttavalle =)
 
Edellisen viestin kaikkien pointtien lisäksi voi olla hyvä tietää, että Tolkien käytti omissa teksteissään Kristuksesta muotoja Elpino ja (myöhemmin) Hristo. Tuloksettoman lähdehaun perusteella Laivino on mitä luultavimmin kielenharrastajan muoto, rakennettu ilmeisesti aidosta voidetta merkitsevästä sanasta (HoME 5 s. 369) muotoa Elpino jäljitellen. IMO, UT:n kieliä ja Tolkienin myöhäismuistiinpanoja mukailevampi lopputulos olisi *Laivano (vrt. Nehtano 'Sorrettu').

"Totisesti" kääntyisi säännölliseksi ajateltuna muotoon anwavë, joskin myös pelkkä adjektiivi anwa voinee riittää kääntämään ajatuksen "totta [se on], ...".
 
Eli "Orontë Elpino! Anwavë orontë Elpino"? Entä miten se verbin persoonasuffiksi -s sullotaan mukaan Elpinon toistelua estämään? "Anwavë orontës"?
 
Verbisuffiksi sullotaan useimmiten tosiaan verbin perään, aivan oikein. :D

Sanapainon kanssa auttaa peruslatinan taito, mutta pientä vinkkiä voi vilkuilla myös Kaapuhemmon sivuilta 959-60.
 
Lähinnä tuon suffiksin kanssa mietitytti, että tuleeko se vain verbin perään vai taipuuko verbikin sitten jotenkin. Kiitos tiedoista, näillä eväillä onnistunee tolkienistinen brassailu huomenissa =D
 
Tämä menee jo aika kauas itse J.R.R:stä, mutta asia jäi jotenkin vaivaamaan. Kirjeiden innoittamana ryhdyin googlailemaan, mitä Tolkienin lapsista on tullut ja löysin John Francis Reuelin kuoleman vuodelta 2003 ja siihen liittyvän ikävämmän puoleisen uutisen: http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/west_midlands/3082071.stm

Asia ei näytä isommin levinneen medioihin - eikä tietysti tarvitsekaan, eihän asia sinänsä itse Tolkieniin liity. Silti jäi jotenkin ikävä maku.
 
Luulen että tapauksen mediahuomio on jäänyt vähälle ihan tarkoituksella. Tai siis, mikäs minä olen sitä sanomaan etteikö syytöksissä *jotain* todellisuusperää voisi olla, mutta mutta. Veikkaan, että uutisoinnissa on pyritty pysymään kuivissa faktoissa koska niitä oikeasti on niin vähän. Yhtään nyt vähättelemättä oikeasti hyväksikäytettyjen tuskaa, myös huijareita on aina liikkeellä. Ihan syystä en aio linkittää, mutta Mr. Carrien aiheesta julkaisema kirja (tai ainakin näyte siitä) löytyy aika nopeasti googlailemalla - jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä sen sisällöstä ja syytösten esittämisen ajankohdasta. Omasta mielestäni hänen syytöksensä olisivat uskottavampia jos ne oikeasti jäisivät vain siihen mitä virallisissa uutislähteissä asiasta kerrotaan. En siis (valitettavasti) pidä mitenkään epätodennäköisenä sitä etteikö Carrien väitteissä olisi mitään perää (viimeaikaisten uutisten perusteella tuntuu että tilastollinen todennäköisyys on Carrien puolella, kun kerran katolisesta kirkosta puhutaan) mutta niiden laajuus on sellainen että on vaikea kuvitella että asiasta olisi onnistuttu vaikenemaan kaikki nämä vuosikymmenet jos tuo on totuus.
 
Täytyy todeta, että onhan ympäristöllä aina vaikutuksensa, ja kun muutkin valittavat ja ilmoittavat vanhoista hyväksikäyttäjä-kirkonmiehistä, varmasti joukossa on niitä, jotka vasta nyt vanhemmalla iällä tajuavat, että ahaa, olikohan sekin hyväksikäyttöä kun minulle tehtiin niin ja niin. Kenties osalla muistot ovat vielä varsin värittyneitä ja totuus siellä historian hämärissä voi olla pahempi tai sitten parempi.

Ehkä on parempi, jos John Francis Reuel Tolkieniin kohdistuneista syytteistä vaietaan, nyt kun mies on jo manan majoilla, ja toivoisin, että asian puiminen jättettäisiin silleen myös meidänkin keskuudessamme. Eittämättä Tolkienin perheen ulkokuori on varsin puhtoinen, ja ymmärrettävästi tätä ulkokuorta varjellaan, ettei hiukan tummempi sisusta tulisi näkyviin. Esimerkiksi Tolkienin Kirjeet (ymmärrettävästi) sivuutta muutaman hyvinkin merkittävän, mutta kielenkäytöltään ala-arvoisen kirjeen, joita on ollut myynnissä mm. taannoisessa huutokaupassa Sothebyllä. Miten vaan, kaunis ulkokuori pysyköön paikallaan, jos sopii?

//Muoks. Niin siis jos tämä viesti ei sitä ilmaise, niin koko katolisen kirkon skandaali on mielestäni kaikkein eniten oksettava juttu. Onhan näitä tullut -90 -luvulta lähtien aina jostakin maailmankolkasta, mutta nyt jotenkin tiivistynyt kauheasti. Tilastollisesti kai jo hyvin yleistä katolisessa kirkossa.
 
Nerwende sanoi:
Veikkaan, että uutisoinnissa on pyritty pysymään kuivissa faktoissa koska niitä oikeasti on niin vähän. Yhtään nyt vähättelemättä oikeasti hyväksikäytettyjen tuskaa, myös huijareita on aina liikkeellä. Ihan syystä en aio linkittää, mutta Mr. Carrien aiheesta julkaisema kirja (tai ainakin näyte siitä) löytyy aika nopeasti googlailemalla - jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä sen sisällöstä ja syytösten esittämisen ajankohdasta. Omasta mielestäni hänen syytöksensä olisivat uskottavampia jos ne oikeasti jäisivät vain siihen mitä virallisissa uutislähteissä asiasta kerrotaan.

Hyvä huomio..en minäkään ajatellut yöuniani asian takia menettää. Syytetty on poissa, joten asiaan tuskin tulee koskaan selkoa. Viime aikojen uutisoinnissa on tullut katolisesta kirkosta yleisesti mieleen, että liikkeellä saattaa olla myös huijareita nyt kun asia on esillä. Mutta totta kai jokainen syytös on otettava vakavasti. Tietysti käy mielessä, että olisi kannattanut tulla julkisuuteen hieman aikaisemmin, mutta eivät asiat niin yksinkertaisia ole.
 
Sanotaanko näin, että olisi kannattanut tulla julkisuuteen asiallisesti ja vain kerran. Carrien uskottavuutta ei lisää se, että hän esiintyy netissä väitteidensä tiimoilta useammalla eri nimellä tai nimimerkillä, usein kirjoittaen niillä peräkkäisiä samansisältöisiä viestejä. En oikein tiedä myöskään miten pitäisi suhtautua siihen että hän koittaa kirjassaan tulkita TSH:ta omien kokemusta (tosien tai tekaistujen) valossa. Myös Carrien toisesta oikeusjutusta Tolkienia vastaan (tällä kertaa Royd) jäi sellainen maku, että herra pyrkii julkisuuteen/rahoihin kiinni millä keinolla hyvänsä. (Mikä on tietenkin vain minun mutuni asiasta, eikä mitenkään kumoa sitä tosiseikkaa etteikö jotain erittäin ikävää olisi aikoinaan voinut tapahtua. Kyse voi toki olla pohjimmiltaan katkeruudesta koko sukua kohtaan eikä rahanahneudesta. Mene ja tiedä.)
 
Ja sitten vähän mukavampia sukuun liittyviä uutisia. Christopherin poika Simon Tolkien, joka on viime vuosina tehnyt itsekin uraa kirjailijana, on jonkun amerikkalaisen radiotädin haastateltavana melkein tunnin verran (noh, kamalat välimusiikit mukaanlukien ainakin) täällä. (Klikkaa "listen"-linkkiä vasemman yläreunan tienoilla.) Jutustelevat ihan mukavia lapsuudenmuistoista isoisä-Tolkieniin liittyen, puhuvat Simonin omastakin elämästä ja työurasta ja sivuavat ~kuuluisaa~ perheriitaa (Simon sanoo että hänen ja isänsä välit ovat nyt ok).
 
Tämä pieni kaunokirjallinen huomio sopinee tänne:
Stephen Kingin kirjassa Tapahtumapaikkana Duma Key (alkuteos vuodelta 2008) esiintyy aivan alussa koira nimeltään Gandalf, jackrussellinterrieri.
 
Stephen King on Tolkienin lukija. Ainakin Usva-novellissa hän maninitsee entit päähenkilön verratessa usvan kietomia käkkyräpuita pahoihin entteihin, ja jonkin kirjansa esipuheessa/esseessä/en muista enää hän mainitsee Lukittaren sekä pitkäaikaiset spekulaatiot Sormustarun ja Toisen maailmansodan kytköksistä. Muitakin viittauksia voi olla, mutten ole koko Kingin tuotantoa lukenut joten en tiedä. Joka tapauksessa hän kirjoitti Tolkienista varsin ihailevaan sävyyn, mikä nyt ei sinänsä ole kamalan vaikea uskoa.
 
Brittien tv:ssä on viime vuonna esitetty normannivalloituksesta kertova dokumentti 1066: The Battle for Middle Earth, jossa on kertojana Ian Holm. Omia viikingin-/anglosaksin-/normanninlahtaustaitojaan voi hioa selainpelissä, jossa Holm on niin ikään välianimaatioiden kertoja.
 
Anteeksi, off-topic, mutta kysyisin vaan, että mistä kaikkialta te kontulaiset oikein löydätte Tolkien-huomioita?? Haluaisin tietää. Anteeksi vielä kerran offini. :grin:
 
Lehtokuusaman viestistä tuli mieleen penkoa iänvanhoja nuortenkirjoja ja sieltähän se löytyi. Tuija Lehtisen kirjoittamassa nuortenromaanissa Asfalttisoturi(1997) on muutamia mainintoja Lotrista ja päähenkilön koiran nimi oli Merri.

Lisäksi David ja Leigh Eddingsin kirjoittamassa Rivan Aikakirjoissa (1998) on esipuheessa ja jälkisanoissa varsin paljon mainintoja Tolkienista, Keskimaasta ja fantasiasta yleensä. Tässä vain yksi ote kyseisestä kirjasta, joka saattaa irrallisena otteena vääristää tarkoituksensa kokonaisuudesta:

"Ohi livahtaa vielä sata vuotta, ja tulemme Pappa Tolkieniin, joka oli luultavasti vieläkin tekosievämpi kuin kuningatar Viktoria. Olette koskaan panneet merkille, ettei hobittityttöjä ole olemassakaan? On arvokkaita naishobitteja ja naispuolisia hobittivauvoja mutta ei tyttöjä."(sivu 13)
 
Led Zeppelin ja Keski-Maa

Kuunneltiin tässä Led Zeppeliniä (II) ja kappaleessa Ramble On pisti korvaan pari sanaa: Mordor ja Gollum. Ja netistä kun sanat tarkasti, kävi ilmi, että kovin Tolkien-vaikutteinen kappalehan tuo. Kyseiset rivit:

Mine's a tale that can't be told, my freedom I hold dear
How years ago in days of old when magic filled the air
'twas in the darkest depths of Mordor, mm-I met a girl so fair
but Gollum and the evil warg crept up and slipped away with her
her, her, yeah, and ain't nothin' I can do, no


Ja itse asiassa laulu alkaa lähes Tolkien-sitaatilla:

Leaves are fallin' all around, time I was on my way


Wikipedian Ramble On -artikkelista käy lisäksi ilmi, mitä kaikkea muuta tolkienistista biisissä on: http://en.wikipedia.org/wiki/Ramble_On

Ja samalla paljastetaan Page, Plant ja kumppanit melkoisiksi Tolkien-hörhöiksi: References to the work of Tolkien also exist in other Led Zeppelin songs, such as "Misty Mountain Hop" and "The Battle of Evermore".

Stairway to Cirith Ungol, yeah, babe. Kaikkea sitä huomaa ja havaitsee kun tarpeeksi kauan on ensin havaitsematta ja huomaamatta.

Edit: Mainittakoon vielä, että kappaleessa Bron-Y-Aur Stomp Plant kertoo kulkevansa metsässä koiransa kanssa:

Tell your friends all around the world, ain't no companion like a blue-eyed merle

Miksikö tämän mainitsen? Robertin koiran nimi oli, eikä niinkään sattumalta, Strider.
 
kielo sanoi:
Lehtokuusaman viestistä tuli mieleen penkoa iänvanhoja nuortenkirjoja ja sieltähän se löytyi. Tuija Lehtisen kirjoittamassa nuortenromaanissa Asfalttisoturi(1997) on muutamia mainintoja Lotrista ja päähenkilön koiran nimi oli Merri.

Toinen kotimainen tukevasti Tolkieniin viittava on Lilian Kallion Puumajakesä jossa kirjan päähenkilöiden leikkipaikassa metsässä on niin hobitinkolo kuin haltioiden puumaja-asumuskin ja kissakin nimetään Bilbo Reppuliksi.
 
Ylös