Satunnaista nippelitietoa ja satunnaisia korjauksia

Havajin kielessä ei ole "olla" -verbiä, mutta siinä on ehkä kymmeniä sanoja ja käsitteitä vihreän eri sävyille eri tilanteissa.

Tahitilaisilta taas puuttuu surun käsite - esimerkiksi jonkun läheisen kuollessa tahitilaiset selittävät lähiomaisen "sairastuneen", kun tämä tuntee olonsa kamalaksi.

Antiikin kreikassa ei ollut sanaa siniselle.

Kanadan inuitien kielestä taasen puuttuvat kaikki vihaan, suuttumukseen ja aggressioon viittaavat sanat. Näiden elämänpa onkin lähes väkivallatonta.

Nyarlathotep sanoi:

Kanadan inuitien kielestä taasen puuttuvat kaikki vihaan, suuttumukseen ja aggressioon viittaavat sanat. Näiden elämänpa onkin lähes väkivallatonta.

Click to expand...

Eskimoissakin on eroja ja valitettavasti päinvastaisiakin havaintoja on tehty. Kanadassa tai Alaskassa joku antropologi tutki 1920-luvulla "Copper Eskimo" -yhteisöä, jonka keskuudessa jokainen mies oli tehnyt ainakin yhden tapon... :roll:

Toisessa inuiittiyhteisössä aggressio ja julmuus kohdistui vetokoiriin, ei ihmisiin.

Jotkut inuiittiyhteisöt ovat käyneet verisiä sotia aleutteja ja tlingit-intiaaneja vastaan.

Toisaalta katselin kerran dokumenttia, jossa vanha Grönlannin inuiitti muisteli miten hän reagoi uutiseen toisen maailmansodan puhkeamisesta: hän ei voinut ymmärtää miten on mahdollista, että ihmiset tappavat toisiaan. Lähestyssaarnaaja selitti lopulta, että valkoisia on liikaa ja heidän on pakko tappaa toisiaan siitä syystä...

Antiikin kreikassa ei ollut sanaa siniselle.

Click to expand...

Värispektrin hahmottaminenhan vaihtelee eri kielisillä kansoilla..
Esim. japanilaisilla eim myöskään ole erillistä sanaa vihreälle ja siniselle vaan kumpaakin kuvaa sama sana, eli ne siis katsotaan saman värin eri sävyiksi/tummuussasteiksi.

Paitsi että meikäläiselle on kyllä opetettu sanat "aoi" (sininen) ja "midori" (vihreä), joskaan tuo vihreää tarkoittava sana ei ilmeisesti ole ollut niin kovin kauaa käytössä.

Nyarlathotep sanoi:

Antiikin kreikassa ei ollut sanaa siniselle.

Click to expand...

Miten niin ei? Esimerkiksi adjektiivin kyáneos voi kääntää joko "tummansininen", "teräksensininen" tai "tumma" (esim. meren tai taivaan väri), glaûkos on "sinisenharmaa" tai "harmaansininen" (käytetään usein sinisilmäisten silmien väristä) ja on niitä sävyjä muitakin kunhan vain muistuu mieleen

squirrel sanoi:

Silmämme ovat syntyessämme saman kokoiset kuin aikuisenakin

Click to expand...

Ei pidä paikkansa, ainakin mun siskon tytön silmät olivat huoattavasti pienemmät sillon ku se synty, mitä ne on nyt.

Me kaikki olemme ihmissyöjiä. Viikon verran siitä kun alkio on kiinnittynyt kohdun seinämään, se käyttää ravinnokseen entsyymeillä sulattamaansa limakalvoa. Kymmenenkin viikon kuluttua se saa osan ravinnostaan tällä tavalla.

Isilmirë sanoi:

zayah sanoi:

jumalattaren nimi oli Tawaret.

Click to expand...

Hathor.

Click to expand...

Marw viittasi virtahepopäiseen synnytyksen jumalattareen, joka oli Tawaret. Hathorilla on lehmän pää, mutta hänkin oli synnytyksen suojelija, samalla hedelmällisyyden ja naisten jumalatar. Mahdollisimman monimutkaista

Inaya sanoi:

squirrel sanoi:

Silmämme ovat syntyessämme saman kokoiset kuin aikuisenakin

Click to expand...

Ei pidä paikkansa, ainakin mun siskon tytön silmät olivat huoattavasti pienemmät sillon ku se synty, mitä ne on nyt.

Click to expand...

Silmämuna ei taida kasvaa (tai näin olen käsittänyt..), mutta kasvaessa silmä tulee "enemmän esillä".

Tik sanoi:

glaûkos on "sinisenharmaa" tai "harmaansininen" (käytetään usein sinisilmäisten silmien väristä)

Click to expand...

Glaukooma tarkoittaa silmänpainetautia eli viherkaihia. Mielenkiintoinen suomennos. Ei ole täysin osannut kreikkaa se suomentaja, siitähän olisi tullut sinikaihi tai siniharmaakaihi. Harmaakaihi taas on aivan eri asia, latinaksi cataracta, kreikasta ei aavistustakaan.

Eivät ne suomennokset aina niin suoraan mene. Cataracta on muuten myös oikeastaan kreikkaa, ko. latinan sana on vain väännös kreikan sanasta katarráktes 'vesiputous' - taudin nimeksi kai sen vuoksi, että silmän linssi kun sumenee, on siinä jotakin samantapaista ennen niin kirkkaan linssin edessä.

Tuohon on kait ristiriitaista kantaa.
Ainakin "lajien synnyssä" Darwin mainitsee Lujan ihmeellisyyden.
Darwin myös sanoi,että "silmän syntyminen luonnonvalinnalla olisi mahdotonta". Eli ei se mikään niin radikaali heppu loppujen lopuksi ollut.
Lamarc kirjoitti epäuskonnollisempaa-samalla toki myös epätieteellisempää- tekstiä-joka ei loppujen lopuksi ollut huonisti:
käytännössä yhden premissin verran eroa Darwinin teoriaan.
(Darwin ei uskonut Lamarcin tavoin siihen,että hankitut ominaisuudet periytyvät..)
Darwin saattoi vanhoilla päivillään kääntyä ateistiksi.
(Olen kyllä kuullut tuosta samasta loispistiäisestä ja käytän edelleen samaa esimerkkiä YEC:ejen kiusaamiseen...mutta en ole varma,että oliko sen sanoja LOPPUJEN LOPUKSI Darwin vai ei. Voep olla että on,voep olle ettei)
Ainut ihan varma asia on,että lajien synnyn kirjoituksen aikohin Darwin oli harras uskovainen.

Kuulopuhetta kaikki minun viisasteluni:

* ihminen syö eläessään keskimäärin kahdeksan hämähäkkiä
* islannissa ei ole rautateitä (en ole varma, oliko se islanti, mutta joka tapauksessa hyvä niin)
* Kauniit ja Rohkeat oli alunperin kielenopetusohjelma
* vampyyri-legenda lähti alunperin siitä, että kuoleman jälkeen ihmisen nesteet poistuvat ja iho alkaa kurtistua ja mennä kokoon, joten ihokarvat ja etenkin parta puskevat hieman eteenpäin. Lisäksi pintaverisuonet, oliko se nyt katkeilevat ja se tuo iholle punertavan sävyn, joten kun arkkuun muutaman päivän päästä kurkistaa, niin näyttäähän se ukkeli jokseenkin vetreältä. Joskin ihmettelen väitteen todenperäisyyttä; ne kuolleet joita olen nähnyt ovat olleet sinisä, eikä punaisia. Tiedä sitten)

Enpäs ole koskaan ajatellutkaan tuota saksan "Dene Däne..." Hauskoja kaikki nuo Ilmarën jutut.
Joskin se on "Jos kärpäset lentävät kärpästen takana, niin kärpäset lentävät kärpästen perässä" :arrow: "Wenn hinter Fliegen Fliegen fliegen, fliegen Fliegen Fliegen hinterher." Ja tuosta puuttuu artikkelit. Mutta väliäkö tuolla sitten on.

Oikeassa olet, pääsivät nuot ähvät vaihtuilemaan. Mutta mites se nyt niitten artikkeleiden kanssa? Käsittääkseni saksassa kyllä käytetään monikon määräistä artikkelia ahkerammin kuin esimerkiksi englannissa, mutta eihän se silti pakollinen ole? Tietenkin voi väittää, että lauseen merkitys vaatisi määräistä muotoa... No, se on tulkintakysymys, joka voidaan jättää tässä ratkaisematta. :wink:

Kiitoksia vain Ilmarëlle sanaleikeistä. En ollut niitä huomannutkaan. Luin joskus vanhasta Antero Vipusesta samantapaisia ja ihastuin niihin niin, että nykyään olen pääsemättömissä kaikenlaisista puujalkavitseistä. Tässä muutama Anteron viisaus:

Ich sage Ihnen das, dass das 'das dass', das das Kind geschrieben hat, richtig ist.

"Minä sanon teille sen, että se 'se,että', jonka lapsi on kirjoittanut, on oikein."

Si six scies scient six cyprès, six cent six scies scient six cent cyprès.

lausuttuna suunnilleen näin: [si si si si si si prä si sang si si si si sang si prä]

"Jos kuusi sahaa sahaa kuusi sypressiä, sahaa kuusisataa sahaa kuusisataa sypressiä."

Zwei Ladenjungen, die vor einem Schokoladenladen Laden laden, laden Schokoladenladenladenmädchen zum Tanze ein.

"Kaksi lähettipoikaa, jotka lastaavat laatikoita erään suklaakaupan edessä, kutsuvat suklaakaupan puotityttöjä tanssimaan." (Meniköhän tämä oikein?)

Ilmarë sanoi:

Mutta mites se nyt niitten artikkeleiden kanssa? Käsittääkseni saksassa kyllä käytetään monikon määräistä artikkelia ahkerammin kuin esimerkiksi englannissa, mutta eihän se silti pakollinen ole?

Click to expand...

Juu, jätetään ratkaisematta.^^
Puolustuksekseni sanon kuitenkin, että vaikka se ei aina ole pakollinen, niin minulle se jäi päälle, kun oli vaihdossa Saksassa, vaikka saksalaiset eivät sitä artikkelia läheskään aina käytä. Se saksa on muutenkin sellainen kieli, jossa poikkeuksen poikkeuksen poikkeus vahvistaa säännön.

"Zwei Ladenjungen, die vor einem Schokoladenladen Laden laden, laden Schokoladenladenladenmädchen zum Tanze ein. "

Hitsi kun on monta laadenia... :sanaton:
Sanajärjestys ainakin on oikein, mutta tuo lähettipoika jäi askarruttamaan. Lähettihän on der Bote. Tuo Ladenjunge olisi sitten niinkun kauppapoika (hitsi kun hyvä suomennos...)
Ja Laden on mielestäni (rulla)kaihdin.. Laatikko sitten on das Kasten.

Laitanpas tähän muutaman kun tuli mieleen:
* @-merkki keksittiin keskiajalla
* ananas kehittyy kukinnosta, ei kukasta
* appelsiini on marja ja herne on hedelmä roll
* raha-automaatteja oli muinaisessa Egyptissä
* merirosvoja on nykyäänkin (Jei!^^)
* Tuhkimon kengät olivat alunperin nahkaa (voi tylsää)

Mä olen vieläkin ihan sekaisin tosta "Schokoladenladenladenmädchen"istä.

Ruotsalaiset saavuttivat toisessa maailmansodassa 12 ilmavoittoa eli alas ammuttua viholliskonetta.

Miten tämä on mahdollista, kun Ruotsi ei kerran ottanut osaa koko sotaan?

Miettikääpä sitä

Theoderic sanoi:

Ruotsalaiset saavuttivat toisessa maailmansodassa 12 ilmavoittoa eli alas ammuttua viholliskonetta.

Miten tämä on mahdollista, kun Ruotsi ei kerran ottanut osaa koko sotaan?

Click to expand...

Ovatko kyseessä kenties vapaaehtoisten ruotsalaisten Suomen armeijassa saavuttamat ilmavoitot? Vai ovatko svedut vain ruimineet itsepuolustukseksi ilmatilaansa eksyneitä sotaa käyvien maiden koneita?

le Fui sanoi:

* vampyyri-legenda lähti alunperin siitä, että kuoleman jälkeen ihmisen nesteet poistuvat ja iho alkaa kurtistua ja mennä kokoon, joten ihokarvat ja etenkin parta puskevat hieman eteenpäin.

Click to expand...

Kyllä ne ihan oikeasti kasvavatkin vielä vähän aikaa kuoleman jälkeen. Ennen kuolemaansa partansa ajaneella on sänki päivän tai pari kuoleman jälkeen. Tämä lienee hyvä uutinen Sänkimiesseuralle, sillä vaikka Viggo kuolisi ilman karvaakaan leuassaan, hän on oikein sängekkään näköinen jos häntä menee haudasta kaivamaan.

Lisäksi vampyyrilegendojen taustalla on eräs inha tauti, jonka nimeä en muista (joku muu sanoo sen). Tauti vaivuttaa tilaan, joka näyttää erehdyttävästi kuolemalta. Ainakin keskiaikaisilla metodeilla oli mahdotonta havaita, oliko kyseessä oikeasti kuollut ihminen, ellei ruumis alkanut konkreettisesti mädäntyä. Ja kukapa säilöisi vainajaa nurkissaan niin kauan? (Itse asiassa pohjoisessa, kuten meillä Suomessa, on ollut ihan normaalia säilöä vainajaa talven yli, kun routaiseen kirkkomaahan ei kuitenkaan olisi saatu kaivettua hautaa ennen kevättä. Mutta kalmo toki pysyy umpijäässä koko talven eikä mätäne.) No, niitä onnettomia sitten luultiin kuolleiksi ja haudattiin. Kun hauta sitten jostakin syystä avattiin (usein siksi, että varmistettiin, että kuolleesta ei ole tullut vampyyria), löytyi hirvittävällä tavalla irvistävä ruumis, joka oli yrittänyt kaikin voimin kaivautua ulos haudastaan ja syönyt omaa lihaansa nälissään. Tai vielä pahempaa, edelleen elossa oleva tällainen tapaus. No, mikäs siinä, tulipahan todistettua että vampyyreita on olemassa, orapihlajatikkua sydämeen ja valkosipulia päälle. Hyvää yötä, lapsukaiset. :twisted:

Hathaldir sanoi:

No, niitä onnettomia sitten luultiin kuolleiksi ja haudattiin. Kun hauta sitten jostakin syystä avattiin (usein siksi, että varmistettiin, että kuolleesta ei ole tullut vampyyria), löytyi hirvittävällä tavalla irvistävä ruumis, joka oli yrittänyt kaikin voimin kaivautua ulos haudastaan ja syönyt omaa lihaansa nälissään. Tai vielä pahempaa, edelleen elossa oleva tällainen tapaus. No, mikäs siinä, tulipahan todistettua että vampyyreita on olemassa, orapihlajatikkua sydämeen ja valkosipulia päälle. Hyvää yötä, lapsukaiset. :twisted:

Click to expand...

Pienenä lisädetaljina mainittakoon, että johonkin maailmanaikaan (joskus 1700-1800 -luvuilla?) kyseisenlaista "valekuolemaa" ja elävältä hautaamista pelättiin niin kovasti, että joku keksi jopa kellosysteemin, jolla hauta-arkusta herännyt saattoi käteensä sidottua narua kiskomalla soittaa haudan päälle asetettua pientä kellopömpeliä avunpyyntönä (vampyyreiksi näitä valekuolleita ei toki silloin enää oletettu). Tiedä sitten moniako tällaisia oikeasti rakennettiin, saati onnistuiko kukaan pelastumaan sellaisen avulla - tuskin, niin harvinainen ilmiö oli kuitenkin kyseessä yhtäkaikki.

Sanalla "huumori" viitattiin alun perin (ruumiin)nesteisiin. Jos jollakulla oli "hyvä huumori" eli vaikutti hyväntuuliselta, oletettiin, että tällä oli nestetasapaino hyvässä jamassa.

Samaa perua ovat sanat "melankolinen" ja "flegmaattinen". Melankhos tarkoittaa kreikaksi (erityisesti mustaa) sappea, ja flegma limaa.