Satunnaista nippelitietoa ja satunnaisia korjauksia

Tontuista

Piispa Mikael Torsbius-Agricola Psalttarin esipuheessaan (1551) :

Tontu honen [huoneen] menon hallitzi, quin piru monda willitzi.


Kristfrid Ganander "Mythologia fennica"-teoksessaan vuodelta 1789:

"Tonttu, kotijumala, ... , kulki ja touhuili talossa öisin. Tonttuja oli monenlaisia; Jywä Tonttu kantoi kuhilaita taloon ja kartutti viljavarastoa. Raha-Tonttu, sama kuin Kratti. Paska-Tonttu toi lantaa taloon. Tontun tuli joka aamu saada vadillinen puuroa, jossa oli voisilmä, sekä paljon muuta ruokaa; häntä pidettiin suuressa arvossa. Tonttu saatiin tulemaan taloon oudolla tavalla: sen, joka halusi tontun taloonsa, tuli pääsiäisyönä ripustaa kaulaansa tamman länget ja kulkea yhdeksän kertaa kirkon ympäri. Jos hän, tontun tullessa vastaan ja kysyessä mitä hän halusi, hämmästyksissään vastasi: paskaa, eli lantaa, hän saikin sitä yllin kyllin, niin että joka paikka tulvi sitä tavaraa...
 
Tik sanoi:
Käärmeen vanhin yhä jäljellä oleva keskustelu on Merrin 29.5.2003 klo 21.11. aloittama Hayao Miyazakin ja Ghiblin elokuvat. Runsaan neljän vuorokauden päästä on siitä kulunut kolme vuotta. Synttäripäivä siis lähestyy. (Tässähän tuli kaksi tiedonmurenaa kerralla)
Vanhin asia ylipäätään on Järin Möyremän uutinen. Viestin ohessa oleva päivämäärä kertoo päivämäärän, jolloin siirsin uutisen Käärmeeseen.
 
4000

Seuraava Käärmeeseen kirjautuva tekee sen järjestysnumerolla 4000! Joten vain tasan 995999 käyttäjää lisää saatuamme voimme valmistautua todella juhlavan vastaanottoon seuraavalle kirjautujalle.

Vaikka vähemmin fanfaarein, voimme silti panna tyytyväisinä merkille tämänkin tuhatluvun ylittymisen. Tosin tilanne saattaa vielä elää, ja raja ylittyä uudemmankin kerran, jos käyttäjäluettelosta putoaa väkeä pois lähiaikoina, mutta siitä huolimatta nyt neljän tonnin raja paukahtaa ensimmäistä kertaa. Vai mitä?
 
Psykopatian yleisyydestä:

Suomen akatemian tutkijan Helinä Häkkäsen mukaan "psykopatia" on tällä hetkellä oikeuspsykiatrian käyttökelpoisin diagnostinen käsite. (Lähde: Häkkäsen yleisöluento lokakuussa 2006). Psykopaattisessa luonteessa yhdistyy kaksi faktoria: yhtäältä pinnallinen sosiaalisuus, lipevyys ja empatian puute, toisaalta voimakkaiden ärsykkeiden tarve, impulsiivisuus ja kontrollin puute. Häkkäsen mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa (lähinnä USA ja Englanti) psykopatian yleisyys tietyissä väestöryhmissä on seuraavanlainen:

Koko väestö: noin 1 %
Pahoinpitelijät ja pedofiilit: noin 10 %
Raiskaajat ja tappajat: noin 30-35 %
Parittajat ja panttivankien ottajat: runsaat 50 %
Sarjamurhaajat: yli 90 %

Kun Häkkäseltä kysyttiin, mikä mahtaisi olla psykopatian yleisyys bisnesjohtajien keskuudessa, hän tyytyi vain arvelemaan että se on heidän keskuudessaan "selvästi yleisempää kuin väestöllä keskimäärin".
 
Re: 4000

Tik sanoi:
Seuraava Käärmeeseen kirjautuva tekee sen järjestysnumerolla 4000! Joten vain tasan 995999 käyttäjää lisää saatuamme voimme valmistautua todella juhlavan vastaanottoon seuraavalle kirjautujalle.

Kaivoin esille sen 4000:en kirjautujan henkilöllisyyden. Ainakin tämän hetken tietojen mukaan käyttäjänumero 4000 kuuluu 22.4.07 rekisteröityneelle puputar- käyttäjälle.
 
Anteeksi nyt kun yritän herättää keskustelua, sillä sehän ei ole tämän topikin tarkoitus.

Psykopaatit kiehtovat minua. Heidän tunteettomuutensa eritoten. Jos tavalliselle ihmiselle tapahtuu jotain hyvin järkyttävää, niin hän voi olla turtana vielä tuntitolkulla tapahtuman jälkeen. Psykopaatti on kylmän rauhallinen parin sekunnin kuluttua. Se, että psykopaatti voi helposti joutua nalkkiin tehtyään jonkin täysin järjettömän veriteon, tuntui yllättävältä, kunnes tajusin, että psykoottisuus ja älykkyys eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Populaarikulttuuri vain on piirtänyt sellaisen kuvan. Hannibal Lecter on hyvin älykäs psykopaatti ja vertasin tiedostamattani häneen todellisia psykopaatteja. Psykopaatti saattaa hetken mielijohteesta tappaa jonkun vaikka paikalla olisi lukuisia silminnäkijöitä. Itsensä hillitseminen ei ole hänen vahvin valttinsa. Välillä tuntuu että psykopaatit muodostavat oman lajinsa.
 
Minua kiehtoisi biologia psykopatian takana. Tai että onko sitä, vai onko kaikki psykologiaa. Tosin psykologiaa ei ole ilman biologiaa. Ja sitten mikä onkaan tämänhetkinen teoria psykopatiasta: Onko se on-off-ilmiö, vai onko se liukuva jatkumo ja määritelmä on kiinni rajanvedosta.

Jos lähdetään rakentamaan ajatusta Häkkäsen mainitsemien luonteenpiirteiden pohjalta, voitaisiin helposti luoda näille skaalat, ja sijoittaa ihmiset niiden suhteen jatkumolle:

Psykopaattisessa luonteessa yhdistyy kaksi faktoria: yhtäältä pinnallinen sosiaalisuus, lipevyys ja empatian puute, toisaalta voimakkaiden ärsykkeiden tarve, impulsiivisuus ja kontrollin puute.

Mutta minkälainen tai kuinka vahva kombinaatio vaaditaan että ihminen alkaa toimia psykopaatin tavoin? Ja onko ihminen psykopaatti vasta kun hän on tehnyt jotain psykopaattisella tavalla?
 
fanye sanoi:
Ja onko ihminen psykopaatti vasta kun hän on tehnyt jotain psykopaattisella tavalla?

Jos nyt yhtään ymmärsin, niin ei. Muutenhan kyse olisi vain kehällisestä määritelmästä. Eli kaikki "psykopaatit" eivät tee rikoksia (myöskään kaikki tietyn yksittäisen rikollistyypin edustajat eivät olleet psykopaatteja). Tai jos psykopaateiksi määritellään vain rikoksentekijät, niin sitten täytyy erikseen määritellä "psykopaattinen luonne" tms., joka voi olla myös rikoksia tekemättömillä. Ja tällainen luonne oli siis se psykiatrian kannalta kiinnostava diagnostinen käsite.

Niiden kahden faktorin joiden voimakkaasta esiintymisestä tällainen luonne koostuu täytyy olla toistettavissa olevilla psykologisilla testeillä (tai arkikäyttäytymistä seuraamalla?) havaittavissa. Ja tietenkin kyseessä täytyy olla liukuvasti voimistuvat luonteenpiirteet. Häkkänen pidättäytyi spekuloimasta näiden alkusyillä.

Jos itse heittäisin arvauksen aivan Stetson-menetelmällä, niin impulsiivisuus, ärsykehakuisuus jne. kuulostaisi synnynnäiseen tempperamenttiin liittyvältä, mutta lipevyys, epäempaattisuus jne. sen sijaan voisi liittyä myös kasvatukseen ym. henkilökohtaisiin kokemuksiin? (Vai olisiko se juuri päinvastoin? :roll:)
 
Pluto on nyt plutoidi.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Pluto+on+nyt+plutoidi/1135237114837

”Mitätön kaukainen kääpiöplaneetta muuttui uudentyyppisten kiehtovien kappaleiden prototyypiksi.” – Kovin ranskalaista puhetyyliä tämä.
 
Gargantua sanoi:
Antiikin kreikassa ei ollut sanaa siniselle.

Vanhoja lueskelin.. mutta tuli mieleen, että komin kielessä on keltainen 'viz' ja vihreä 'turunviz', joka käännettynä tarkoittaa 'ruohonkeltainen'. Liittyykö siis asuinpaikkaan? Siis onko ruoho tundralla useammin keltasävyistä kuin hyvinhoidetulla nurmikentällä?
 
The Greeks don't play Blues?

Pakko sanoa tähän: onhan antiikin kreikassa useampikin sana sinisen eri sävyille: esimerkiksi glaukos (varsinkin sinisistä / siniharmaista silmistä, toisinaan myös sinivihreä - huom. glaukooma = silmänpainetauti eli entinen viherkaihi) ja kyaneos (tummansininen - ajatelkaamme vaikka sinihappoa eli syaanivetyä).
 
Ehkä idea oli siinä, että kreikkalaisilla ei olisi ollut näitä yhdistävää kattokäsitettä, joka olisi kattanut saman alan kuin meidän "sinisemme". Näin selitettynä asia tosin tuntuu vähemmän hätkähdyttävältä ja paradoksaaliselta :roll:

(Gargantuan nykyinen poissaolo Konnusta on minusta joka tapauksessa valitettavaa.)
 
Erinomaisen samaa mieltä, mitä maailman korkeimman vuoren asukkiin tulee. (Ja toki myös, mitä siniseen tulee. Vaan hei, jos niillä ei ollut sille kattokäsitettä, niin sittenhän Platon lie sitä mieltä ollut, jotta punaisella on idea, vaan sinisellä ei. On se aika kova juttu!)
 
Älä jännitä, sano KÄÄK!

Yksi lempisanoistani on ehdottomasti kääk. Tämä sarjakuvahahmo A. Ankan tavaramerkkinä tunnettu huudahdus esiintyy suorittamani pikaisen tutkimuksen mukaan myös muiden kontulaisten viesteissä ilahduttavan usein.´

Päätinkin järjestää kääk-kisan ja onkia esiin kolmen viime vuoden aikana lähetetyistä viesteistä kaikki kääkit (ja kääksit, jotka myös kelpuutin mukaan). En yllättynyt lainkaan, kun huomasin itse voittaneeni kisan kuudella kääkillä (lihavoidut sitaatit ovat otsikkoja), mutta myönnän täten juhlallisesti virtuaalisen kääk-diplomin Herugrimille, Incánukselle ja Sûlwen Ninielille, jotka ylsivät kolmeen kääkiin, kunniamaininnan kahden kääkin Lehtokuusamalle ja puolisukeltajapinssin kaikille yhden kääkin kuparisen rikkoneille.

Seuraavassa pienet otteet kaikista löydetyistä kääk-esiintymistä, joista myös käy ilmi, että sanaa käytetään melko lailla samoissa yhteyksissä kuin A. Ankkakin tekee. Suureksi harmikseni (kääk!) sana kääk ei ole vielä päässyt Suomen kielen perussanakirjaan, mutta sillä on aivan selvä oma merkityksensä harmistusta tai yllättyneisyyttä ilmaisevana huudahduksena (ennen kaikkea silloin kun kääkäisijä huomaa unohtaneensa jotakin). No, Wikisanakirjasta kääk sentään löytyy.

Ja tässä siis Konnun kääk-kokoelma. Muistakaa: kääk päivässä pitää pallon kasassa!

* * *

Aulë: kääk! painoin vahingossa äänestyksestä ja äänestin 1-3.8 sorry (nolo nolo)

CAPS: Kääk, mä olen ollu koko päivän ihan torstaissa, mutta tänäänhän on vasta keskiviikko.

Cein: Kääks, kiitos linkistä

Deepdelver: Kääk! :urg: Johtuuko se avasta? Minun täytyy vaihtaa se. :roll:

Fairy tale: Kääk! Kotitietsikka on jumissa sen tähden, että aamulla tuli ilmoitus, että C-asema on melkoisen täynnä.

Haltiamieli: Kääk! Olen kamalan pahoillani, että tämä on vallan unohtunut, ja Terryn viestikin on jäänyt huomaamatta!

Herugrim: Kääk, olen jäänyt kokonaan keskustelun alusta pois!
Herugrim: En muista tulen sormuksen nimeä, kääk.
Herugrim: (kääk, miten se sana kirjoitetaan :hups: )

Incánus: Kääks, kuulostaa tutulta ja tuo mieleen jotakin vampyyreihin liittyvää...
Incánus: Ja jos taas dödö unohtuu, niin aamuinen hien lemahdus on järkyttävä. Kääk!
Incánus: Kääk, meinasin unohtaa tämän kokonaan.

Insa: Kääk! Minä! Ensi vuonna siis B-junnuissa ja III-divarissa. Hykertelen.

Lehtokuusama: kääk. ei.
Lehtokuusama: Kääk, mistäköhän tuokin uni oikein putkahti.

Narwíen: Kääk, noita vanhoja äänityksiä tosiaan löytyy yhä netistä.

Nerwen: Kääk! Kuka alustaa huomisen ja perjantain?

puolikuu: Kääk! Huomenna äikän esitelmä ja ylihuomenna enkun suullinen.

Shacklebolt: Kääk, iski totaalinen blackout.

Sûlwen Niniel: Kääk, meinasi melkein lipsahtaa mielestä etten sanoisi!
Sûlwen Niniel: Kääk, en muistanutkaan että nuo löytyvät edelleen netistä! :grin:
Sûlwen Niniel: *muoks2* Kääk, vielä unohtu!

Tik: En osaa korjata. Kääk.
Tik: Miten minusta tuntuukin siltä, että olen lukenut tämän jutun joskus jostakin Aku Ankan taskarista? Kaikkea niistäkin oppii, jos paikkansa pitää. Kääk!
Tik: Kääk! Niin on kuin on aina ollut ja jos joku sanoo: "Katso! Tämä on uutta!" on sitäkin ollut jo ammoisina aikoina ennen meitä.
Tik: Trivia 84: Räiskis! Burárum! Zädäm! Kääk!
Tik: Oilima Markiryakin näyttää menevän ihan uusiksi. Kääk.
Tik: Kääk!
 
En sitten ole arvuutellut täällä, mitä Aku Ankka sanoi heti kuoriuduttuaan.

"Piip. Kääk!"
 
Sinänsä mielenkiintoista oma noinkin yleinen kääkin käyttö, sillä kuulun niihin, joille Akkaria ei tullut lapsena. Vanhemmat, siitä huolimatta että itse olivat lapsena lukeneet, eivät halunneet moisen länsimaisen hapatuksen pilaavan minua. Olen tosin saattanut poimia kääkin isältäni tai vaikka Hesarin stripeistä.
 
gandar sanoi:
Ensimmäiset puhelimessa puhutut sanat olivat: "Watson, tule tänne. Minulla on asiaa" 10.3. 1876. Lausujana Alexander Graham Bell ja vastaanottajana hänen apulaisensa.
Tämä nippelitieto toki pitää paikkansa, mutta kuka olikaan puhelimen alkuperäinen keksijä? Ei suinkaan Graham Bell, vaan eräs Firenzeläinen keksijä Antonio Meucci. Meucci jopa jätti pantenttihakemuksen 1871, kokonaista viisi vuotta ennen Bellin puhelinpatenttia, mutta samana vuonna sai pahoja palovammoja Staten Islandin lautan boilerin räjähdyksessä. Ollessaan sairaalassa Meuccilla ei ollut rahaa maksaa tuolloista kymmenen dollarin maksua esipantentin uusimiseen, ja hänen Western Union laboratorioon lähettämänsä piirustukset ja prototyyppi olivat salaperäisesti hävinneet. Lieneekö yhteensattumaa että Bell työskenteli kyseisessä laboratoriossa tuohon aikaan?

Asiasta käytiin Bellin ja Meuccin välillä oikeuskiista, mutta pahaksi onneksi Firenzeläinen kuoli ennen kuin juttu saatiin loppuun, joten kunnia puhelimen keksimisestä meni Bellille.

Lukemistoa minullakin on nippelitietoon liittyen, nimittäin John Lloydin ja John Mitchinsonin kirjoittama Tietoa kaikkitietäville. Sisältää huomattavan määrän yleisenä tietona pidettäviä asioita ja osoittaa ne vääriksi. Muun muassa yllämainitun :b.

(Ei, en tiedä oliko kyseinen nippelitieto tahi kirja mainittu jo aiemmin, mutten jaksanut lukea kaikkia kahdeksaa sivua :roll: )
 
Joku aika sitten telkkarista tuli Bondin leffa, en muista mikä, mutta siinä ei ollut Bondina kukaan näistä suosituimmista.
Jokatapauksessasiis: Yhdessä takaa-ajo kohtauksessa oli tuttu musiikki; Disneyn Ihmeperheen actionkohtauksissa on kierrätetty samaa musiikkia.

Että tällainen nippelitieto :p
 
On tänään merkkipäivä: I maailmansodan loppumisesta on kulunut tasan 90 vuotta. Tuolloin, 11.11.1918, muuan lähes 27-vuotias upseerismies Englannissa oli edelliskuussa myönnetyllä kuukauden lomalla ja muutenkin sairastelunsa jälkeen kykenemätön rintamapalvelukseen. Hän oli jo ryhtymässä New English Dictionaryn toimittajaksi saatuaan tarjouksen hommaan marraskuun alussa. Saman vuoden lopulla hän muutti vaimonsa Edithin ja John-vauvan (ynnä Edithin serkun Jennie Groven) kanssa vuokralle St. John Streetille Oxfordiin.
 
Ylös