Seka-arvostelupalsta

Vehka

Unenkutoja
Vastuuhenkilö
Kummi
Joskus aikoinaan törmäsin tähän aiheeseen jollakin toisella foorumilla ja ajattelin lanseerata sen Kontuunkin. Eli eli, topicci arvosteluille. Voit arvostella mitä vain ja milloin vain, vaikkapa ensimmäistä talvipakkasta, kaverin ilmettä tai Valion maitokaakaota. Tällaista on myös yllättävän hauska lukea läpi, ja keskusteluakin saa toki syntyä. Tulen sitten myöhemmin arvostelemaan jotain minäkin; nyt on kiiruhdettava liikuntatunnille. :)
 
Arvostelen tuorepuuroa. Se on herkullista. <b>Resepti: pussillinen Elovena Hetki -kaurahiutaleita </b>(tulevat 12 pussin paketissa kolmena eri makuvaihtoehtona) <b>sekoitetaan kahteen desiin vaniljajugurttia</b> (mitä vähemmän makeaa löytää, sitä parempi, ja kannattaa tietysti ostaa litran purkissa), odotetaan minuutti ja syödään. Kelpo aamupala, runsaasti kuitua, pitää nälän, maistuu hyvältä. Suosittelen lämpimästi. Itse bongasin tämän herkun lähikaupan maistiaistiskiltä. :)
 
Voi hemmetti, ja mun kun on pitänyt aloittaa moinen ketju tänne jo ties kuinka kauan ^^ Sen siitä saa kun ei ikinä saa mitään tehtyä.

Vitamiinipurkka

Minulla on suhteita apteekkialalle *muahahaa*, joten sain sitten eräänä päivänä syötäväkseni vitamiinipurkkaa kun ostin Multitabseja (saa niitä sieltä kai muutkin).
Maku oli appelsiini, josta en ainakaan ennen ole ollut erityisen innostunut, enkä varsinaisesti nytkään. Ihan kivan makuista kuitenkin alkuun, mutta alkoi sitten vähän väljähtää tai jotain. Ei tullut katsottua vitamiinisisältöjä eikä sitä, oliko purkassa ksylitolia, mutta ei ainakaan kahden tyynyn jälkeen olo ollut kovin vitaminoitunut. Kiitämme kuitenkin hyvää omaatuntoa johtuen siitä tiedosta että yleensä on syönyt vitamiineja ^^
 
Kutittava, harmaa villapaita

Kuten huomaa, tuo otsikko kertookin jo kaiken. Tämä kutittaa, mutta olen niin ihastunut harmaaseen väriin etten kertakaikkiaan voi olla käyttämättä. Joku väitti joskus minulle, että se kutiaminenkin katoaa ajan myötä... kissanviikset. Huomasin tosin, että pihalla ei tullut kylmä kun käytti tätä vaikkei takkia ollutkaan päällä, joten lämpimyydestä voisin antaa vaatekappaleelle plussaa. Ja tietenkin siitä, että se on mielestäni oikein mukavan näköinen, vaikkei nyt mitenkänä erikoinen.

Hathan puuroresepti kuulosti kivalta ja äiti lupasi tuoda tänään kaupasta nuo tarvikkeet. Kiitos ideasta, saadaan tänne minunkin arvosteluni sitten aikanaan. ;)
 
Aamukaffi

Joka aamu: Kahvinkeittimeen 6 kupillista kaffia ja vettä säiliöön. Sokeria lusikallinen ja kaffikermaa. Pari tuntia keittämisestä, niin kahvia on enää n. kupillinen jäljellä.
 
Risa Tune sanoi:
Pari tuntia keittämisestä, niin kahvia on enää n. kupillinen jäljellä.

:eyepop: Juotko sinä kaksi tuntia kuumana seissyttä kahvia?
(No okei, ehkä kerma peittää maun. Mutta olen itse "kahvi mustana"- lahkon jäseniä.)
Itse päästäisin mieluummin noin suuren kahviannoksen jäähtymään keittämisen jälkeen, ja lämmittäisin sitä myöhemmin kupin kerrallaan mikrossa. Tosin silloin mukana kannattaisi ehkä lämmittää yhtä suuri määrä maitoa. :pipe:
 
Arvostelen arvostelun. Minusta arvosteleminen on yliarvostettua. Kysehän on aina subjektiivisista mielipiteistä ja jokainen on oman maailmankaikkeutensa keskipiste. IMPGO (In My Perfectly Godlike Opinion) arvostelemisen sijaan pitäisi arvostaa asioita.
 
Minä taas näkisin arvostelun tiettynä taiteena eli taitona eli hyveenä eli virtuositeettina, jossa voidaan saavuttaa erilaisia tasoja aina tunnustettuun mestaruuteen asti. Jos siat ja koiratkin voidaan kouluttaa vainuamaan haluttu saalis eli huume-erä tai tryffeli, niin miksipä ihminen ei harjaantuisi hyvän ja huonon laadun erottamiseen?

Arvostelun mahdollisuuden eli objektiivisen kriteerion olemassaolon kiistäminen osoittaa liiallista fiksaatiota silmä-metaforaan (ja senkin liian ahdasta ymmärtämistä). Jokaisella silmällähän on oma sijaintipisteensä eli perspektiivinsä. Sitäkin vaihtelemalla voidaan kuitenkin päästä hyviin tuloksiin, mutta vielä paremmin hahmotamme Arvostelun mahdollisuuden näkemällä (ei, vaan oivaltamalla) ihmisen Suurena Nenänä.

mustat liput, joihin oli kirjottu Sauruksen Punainen Nenä, liehuivat kaikkialla kaupungin ympärillä.
 
Arvostelen Papa Legban arvostelun arvostelun. ;) Koska kyseessä on vain hänen oma subjektiivinen mielipiteensä arvostelusta, ei ole lainkaan varmaa, kykenevätkö muut arvostamaan tätä arvostelun arvostelua. Tästä syystä hänen arvostelun arvostelussaan on sisäinen kontradiktio.
No joo, vähän vakavammin: hyvä arvostelu tekee nähdäkseni selville sen, että kyseessä on henkilön subjektiivinen mielipide, ja sen, millaisiin seikkoihin perustuen hän pitää / ei pidä kyseisestä asiasta. Hyvä kriitikko on sellainen, jonka arvostelun perusteella pystyy päättämään itse, pitääkö arvosteltavana olevasta asiasta vai ei, riippumatta siitä, onko kriitiikko itse arvostelussaan pitänyt vai inhonnut arvostelun kohdetta. (Oho, tuliko liian Pyöreä puheenvuoro Kulmikkaaseen Pöytään? Arvostelkaa, en osaa itse sanoa.)
 
Hyvällä arvostelulla pääsee lukija myöskin alkuun arviossaan arvostelun kohteesta. Tietysti oma lopullinen mielipide selviää vasta kokeilun jälkeen, mutta tiedän esimerkiksi Helsingin Sanomien NYT-liitteessä elokuvakriitikon, jonka kanssa olen usein samaa mieltä, ja tällöin arvostelu antaa minulle osviittaa siitä mitä elokuva pitää sisällään ja onko se mahdollisesti hyvä jo etukäteen. Joten olen siis erimieltä Papa Legban kanssa.

Ai niin, haluaisin aamukahvista sanoa: minä itse tykkään laittaa siihen puolitoistakertaisen määrän kahvia verrattuna veden määrään (neljä kuppia vettä, kuusi mittaa kahvia). Näin mausta tulee terävämpi ja kun lisään sokeria reilulla kädellä, ja ihan tilkan maitoa, saan loistavan herättäjän. Itse teen kahvini vielä niin, että sekoitan tummaa ja vaalea paahtoa, koska tumma on hitusen liian palaneen makuista, ja toisaalta vaalea turhan kitkerää. Sekoituksella saan hyvän välimatkan kumpaankin huonoon puoleen.
 
Haluatteko kenties väittelyn arvostelusta? Sen voi pukata käyntiin kello 18 alkaen täällä Kulmikkaassa :) Hihkaiskaa Väittelytopikissa.

Ereinion sanoi:
(Oho, tuliko liian Pyöreä puheenvuoro Kulmikkaaseen Pöytään? Arvostelkaa, en osaa itse sanoa.)
Kulmikkaan hienous on se, että juttu saa olla Pyöreää, Majataloa tai vaikka Musahuonetta ja se on silti oikeassa paikassa, koska täällä ei ole tiukat aihesäännöt. Siksi minullakin on helppo kirjoittaa tämä offiviesti kun ei ole muualla Käärmeessä olevaa "painetta" pysyä (alkuperäisessä) aiheessa. Mutta kyllä minäkin käyn kylvämässä täällä jonkin arvostelun jossain vaiheessa, tietenkin.
 
Liityn arvostelun arvostelijaksi- ryhmään. Joskus sitä vain niin ärsyttää kun pyydetään vaikka kertomaan miksi mansikka maistuu hyvälle. Pitääkö sitä tietää miksi se maistuu hyvälle, eikö voisi vain tyytyä siihen että se maistuu hyvälle? Jos makua pistää liikaa palasiksi ja nimeää ja lokeroi, niin mitä jää jäljelle? Ainoastaan palasia, eivätkä palaset yksinään maistu hyvälle. Palaset ovat vain palasia, yksi tiili ei tee taloa.
 
Kahvi maidon kanssa ja ilman.

Kahvi maidon kanssa melkeinpä pilaa kahvin originaalin, suorastaan lumoavan maun. Tietysti se hieman jäähdyttää sitä, mutta näin on asian laita. Kahvi-mustana taas on sitä aitoa ja oikeaa, no jotkut tykkää ja jotkut ei, mutta siinä saakin sitten odotella jäähtymistä.
Ps. Kahvi on parhaimmillaan silloin kun se on hiukan seissyt pannussa ;)

Taidan itsekin kuulua tähän kahvi-mustana-lahkoon.
 
harmaatakki, eikös ensin pidä tietää, miten hyvää kahvia (esimerkiksi) tehdään ennen kuin voi tehdä hyvää kahvia? En suinkaan analysoi makua ("kitkerähkö, nuori ja notkea, hitusen ratapölkyn aromia"), vaan sitä millä keinoin tähän mielestäni hyvään makuun päästään. Vähän kuin tekoprosessi, tosin vasta papujen jauhamisen jälkeen. Ai niin, ja olen kyllä samaa mieltä Hatun kanssa, että kahvi pilaa maidon maun, mutta eihän maidon olekaan tarkoitus maistua kahvissa, vaan maitokahvin. ;)

Ai niin, kahvista vielä semmoinen että avaamaton kahvipaketti säilyttää paremmin arominsa, kun sen pitää jääkaapissa tai muualla viileässä. :)
 
Hathaldir sanoi:
Minä olen täysin eri mieltä. Minusta kahvi pilaa maidon. Kuulun siis Maito valkoisena -lahkoon. :wink:
[Tämä olisi offia jos sellaista voisi tässä huoneessa harrastaa]
Tuosta tulikin mieleeni tämä juliste. Arvosana sille kiitettävä.
 
Ai että tekisi mieleni jakaa nämä kahviviestit omaksi keskustelukseen. Ai että tosiaan. Mutta jos nyt kuitenkin pidättelen jumalankättä (ja juon kahvia, tieteskin). Tyydyn arvostelemaan: suomalainen kahvi on hyvää, Suomessa on turha yrittää tehdä kotona mitään muuta kuin suomalaista kahvia. Kotiespresso maistuu kissan-köhköh-lta. Mutta suomalaisessa kahvissakin on eroja. En saa kurkustani kakomatta alas muuta kuin Juhla-Mokkaa ja Presidenttiä. Ostan niistä sitä, joka on kulloinkin tarjouksessa. Ja kittaan varmaan yli litran päivässä, ilman sokeria, ilman maitoa, ilman kardemummaa. Riippuvuus, se on oikea sana.
 
Haluaisin hieman arvostella (hahaa, offista ontopiciin!) kahviarvosteluasi, nimittäin on suomalaista ja perisuomalaista kahvia. Perisuomalainen on kitkerää, vaaleapaahtoista kahvia, joka saa vatsan helpostikin sekaisin (aloitetaan siis pienillä annoksilla). Suomalaisiin kahveihin taas kuuluu muus mm. Pauligin ja Robert's Coffeen erikoiskahvisarjoista löytyviä erittäin tummia kahvilaatuja, jotka ovat pehmeitä ja miellyttäviä. Tummaa kahvia juon mielelläni myös ilman sokeria ja maitoa, sen verran hyvää se on. :)

Ai niin, ja arvostellakseni suodatinkahvia täytyy sanoa, että pannukahvi on paljon maukkaampaa ja aromikkaampaa (oikein tehtynä) siinä missä suodatinkahvi maistuu hieman pohjaanpalaneelta.
 
<b>Alle puolillaan olevan, pitkään huoneenlämmössä seisseen vesilasillisen odottamaton tyhjentyminen päähän.</b> Kylmä. Märkä. Vaikuttaa lähinnä päälakeen, mutta leviää sieltä muuallekin. Alkaa tehdä mieli ottaa housut pois ja vaihtaa paita yöpaitaan. Tuntee olonsa onnekkaaksi, kun ei vielä ollut ehtinyt laittaa yöpaitaa päälle ennen tapahtumaa. Pistää miettimään, kannattiko sittenkään kiusata tyttöystävää niin paljoa.
 
Kahvifanaatikkona jätän kahvikeskutelun sikseen, koska en jaksa kirjoittaa niin piiiitkää viestiä, jonka arvosteluni vaatisi. Ehkäpä huomenna sunnuntai-iltapäivä sopii paremmin aiheeseen.

Arvostelen sen sijaan lakritsijäätelöä. Lähtökohdaksi kirjoitettakoon, että pidän lakritsijäätelöstä ja siinä täytyy olla paljon lakritsia, sitä tuntuu aina olevan liian vähän. Kaksi hyvää vertailunkohdetta on Valion ja Rainbown jäätelöt; hintaeroa n. 40 senttiä, Valio kalliimpi. Kallistun enemmän Valion puolelle. Jäätelö on kermaisampaa ja lakritsia selvästi enemmän ja tasaisemmin, mutta silti mukavan suurena klönttinä. Lakritsijäätelöstä on ihnottavaa saada sellaista palaa, jossa ei ole kuin säälittävä pikku raita mustaa. Rainbown hyviksi puoliksi laskettakoon, että lakritsi saattaa osua lautaselle ihanan isona klönttinä, mutta muualla sitä on aika vähän eikä jäätelössä ole mitään erityisempää sanottavaa, ei pahaakaan. Jos kaupassa ei ole Valion lakritsijäätelöä vaan Rainbowta tai Ingmanin yli euron kalliimpaa vaihtoehtoa, päädyn kuitenkin ensimmäiseen. Ingman ei ole niin paljon parempaa. Rainbowkin on kuitenkin ihan hyvää; kouluarvosana 6,5, Ingman 7,5 ja Valio 9,5. Valio olisi kymppi, jos siinä olisi vielä enmmän lakritsia.
Jäätelölaaduissa lakritsi, vaikka se erittäin hyvää onkin, jää kuitenkin auttamattomasti suklaasta jälkeen. Mikään ei voita kermaisen pehmää suklaapaloilla varustettua sopivasti sulanutta suklaajäätelöä! (Äh, kaupat ovat jo kiinni... Olisi sittenkin pitänyt ostaa sitä suklaata :p )
 
Ylös