Saladin
Hahmo Pimeässä
Siena - Alla Firenzen Varjojen - Suunnittelu- & Offtopi
Sinilakin ja Pikku Myyn kanssa olemme suunnitelleet jo hetken aikaa historiallista foorumiroolipeliä, joka sijoittuisi renessanssiajan Sienaan. Suunnitelmat alkavat olla jo sellaisessa vaiheessa, että uskaltaa vähän mainostaakin.
Aluksi kuitenkin pientä tietoiskua siitä, minkälaisiin historiallisiin maisemiin fope on tarkoitus ujuttaa. Aikakautena olisi siis tosiaan Italian renessanssi ja tapahtumapaikkana saman maan kaupunki Siena.
Nuo kaksi asiaa on kuitenkin huomattavasti helpompi mainita kuin sisäistää, joten tässä "pieni" kooste vähän kummastakin.
Renessanssin synnyinmaahan on nimenomaan Italia: sieltä se lähti liikkeelle, siellä se vaikutti kaikkein voimakkaimmin ja alkoi pikkuhiljaa levitä muuallekin Eurooppaan. Sen ajallisina rajapylväinä pidetään 1300- ja 1600-lukuja, mutta tämäkin arvio tietenkin riippuu näkökulmasta. Monet luultavasti tietävätkin, että renessanssi käsitti kokonaisuutena monien Antiikin ajan arvojen uudelleensyntymistä, suurta harppausta sekä kulttuurisesti että tieteellisesti ja sitä kautta monien suurten taiteilijoiden ja keksijöiden syntymistä siinä sivussa (mm.Michelangelo, Galileo Galilei, William Shakespeare ja Leonardo da Vinci). Kaiken kaikkiaan se oli suurin edistyksellinen vallankumous, minkä ihminen siihen asti oli kokenut. Renessanssi alkoi siitä mihin keskiaika päättyi eli feodalismikulttuurin kuihtumiseen.
Feodalismi tai läänityslaitos muodosti monella tapaa keskiaikakulttuurin ytimen. Se oli hallintojärjestelmä, joka perustui läänitysperiaatteelle ja lähti liikkeelle siitä, kun Euroopassa yleisesti vallitsevat heikot monarkiat yrittivät epätoivoisesti pitää itseänsä kasassa jakamalla maansa alemman hallinnon pieniin osiin. Keskiaikainen maa siis jaettiin pieninä lääninä kuninkaan ansioituneille vasalleille ja vastineeksi suojeluksesta, nämä lääninherrat pystyivät käytännössä pitämään omaa yksityisarmeijaa ja verottamaan omia maitaan niin paljon kuin halusivat. Keskiaikainen Eurooppa siis alkoi pikku hiljaa muodostua pääasiassa pienistä, köyhistä ja hajanaisista linnanherrojen valvomista kylistä, joita kuninkaatkin pystyivät vain vaivoin hallitsemaan. Sotiminen saattoi olla monelle kansakunnalle ainoa tulonlähde. Kansa koostui oikeastaan vain kolmesta ryhmittymästä: talonpojista, jotka eivät olleet paljoakaan maaorjia kummempia, aatelistosta joka hallitsi ja papistosta, joiden tehtävä oli opettaa ja rukoilla. Tuohon aikaan kirkon valta kansaan oli suurta, yleinen kaupankäynti oli Euroopassa käytännössä tyrehtynyttä ja sitä kautta myös rahan käyttö oli pientä. Kaupungistuminen oli vähäistä ja kehitys junnasi paikoillaan.
1000- ja 1400-lukujen välisenä aikana alkoivat kuitenkin puhaltaa muutoksen tuulet Italian kaupunkeihin. Kauppa Välimerellä ja Euroopassa alkoi vähitellen elpyä ja perinteisten kolmen kansaluokan joukkoon nousi uusi luokka; porvaristo eli kauppiaat. Kaupankäynnin lisäksi alkoi nousta myös tietynlaista teollisuutta ja kaupungit alkoivat kasvaa kovaa vauhtia Pohjois-Italiassa ohittaen samalla väkiluvussa muut Euroopan kaupungit kirkkaasti. Moni näistä kaupungeista alkoi huomata saavansa niin paljon rahaa ja vaikutusvaltaa uudesta talouspolitiikastaan, että pystyivät luomaan kaupungeistaan omia kaupunkivaltioita. Tällaisia kaupunkivaltioita oli mm. Venetsia, Firenze, Milano, Genova ja totta kai Siena (kartta Italiasta 1400-luvulla). Varsinkin Firenzestä alkoi tulla Renessanssin taloudellisen maailman keskus.
Keskiajalla omaisuutta oli mitannut lähinnä maanomistus, mutta nyt sen tilalle alkoi tulla uusi mitoitin, raha. Aatelisto alkoi vähitellen tarvita rahaa. Miesten päitä halkovia ritareita ei enää tarvittu ja linnanherrat alkoivat pahasti velkaantua (ja näistä suurista veloista alkoi kehittyä myös pankkitoiminta).
Lopulta raha, tai oikeammin sanottuna rahan käyttö, tuhosi ritarilinnat paljon tehokkaammin kuin ruuti. Rahasta tuli perusedellytys pääomien kerääntymiselle. Siitä tuli myös eräänlainen höylä, joka poliittisesti tasoitti yhteiskunnan.
Feodaaliylimystö alkoi kadota Italian kaupunkivaltioista ja tilalle tuli ns. viitta-aatelisto. Tälle uudellekin aatelistolle alkoi nopeasti tulla kuumat paikat Italian kaupunkivaltioissa, sillä vapaata yritteliäisyyttä harjoittavat porvarit alkoivat nopeasti vaurastua ja sitä kautta myös heidän valtansa alkoi kasvaa. Porvaristo onnistui lopulta syrjäyttämään monissa Italian valtioissa aateliston harvainvallan tasavalta-aatteellaan ja olivat samalla ensimmäinen demokratian esimerkki Euroopassa sitten Antiikin ajan. Valitettavasti nämä tasavaltahallinnot kestivät oikeastaan vain niin kauan kun sillä oli olemassa vihollisia. Toisin sanoen heti kun rikkaat porvarissuvut olivat päässeet valtaan, ne ajautuivat käytännössä väistämättä keskenään riitoihin. Syntyi kovaa sisäistä sotaa ja luokkataistelua eri puolueiden välille niin kauaksi aikaa, kunnes joku suvuista pääsi etulyöntiasemaan muihin nähden. Hyvä esimerkki tällaisesta suvun nousemisesta johtoasemaan löytyy, kun tarkastelee Firenzen Medici-sukua, joka pääsi herttuasuvun asemaan Firenzessä suuren rikkautensa ja kansansuosionsa avulla. Italian kaupunkivaltioista alkoi siis vähitellen kehkeytyä ruhtinaskuntia.
Sienan kaupunki perustettiin ilmeisesti jo etruskien aikana. Kuitenkin suurin osa nykyisestäkin kaupungista on rakennettu Sienan tasavallan kukoistuksen aikana eli 1200-1400 välisenä aikana,(siksi Siena on ns. aito keskiaikainen kaupunki ja kuvat ihan nykyisestäkin kaupungista kertovat paljon siitä miltä Siena näytti 600-vuotta sitten) jolloin Siena kävi kovaa kilpailua Firenzen kanssa maista ja vaikutusvallasta talousmaailmassa. Firenzen veroista Sienan tasavallasta ei ihan tullut, mutta oli silti monella tapaa sen suurin kilpailija.
Yksi mielenkiintoinen seikka Sienan kulttuurissa on se, että kaupunki jaettiin keskiajan lopulla 16 eri kaupunginosaan eli contradaan ja tämä perinne jatkuu osittain edelleenkin Sienan kahdesti vuodessa järjestettävien hevosten laukkakilpailussa Paliossa (kisassa on perinteisesti huijattu mahdollisuuksien mukaan...).
Nämä kaupunginosat tulevat myös esittämään olennaista osaa tässä roolipelissä, mutta siitä lisää sitten varsinaisessa esittelyssä.
Että tällaista. Jos on väki yhtään kiinnostunutta tätä kohtaan, niin ilmoitelkaa sitä ihan vapaasti. Totta puhuen pelin teknillinen ja juonellinenkin puoli on pahasti keskeneräinen, mutta peli tulee todennäköisesti vaatimaan tavallista suuremman pelaajajoukon, jotta siitä tulisi toimiva ja siksi kiinnostuksen ilmoitteleminen lisäisi kummasti meidän itsetuntoa tätä ideaamme kohtaan.
Sinilakin ja Pikku Myyn kanssa olemme suunnitelleet jo hetken aikaa historiallista foorumiroolipeliä, joka sijoittuisi renessanssiajan Sienaan. Suunnitelmat alkavat olla jo sellaisessa vaiheessa, että uskaltaa vähän mainostaakin.
Aluksi kuitenkin pientä tietoiskua siitä, minkälaisiin historiallisiin maisemiin fope on tarkoitus ujuttaa. Aikakautena olisi siis tosiaan Italian renessanssi ja tapahtumapaikkana saman maan kaupunki Siena.
Nuo kaksi asiaa on kuitenkin huomattavasti helpompi mainita kuin sisäistää, joten tässä "pieni" kooste vähän kummastakin.
Renessanssin synnyinmaahan on nimenomaan Italia: sieltä se lähti liikkeelle, siellä se vaikutti kaikkein voimakkaimmin ja alkoi pikkuhiljaa levitä muuallekin Eurooppaan. Sen ajallisina rajapylväinä pidetään 1300- ja 1600-lukuja, mutta tämäkin arvio tietenkin riippuu näkökulmasta. Monet luultavasti tietävätkin, että renessanssi käsitti kokonaisuutena monien Antiikin ajan arvojen uudelleensyntymistä, suurta harppausta sekä kulttuurisesti että tieteellisesti ja sitä kautta monien suurten taiteilijoiden ja keksijöiden syntymistä siinä sivussa (mm.Michelangelo, Galileo Galilei, William Shakespeare ja Leonardo da Vinci). Kaiken kaikkiaan se oli suurin edistyksellinen vallankumous, minkä ihminen siihen asti oli kokenut. Renessanssi alkoi siitä mihin keskiaika päättyi eli feodalismikulttuurin kuihtumiseen.
Feodalismi tai läänityslaitos muodosti monella tapaa keskiaikakulttuurin ytimen. Se oli hallintojärjestelmä, joka perustui läänitysperiaatteelle ja lähti liikkeelle siitä, kun Euroopassa yleisesti vallitsevat heikot monarkiat yrittivät epätoivoisesti pitää itseänsä kasassa jakamalla maansa alemman hallinnon pieniin osiin. Keskiaikainen maa siis jaettiin pieninä lääninä kuninkaan ansioituneille vasalleille ja vastineeksi suojeluksesta, nämä lääninherrat pystyivät käytännössä pitämään omaa yksityisarmeijaa ja verottamaan omia maitaan niin paljon kuin halusivat. Keskiaikainen Eurooppa siis alkoi pikku hiljaa muodostua pääasiassa pienistä, köyhistä ja hajanaisista linnanherrojen valvomista kylistä, joita kuninkaatkin pystyivät vain vaivoin hallitsemaan. Sotiminen saattoi olla monelle kansakunnalle ainoa tulonlähde. Kansa koostui oikeastaan vain kolmesta ryhmittymästä: talonpojista, jotka eivät olleet paljoakaan maaorjia kummempia, aatelistosta joka hallitsi ja papistosta, joiden tehtävä oli opettaa ja rukoilla. Tuohon aikaan kirkon valta kansaan oli suurta, yleinen kaupankäynti oli Euroopassa käytännössä tyrehtynyttä ja sitä kautta myös rahan käyttö oli pientä. Kaupungistuminen oli vähäistä ja kehitys junnasi paikoillaan.
1000- ja 1400-lukujen välisenä aikana alkoivat kuitenkin puhaltaa muutoksen tuulet Italian kaupunkeihin. Kauppa Välimerellä ja Euroopassa alkoi vähitellen elpyä ja perinteisten kolmen kansaluokan joukkoon nousi uusi luokka; porvaristo eli kauppiaat. Kaupankäynnin lisäksi alkoi nousta myös tietynlaista teollisuutta ja kaupungit alkoivat kasvaa kovaa vauhtia Pohjois-Italiassa ohittaen samalla väkiluvussa muut Euroopan kaupungit kirkkaasti. Moni näistä kaupungeista alkoi huomata saavansa niin paljon rahaa ja vaikutusvaltaa uudesta talouspolitiikastaan, että pystyivät luomaan kaupungeistaan omia kaupunkivaltioita. Tällaisia kaupunkivaltioita oli mm. Venetsia, Firenze, Milano, Genova ja totta kai Siena (kartta Italiasta 1400-luvulla). Varsinkin Firenzestä alkoi tulla Renessanssin taloudellisen maailman keskus.
Keskiajalla omaisuutta oli mitannut lähinnä maanomistus, mutta nyt sen tilalle alkoi tulla uusi mitoitin, raha. Aatelisto alkoi vähitellen tarvita rahaa. Miesten päitä halkovia ritareita ei enää tarvittu ja linnanherrat alkoivat pahasti velkaantua (ja näistä suurista veloista alkoi kehittyä myös pankkitoiminta).
Lopulta raha, tai oikeammin sanottuna rahan käyttö, tuhosi ritarilinnat paljon tehokkaammin kuin ruuti. Rahasta tuli perusedellytys pääomien kerääntymiselle. Siitä tuli myös eräänlainen höylä, joka poliittisesti tasoitti yhteiskunnan.
Feodaaliylimystö alkoi kadota Italian kaupunkivaltioista ja tilalle tuli ns. viitta-aatelisto. Tälle uudellekin aatelistolle alkoi nopeasti tulla kuumat paikat Italian kaupunkivaltioissa, sillä vapaata yritteliäisyyttä harjoittavat porvarit alkoivat nopeasti vaurastua ja sitä kautta myös heidän valtansa alkoi kasvaa. Porvaristo onnistui lopulta syrjäyttämään monissa Italian valtioissa aateliston harvainvallan tasavalta-aatteellaan ja olivat samalla ensimmäinen demokratian esimerkki Euroopassa sitten Antiikin ajan. Valitettavasti nämä tasavaltahallinnot kestivät oikeastaan vain niin kauan kun sillä oli olemassa vihollisia. Toisin sanoen heti kun rikkaat porvarissuvut olivat päässeet valtaan, ne ajautuivat käytännössä väistämättä keskenään riitoihin. Syntyi kovaa sisäistä sotaa ja luokkataistelua eri puolueiden välille niin kauaksi aikaa, kunnes joku suvuista pääsi etulyöntiasemaan muihin nähden. Hyvä esimerkki tällaisesta suvun nousemisesta johtoasemaan löytyy, kun tarkastelee Firenzen Medici-sukua, joka pääsi herttuasuvun asemaan Firenzessä suuren rikkautensa ja kansansuosionsa avulla. Italian kaupunkivaltioista alkoi siis vähitellen kehkeytyä ruhtinaskuntia.
Sienan kaupunki perustettiin ilmeisesti jo etruskien aikana. Kuitenkin suurin osa nykyisestäkin kaupungista on rakennettu Sienan tasavallan kukoistuksen aikana eli 1200-1400 välisenä aikana,(siksi Siena on ns. aito keskiaikainen kaupunki ja kuvat ihan nykyisestäkin kaupungista kertovat paljon siitä miltä Siena näytti 600-vuotta sitten) jolloin Siena kävi kovaa kilpailua Firenzen kanssa maista ja vaikutusvallasta talousmaailmassa. Firenzen veroista Sienan tasavallasta ei ihan tullut, mutta oli silti monella tapaa sen suurin kilpailija.
Yksi mielenkiintoinen seikka Sienan kulttuurissa on se, että kaupunki jaettiin keskiajan lopulla 16 eri kaupunginosaan eli contradaan ja tämä perinne jatkuu osittain edelleenkin Sienan kahdesti vuodessa järjestettävien hevosten laukkakilpailussa Paliossa (kisassa on perinteisesti huijattu mahdollisuuksien mukaan...).
Nämä kaupunginosat tulevat myös esittämään olennaista osaa tässä roolipelissä, mutta siitä lisää sitten varsinaisessa esittelyssä.
Että tällaista. Jos on väki yhtään kiinnostunutta tätä kohtaan, niin ilmoitelkaa sitä ihan vapaasti. Totta puhuen pelin teknillinen ja juonellinenkin puoli on pahasti keskeneräinen, mutta peli tulee todennäköisesti vaatimaan tavallista suuremman pelaajajoukon, jotta siitä tulisi toimiva ja siksi kiinnostuksen ilmoitteleminen lisäisi kummasti meidän itsetuntoa tätä ideaamme kohtaan.
).
