Isilmírë
Kuukivi
Täällä Länsi-Vantaalla tuli heinäkuussa sen verran vettä, että viime vuonna poissaolollaan loistaneet keltavahverot uskaltautuivat maan pinnalle ja sain niitä poimittua useamman litran. Mutta nyt kuiva metsänpohja ammottaa tyhjyyttään, enkä sunnuntaina tuttuja sienipaikkoja kiertäessäni nähnyt tatin tattia enkä vahveron vahveroa enkä mitään muitakaan sieniä lukuunottamatta kahta lahopuun rungosta varovasti pilkistänyttä pientä yksilöä, joiden lajia en tunnistanut. Elämme vaikeita aikoja. Luvailinin tavoin laitan toivoni siihen, että tulisi vielä syyssateita ja niiden myötä suppilovahveroita.
Last edited: