Kontu Se on hyvä paikka elää ja olla!

Silmarillion - 2. Aulë ja Yavanna

Keskustelu huoneessa 'Lukutupa', aloittanut Telimektar, 04.06.2018.

  1. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Alustan nyt lyhyesti, täydentelen tätä ehkä myöhemmin.

    Tämä luku kertoo kääpiöiden, enttien ja Lännen valtiaiden kotkien synnystä, ja valottaa myös valarin suhteita toisiinsa ja Eruun. Minusta tämän luvun sävy on varsin sympaattinen (toki jonkun mielestä ehkä autoritaaris-patriarkaalinen.)

    Seppäjumala Aulë käy kärsimättömäksi odotellessaan Iluvatarin lasten ilmaantumista, ja päättää tehdä näitä odotellessa omat lapset - kääpiöt, päästäkseen opettamaan näitä. Aulë kuitenkin pelkää muiden pitävän näin luovaa toimintaa liiallisena omavaltaisuutena ja toimii salassa. Eru Iluvatarilta mikään ei kuitenkaan jää piiloon, mutta hän armahtaa Aulëa ja tämän luomuksia ja adoptoi nämä. Koska muut valat eivät olleet päässeet vaikuttamaan kääpiöiden suunnitteluun, nämä eivät juurikaan piittaa muiden valojen luomista tai arvostamista asioista, tai käyttävät näitä vain omaksi hyödykseen. Yavanna ideoi entit puolustamaan maan kasvavia olentoja, erityisesti puita, kääpiöiden kirveiltä ja myös Iluvatarin lapsien tulossa olevalta eksploitaatiolta. Manwëkin innostuu, ja heittää täydennykseksi vielä kotkat. (Sääli että kotkista ei tullut varsinaisesti viidettä Puhuvaa kansaa omine historioineen, kielineen ja kulttuureineen.)

    Näyttää siltä, että Manwën ja Yavannan yhteistyö on aikanaan ollut miltei intiimiä. "Eivätkö meidän ajatuksemme, sinun ja minun, kohdanneet, emmekö lentäneet yhdessä kuin suuret linnut jotka liitävät pilvien päällä?"

    Kun Ainulindale ja Aikojen alku ovat 1950-l. alun kehitysvaihetta, niin tämä luku (ja Valaquenta) ovat 1950-l. lopulta. Christopher Tolkien on koonnut Aulë ja Yavanna -luvun lähinnä kahdesta isänsä käsikirjoituksesta, "Of Aule and the Dwarwes" ja "Of Ents and the Eagles". Kuten Kontuwiki kertoo, jälkimmäisestä Christopher poisti Auringon varhaiseen olemassaoloon (pyöreän maan kosmologiaan) liittyvän huomautuksen auringon valosta.

    "Hobittiin" asti kääpiöt esiintyivät Tolkienilla lähinnä kielteisessä valossa, tämä käsikirjoitus edustaa myöhempää vaihetta.
     
    Hanna Kullanväärtti tykkää tästä.
  2. Constantine

    Constantine Saludosukelluksen SM

    Aulën kärsimättömyys lasten odottelun suhteen saattaa muistuttaa lukijoita Aabrahamin vastaavista tuntemuksista taivaallisessa lupausjonossa, hänen spontaanitoiminnastaan ja sen (ryhmien välistä konfliktia kuvaan niin ikään tuoneista) seurauksista maailmanhistoriassa.


    Mahal puolestaan on oikean maailman kirjallisuushistoriassa muinaisalasaksankielinen sana, joka merkitsee yhteenkerääntymistä tai sellaisen paikkaa (etenkin oikeudenpidon merkeissä).


    "Silloin on Metsän puiden riemuitseminen/(lujaa) hymistäminen Herran edessä, sillä hän on tullut tuomitsemaan Maan [ˤereṣ = arab. ˤarḍ-]."
    (VT, Ensimmäinen Aikakirja 16:33 — missä alkutekstiin mahdollisesti pureutunut Tolkien saattoi kenties nähdä häntä eittämättä viehättävää "filologin mielen" vaikutusta tai sanaleikkiä, koskapa heprean verbin juuri r-n-n merkitsee myös mutisevan tai supisevan äänen aikaansaamista, aivan kuten puut lehtineen tuulessa.)

    Puut heräilevät tulevien enttien ja huornien tapaan eloon Raamatussa niin ikään lisäksi Jesajan 55. luvun jakeessa 12 sekä Psalmissa 96 (jae 12).
     
    Last edited: 05.06.2018
  3. Laichalaf

    Laichalaf ben enyd

    Tässä luvussa Yavanna toteaa miehelleen olleensa raskaana kaksosista jo useita kuukausia, ja äijä haluaa abortoida tenavansa ennen syntymää. Isovanhemmat (=Eru) sanovat nuorelle parille että kyllä muksuille joku sivuhomma perheyrityksestä aikanaan löytyy, vaikka sitten tuholaistorjujiksi (Saruman ja Smaug), että ei tarvitse.

    Kääpiöt ovat tosiaan alati kilpasilla Haltioiden kanssa käden taidoissa ja tästä seuraa ainakin pari sivunäytöstä laajemmin tunnettuihin Taruihin. Oletettavasti Haltiasepot eivät kovasti pidä kaivosmiehen hommista niin hyviäkin suhteita näiden kahden sukulaiskansan (omien ja omiksi otettujen) välillä pääsee syntymään. Epäilemättä Kääpiöillä, kuten Enteillä, on rikas perimätieto sodista ja rauhoista muinaisilla ajoilta, mutta kun ovat melko haluttomia opettamaan kieltään muille, (kenties Melkorin vakoojien pelossa?), ei näitä ole viralliseen tarustoon juurikaan eksynyt. On muistettava että historiankirjoitus Keskimaassa on enimmäkseen Haltioiden tekoa.

    Aabraham mainittiinkin jo, pojan uhrausmestaksi aiottua Moriahin vuorta ja hänen kolmea vaimoaan (joista yksi oli orja) ei. Ehkä Tolkien halusi siistiä tätä Raamatun kertomusta?
     
    Last edited: 05.06.2018
    Isilmírë tykkää tästä.
  4. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Tämä heprealaisten kirjoitusten kohta toi mieleeni Hesekielin 31. luvun, jossa puut syöstään tuonelaan. Hesekielillä tämä on toki (myös) vertauskuva muista asioista, mutta olisivatko jotkin tähän liittyvät mielikuvat ja ilmaukset voineet kummitella Tolkienin kirjoitustyön etäisenä taustana eräitä Quenta Silmarillionin melkorillis-ungoliantillisia tapahtumia ja niiden väestövaelluksellisia seurauksia kuvattaessa?
    [Maailmanpuun - Tolkienin tapauksessa kahdentuneen ja valaisevan - tuho on tietysti myös osa germaanisia jumaltarinoita, mutta Tolkienin myöhempiin harrastuksiin kuului myös Joonan kirjan kääntäminen https://aleteia.org/2017/09/18/read-a-rare-unedited-translation-of-jonah-by-j-r-r-tolkien/]].

    6 Sen oksilla pesivät
    kaikki taivaan linnut,
    sen lehvien suojassa syntyivät
    kaikki metsän eläimet,
    sen varjossa asuivat
    kaikki maailman kansat.
    7 Siitä kasvoi suuri ja kaunis puu,
    ja se ulotti oksansa etäälle,
    sillä sen juuret yltivät
    suuriin vesiin asti.
    8 Yksikään Jumalan puutarhan setri
    ei ollut sen vertainen.
    Sypressipuiden oksia
    ei voinut verrata sen oksiin,
    eivätkä plataanien latvat
    olleet sen latvojen vertaiset.
    Yksikään Jumalan puutarhan puu
    ei ollut niin kaunis.


    12 "Niin muukalaiset, kansoista julmimmat, kaatoivat sen. He paiskasivat sen vuorille, ja sen oksat lentelivät kaikkialle laaksoihin, sen latvukset pirstoutuivat joka puolelle maata purojen uomiin, ja maan kaikki kansat lähtivät sen lehvien varjosta ja jättivät sen.

    14 "Enää eivät veden äärellä kasvavat puut kohoa korkeuksiin, enää ne eivät kohota latvaansa pilvien keskelle. Yksikään vettä juova puu ei enää kestä lujana korkeuksissaan. Ne syöstään kaikki kuoleman valtaan, alimpaan tuonelaan, hautaan vaipuneiden ihmisten pariin.

    15 "Näin sanoo Herra Jumala: Sinä päivänä, jona se puu suistuu tuonelaan, minä panen kaikki syvyyden vedet murehtimaan, minä peitän ne ja estän niitä virtaamasta. Libanonin vuoret minä puen surupukuun sen puun kohtalon vuoksi, ja kaikkialla metsissä puut surevat sitä ja pudottavat lehtensä.
     
    Last edited: 05.06.2018
  5. Isilmírë

    Isilmírë Kontulainen Suomen Tolkien-seura

    Kun tekstissä sanotaan Aulësta, että "ensin hän teki kääpiöiden Seitsemän isää", herää kysymys, missä vaiheessa hän sitten askarteli lisää kääpiöitä. Jollain tavallahan kääpiöidenkin on täytynyt herättyään pystyä lisääntymään. Mutta ehkä kääpiöiden äidit sitten olivat liian vähäarvoisia mainittaviksi Seitsemän isän rinnalla tässä kovin patriarkaalisessa fantasiamaailmassa.

    Koko ajatus kääpiöistä alun alkaen suunniteltujen Ilúvatarin lasten sitkeämpänä ja kestävämpänä kuvajaisena on jokseenkin veikeä. Aulën kannalta katsottuna he ovat paranneltu versio alkuperäismalleista, mikä varmaan olisi hyvä haltioiden ja ihmisten pitää mielessä. Ainun tasoisen olennon vetoaminen siihen, että hän on vain viattomasti isäänsä matkiva lapsi, on kuitenkin mielestäni vähän säälittävä selitys ja tekosyy luvattomille touhuille. Jos on ollut mukana laulamassa maailmaa olevaksi ja sitten suunnitelmallisesti ja vastuuntuntoisesti rakentamassa ja muokkaamassa sitä, on vähän hassua vedota kääpiöiden kohdalla siihen, että "olen vain viaton lapsonen, en pysty ajattelemaan tekojeni laajempaa merkitystä tai seurauksia".

    Kääpiöiden yhteydessä vilahtaa myös viittaus varsin raamatulliseen lopun tulemiseen ja Viimeiseen taisteluun, jonka jälkeen Arda rakennetaan uudelleen. Toki tämä on vain kääpiöiden perimätietoa, mutta mielenkiintoista sellaisenakin.

    Yavannan sanat rakkaista puistaan voisin allekirjoittaa täysin. Olisipa meidänkin metsissämme puiden paimenia suojelemassa kaikkea kasvavaa ihmisen aiheuttamalta tuholta (olettehan muuten kaikki allekirjoittaneet kansalaisaloitteen avohakkuiden kieltämiseksi?).
     
    Hanna Kullanväärtti, Sidhiel ja Laichalaf tykkäävät tästä.
  6. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Kontuwikin kääpiöartikkelissa kerrotaan, että Tolkien ei koskaan tehnyt kääpiöiden alkuvaiheita selväksi itselleen, joten tämäkin on keskeneräinen tarina. Voisimme ehkä pitää sitä osoituksena siitä, että kääpiöt olivat haluttomia kertomaan historiastaan muille.
     
    Hanna Kullanväärtti ja Isilmírë tykkäävät tästä.
  7. Luvailin

    Luvailin Kontulainen

    Jäin miettimään yhtä yksityiskohtaa: luvun lopussa Eru sanoo, että kaukaa kutsutut henget menevät kelvarin ja olvarin keskuuteen, ja tämä tarkoittanee enttejä ja kotkia. Manwën lauseen myös se tulee todeksi voisi kai ymmärtää niinkin, että "myös" tarkoittaa, että kotkat eivät sisältyneet Erun edellä mainitsemiin henkiin, mutta luulen, ettei tämä olisi oikea tulkinta.

    Oli miten oli, entit puolustavat puita ja niiden oikeutettu viha kylvää pelkoa. Mutta entä kotkat? Suojelevatko ja paimentavatko nekin jotain eläinryhmiä, kuten entit puita? Tarussa kotkat tuntuvat auttavan lähinnä haltioita ja ihmisiä, ja Hobitissa kerrotaan niiden syövän ainakin lampaita ja kaniineja. Mutta johtuuko tämä vain siitä, että näissä sormus- ja silmaril-keskeisissä tarinoissa ei ollut sopivaa kohtaa kertoa kotkien ja eläinten suhteista? Ehkä Konnun hobitit kertoivat lapsilleen tositapahtumiin perustuvia eläinsatuja, joissa kotkat pelastavat pulaan joutuneita eläimiä. :)

    Entä onko muita samankaltaisia älykkäitä (hyvis-)olentoja kuin kotkat ja entit? Ehkä Yksinäisen vuoren korpit tai ne linnut, joiden kanssa Radagast kommunikoi? Huan-koira?
     
  8. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Ehkä kotkat vertautuvat tässä ennemmin kääpiöihin, jotka eivät erityisemmin suojele ja paimenna mitään. (Paitsi aarteitaan, joita ei yleensä ole kylliksi, ja sukunsa kunniaa, joka tuntuu muuten niin vankkarakenteisten louhijoidemme herkimmin loukkaantuvalta osalta.)

    Toisaalta eivätpä entitkään niille tarkoitetussa suojelutehtävässään hirvittävän aktiivisia näytä olleen.

    No, jos jokin tarina sellaisia vaatii, niin ainakin tässä on niiden olemassaololle selitys varattuna. Ehkä Tolkien halusi jättää asian auki.
     
    Luvailin tykkää tästä.
  9. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Tästä tulikin mieleen:
    11 Herra Jumala kysyi: "Kuka sinulle kertoi, että olet alasti? Oletko syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?"
    12 Mies vastasi: "Nainen, jonka sinä annoit minulle kumppaniksi, antoi minulle sen puun hedelmän, ja minä söin."

    13 Silloin Herra Jumala sanoi naiselle: "Mitä oletkaan tehnyt!" Nainen vastasi: "Käärme minut petti, ja minä söin."

    Jos ajatellaan esimerkiksi Tolkienin tuntemia kreikkalais-roomalaisia tai germaanis-skandinaavisia taruja, niin niiden jumalat - tai Tolkienin niin ikään tuntemat Kalevalan sankarit- syyllistyvät paljon karkeampiin tyhmyyksiin ja ajattelemattomuuksiin kuin valar (erittäin siloiteltu versio pakanajumalista) Tolkienin legendariumissa ikinä. Ajatus siitä, että ihmistä korkeampien (jumalallisten tms.) olentojen pitäisi olla kaikissa suhteissa ihmisiä parempia, loogisemmin ajattelevia jne, on ehkä jonkinlaista teoriapohjaista metafysiikkaa. Vanhoissa polyteistisissä myyteissä ja uskonnollisissa kokemuksissa (joiden jälkiä ehkä näkyy myös heprealaisessa Raamatussa) tietty infantiilisyys ja omituiset tempaukset istuvat jumalille kuin nenä päähän. (Tai kuin kärsä Ganeshan päähän.)

    Mikä olikaan ainuriin kuuluvien olentojen alkuperäinen spesialiteetti ja pätevyysvaatimus? Aivan oikein, he olivat muusikkoja. :p

    (Siis mitenkään väheksymättä foorumimme ilmeisesti lahjakkaita musiikinharrastajia ja tulevia musiikkiammattilaisia: "Miksi basistin aivot ovat herneen kokoiset?" - "Koska alkoholi on turvottanut ne".)

    Ardaan saapumisen jälkeen laulun ja soiton (ja edelleen myös asioiden "maagiseen" luomiseen käytettävän laulun) rinnalle tuli myös muu luova työ tai fyysinen itseilmaisu, joiden vastustamatonta purkautumista selvästi arvostettiin korkealle, 1800-luvun taiteilija- ja suurmiesromantiikan hengessä.

    Valaquentan kuvausta Tulkas Vahvasta: Hänen ilonsa on painissa ja voiman mittelössä...Hänen hiuksensa ja partansa ovat kultaiset ja hänen ihonsa ruusuinen; ja aseena hänellä ovat omat kätensä. Hän ei paljon piittaa menneestä eikä tulevasta, eikä hänestä ole neuvonantajaksi, mutta hän on luja ystävä.
     
    Last edited: 09.06.2018
    Isilmírë, Luvailin ja Constantine tykkäävät tästä.
  10. Isilmírë

    Isilmírë Kontulainen Suomen Tolkien-seura

    Mutta Valar esitetään muuten niin kovin viisaina, vakavamielisinä ja vastuuntuntoisina olentoina, että sitä vasten Aulën vetoomus minun mielestäni edelleen ontuu. Valarilta ei myöskään käsittääkseni puuttunut käsitystä ja ymmärrystä hyvästä ja pahasta toisin kuin Aatamilta ja Eevalta ennen kohtalokasta hedelmänhaukkausta (olen vakaasti sitä mieltä, että he olivat tästä syytä syyntakeettomia tekoaan suorittaessaan, ja heille langetettu rangaistus oli siksi täysin kohtuuton).

    Mitä tulee pakanajumaliin vertaamiseen, eikö Tolkien nimenomaan siloitellut Valaristaan kaiken barbaarisen järjettömyyden? Edes Tulkas ei reuhaa omaksi huvikseen kuolevaisten mailla raiskaamassa, tappamassa ja mielivaltaisia palkintoja ja rangaistuksia jakelemassa, vaikka kuinka olisi muuten neuvonantajaksi kelpaamaton.
     
    Last edited: 11.06.2018
    Sidhiel tykkää tästä.
  11. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Alun perin valar olivat paljon rosoisempia. Ajatellaan vaikka sodanjumalia Makar ja Meassë. Etenkin näissä alkuaikojen (ja niitä edeltävien aikojen) tarinoissa Kadonneitten tarujen kirja on mielestäni paljon rehevämpi kuin myöhemmät Quentat. Ja se arkaaisempi englantikin viehättää oudosti.
     
    Isilmírë tykkää tästä.
  12. Olórin

    Olórin Kontulainen Suomen Tolkien-seura

    Tämä luku on tosiaan tyyliltään aikalailla muista poikkeava, sillä valarin inhimillisyys ja suhteet tulevat tässä erilailla esiin. Toisaalta luku on selvä syntytarina, mikä on sen tehtävä kirjassa. Valarin toiminta julkaistussa Silmarillionissa on jätetty oikeastaan valitettavan vähälle kerronnalle, vaikkakin jumalten suhteiden kuvailussa tulee nopeasti vastaan ongelmia inhimillisen puolen ja jumalaisten voimien kanssa.

    Tässä mainitaan taas mystisiä henkiä, jotka tulivat jostain. Tarkoittaako tämä, että entit ovat oleellisesti eri olemusta kuin Ilúvatarin lapset? Ovatko ne enemmän joidenkin muiden mystisten ikivanhojen henkien tai olentojen kaltaisia?

    Sivumennen sanoen opin, että Yavanna on kaiken elollisen vala, ei vain kasvien kuten ajattelin. Olin jotenkin yhdistänyt Oromën eläimiin, mutta hänkin näyttää olevan näitä muihin kuin luomiseen keskittyviä valoja. Oikeastaan vain Aulë, Yavanna, Manwë, Ulmo ja Varda vaikuttavat huolehtineen luomistyöstä.
     
    Isilmírë tykkää tästä.
  13. Luvailin

    Luvailin Kontulainen

    Ja entä enttiset, tuliko henkiä niiden syntyessä vielä lisää? Toisaalta Erulla oli sormensa pelissä näidenkin olentojen luomisessa - ilmeisesti esim. balrogit tulivat suoraan ulkopuolelta eivätkä siksi varmaankaan lisääntyneet Keski-Maassa? Antoikohan Eru enteille ja kotkille elämän samaan tapaan kuin kääpiöille?
     

Jaa somessa