Kontu Se on hyvä paikka elää ja olla!

Silmarillion - 3. Haltioiden tulo ja Melkorin vangitseminen

Keskustelu huoneessa 'Lukutupa', aloittanut Harri Perälä, 11.06.2018.

  1. Harri Perälä

    Harri Perälä Kontulainen

    Tällä viikolla päästään varsinaiseen haltioiden (tai noldorin) historiaan. Luvussa on mieleenpainuvia kohtauksia, kuten ensimmäisten haltioiden herääminen tähtien valaisemassa Keski-Maassa tai Varda ripustamassa Otavaa taivaalle haasteeksi Melkorille. Jostain syystä pidän erityisesti noldorin esittelystä, joka ohimennen tiivistää kirjan juonen: "ja lauluissa heitä ylistetään(,) sillä he taistelivat ja ahkeroivat kovasti ammoin pohjoisessa" (pilkku saatavilla ainoastaan tarkistetussa suomennoksessa).

    Suurin luvun herättämä kysymys voisi olla se, toimivatko valar väärin kutsuessaan haltiat Amaniin. Entä sota Melkoria vastaan, olisiko heidän pitänyt toimia aikaisemmin?

    Luvun tapahtumat painiotteluineen ja taikakahleineen liikkuvat varsin konkreettisella tasolla ja tuovat mieleen perinteiset sadut ja myytit. Jos Tolkien olisi onnistunut kirjoittamaan Silmarillionin uusiksi 1950-luvun lopun pohdintojensa ("Myths Transformed" -luku The History of Middle-earth X:ssä) perusteella, asetelma olisi hieman erilainen. Erityisesti Melkorin uhka ei olisi vain siinä, että hän voi lähettää hirviöitä vihollistensa kimppuun, vaan hän olisi levittänyt voimansa kaikkeen aineeseen ja olisi läsnä haltioiden ja ihmisten joka solussa.

    Osa luvusta kuluu sen selostamiseen, miten haltiat marssivat, pysähtelevät ja jakautuvat eri ryhmiin. Olen nähnyt Tolkienia moitittavan siitä, että haltiakansoja on paljon enemmän kuin kertomusten kannalta oikeasti tarvittaisiin. Onko sindarin, nandorin ja avarin pakko olla eri kansoja? Menetettäisiinkö jotain oleellista, jos vanyar ja Amanin teleri yhdistettäisiin?

    Muita irrallisia huomioita:

    Melkor tyytyy kaappaamaan joitain haltioita ja pelottelemaan loppuja.

    Luvusta käy ilmi, että haltiat olivat jakautuneet kolmeen sukukuntaan jo ennen suurta matkaansa, ja että ainoastaan Ingwën sukukunnasta kukaan ei liittynyt avariin. Tämä ajatus kuvataan tarkemmin ainakin "Quendi and Eldar" -esseessä, mutta olin unohtanut, että se esiintyy myös Silmarillionissa.
     
    Hanna Kullanväärtti tykkää tästä.
  2. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Aikojen alku -luvussa, heti Lamppujen tuhon kuvauksen jälkeen, sanotaan että valar ehkä tuossa vaiheessa pidättäytyivät uudesta sodasta Melkoria vastaan, jotta Ilúvatarin lasten tulevat synnyinsijat eivät tuhoutuisi tms. Joku voisi sanoa että he osoittivat tässä riittämätöntä uskoa Eruun. Jos tämä oli päättänyt että Lasten oli tultava, niin varmaankin hän löytäisi näille jonkin sopivan ilmaantumispaikan yleisen tuhon laajuudesta riippumatta. Ehkä tämä oli osa valarin lankeemusta: he välttelivät tekemästä mitään etteivät tekisi virheitä?

    Toinen tähän liittyvä seikka: Fëanor myöhemmin puhuessaan valaria vastaan muistutti että nämä olivat hänen isänsä surmaajan sukulaisia. Ilmeisesti valarille tosiaan oli pitkään vaikeaa päättää miten suhtautua Melkorin kapinointiin. Tämä oli kuitenkin ollut alunperin suurin, kaunein ja lahjakkain heidän joukossaan, ja halu antaa kaverille anteeksi oli selvästikin voimakas. Anteeksiannon kristillisen hyveen painottaminen mainitaan usein Tolkienin yhteydessä. Tolkien ei tosin kuvaa anteeksiantoa kovinkaan tehokkaana, ainakaan se ei Ardan historiassa juuri koskaan johda armahdetun pahantekijän parannukseen (Melkor, Sauron, Saruman, Klonkku...)

    Onko tätä mieltä ollut joku kirjallisuuskriitikkokin, vai onko kyse nettinimimerkkien huutelusta? Minun puolestani haltiakansoja saisi olla lisääkin, onhan historiallisiakin kansoja ja niiden jakautumisia ollut aika paljon. (Miksi niin monta germaaniheimoa tai Skandinavian pikkuvaltiota?)


    1950-l. alussa kirjoitetuissa Amanin annaaleissa (HoME X) tosin on myös ajatus viidestä sukukunnasta, joista kaksi itäisintä kieltäytyivät kokonaisuudessaan kutsusta.

    §54 ...And three only of the chieftains of the Quendi were willing to adventure the journey: Ingwë, Finwë, and Elwë, who afterward were kings.
    [ ... ]
    §57 Then befell the first sundering of the Elvenfolk. For the kindred of Ingwë, and the most part of the kindreds of Finwë and Elwë, were swayed by the words of their lords, and were willing to depart and follow Oromë....But the kindreds of Morwë and Nurwë were unwilling and refused the summons...Now these dwelt furthest from the waters of Kuiviénen, and wandered in the hills, and they had not seen Oromë at his first coming...
     
    Last edited: 11.06.2018
  3. Hanna Kullanväärtti

    Hanna Kullanväärtti Kontulainen

    Örkkien alkuperästä on käsittääkseni muitakin kertomuksia kuin tässä esitetty. Joka tapauksessa tämän luvun lukemisen jälkeen tunnen sääliä ja sympatiaa niitä kohtaan, ja ihmettelen kuinka niiden hengiltä hutkiminen oli myöhempinä aikoina toisinaan suoranainen urheilulaji - olkoot kuinka iljettäviä hyvänsä.
     
  4. Erufailon

    Erufailon Hobitti

    Eihän loppujen lopuksi kukaan muu kuin Melkor (ja tietysti Eru) tiennyt örkkien alkuperästä? Myöhempien aikojen haltioille ja ihmisille (kääpiöitä unohtamatta) örkit olivat vain Vihollisen luomia iljettäviä olentoja jotka piti listiä tai ne listivät.

    Ehkä juuri tämän takia Eru inhosi Melkorin töistä kaikkein eniten tätä - Melkor ei pelkästään turmellut tiettyjä haltioita vaan sai ne jälkeläisineen myös myöhemmin taistelemaan kaukaisia sukulaisiaan vastaan (voisi melkein puhua Sukusurmista isolla S:llä).
     
    Hanna Kullanväärtti tykkää tästä.
  5. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Tolkien ei ehtinyt uudistaa örkkien syntymätarinaa, jonka (kai) toiseksi vanhin versio eli kidutetut haltiat jäi painettuun Silmarillioniin. The History of Middle-earth -sarjan kymmenennessä osassa Morgoth's Ring on osa Myths Transformed, jossa esitellään myöhempiä hahmotelmia örkkigeneesistä. Näissä hahmotelmissa esiintyy haltiateorian lisäksi kaksi muuta vaihtoehtoa: ne olivat alun perin joko eläimiä, joille Morgoth kasvatti hieman järkeä, tai kenties ihmisistä muokattuja. Mutta kuten sanottu, viimeinen sana jäi (taas kerran) sanomatta ja CJRT valitsi painettuun Silmarillioniin haltiavaihtoehdon.

    (Vanhimman version eli Kadonneitten tarujen kirjan mukaan Melko-Morgoth valmisti örkit alun perin maanalaisissa ahjoissaan, mutta koska myöhemmin Morgothille ei enää suotu kykyä luoda elämää, vain vääristellä sitä, tämä tarina jäi 1910-luvulle.)
     
    Hanna Kullanväärtti ja Luvailin tykkäävät tästä.
  6. Constantine

    Constantine Valta, Harjavalta

    "Mutta olkaa varmat että hetki lähestyy, ja tämän ajan kuluessa toivomme tulee todeksi ja Lapset heräävät."

    Kuulostaa omiin korviini jokseenkin asgardilaiselta. Tuntuu melkeinpä vihjaavan, että valar tarvitsevat apua Ilúvatarin Lapsilta (tai ainakin toiselta sukukunnalta ja sen úhastaina-Lahjoilta?) johonkin. [22]

    Mahdollisena kontrastina edellisen merkityspiirille (sekä tietenkin Tolkienin kaavailuille Morgoth's Ringin sivulla 390) Melkor ei kuitenkaan Christopherin valitseman/editoiman kappaleen kyvyillään ollut tarpeeksi väkevä pystyäkseen pakenemaan Mandosin linnasta tai edes matkalla sinne — kunhan häntä oli kuljettamassa mahdollisimman monta vala(sota)miehistön jäsentä. Niinkö nopeasti Mustan Hirmuvaltiaan voima oli jo jakautunut hänen ympärilleen (s.o. palvelijoihin, sotavälineisiin ja kukaties juurikin siihen Keski-Maan materiaan)? Vai saattoiko vangituksi tuleminen — ja oman todellisen mahdin kätkentä — olla ainakin osittaista myötäilyä ja juoni valarin päämajaan tutustumiseksi, noin aluksi?
     
    Last edited: 13.06.2018
  7. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Tämäntapainen idea esiintyi kyllä vielä 1930-luvullakin.

    Quenta Noldorinwa, n. 1930, kertoo että Lamppujen kaatamisen jälkeen
    The hordes of the Orcs he made of stone, but their hearts of hatred.
    (HoME, IV, 82).

    Quenta Silmarillion, n.1937, kertoo että Puiden tappamisen jälkeen Angbandiin palattuaan
    he brought into being the race of the Orcs, and they grew and multiplied in the bowels of the earth. These Orcs Morgoth made in envy and mockery of the Elves, and they were made of stone, but their hearts of hatred.
    (HoME, V, 233.)

    Tämä "mockery" -idea tuntuisi olevan Puuparran asiaa koskevien pohdiskelujen taustalla Sormusten herrassa.

    Oletan että örkkien suora "polveutuminen" haltioista Christopher Tolkienin toimittaman Silmarillionin kuvaamalla tavalla olisi J. R. R. Tolkienilla vasta 1950-l. alun idea (jota tämä miltei heti ryhtyi epäilemään). Ilmeisesti ainoa J.R.R. Tolkienin elinaikanaan julkaisemissa teoksissa esitetty, Tolkienin omaksi "viralliseksi" kannaksi tarkoitettu lausuma on Sormusten herran liitteen F maininta:
    The Orcs were first bred by the Dark Power of the North in the Elder Days.
    (Huomattakoon "first", joka on jätetty pois suomennoksesta: "Musta mahti kasvatti örkit esiaikoina pohjoisessa.")
     
    Last edited: 14.06.2018
    Hanna Kullanväärtti, Luvailin ja Tik tykkäävät tästä.
  8. Laichalaf

    Laichalaf ben enyd

    Irrallisena huomiona on tähän väliin todettava että Elder Scrolls-pelisarjassa örkit ovat nimenomaan haltioita. Sen tosin varmaan kaikki tiesivätkin. Luonnontieteelliseltä pohjalta voisi veikata Morgothin hajottaneen 'kuolemattomuus'-geeniyhdistelmän sukulinjasta. Tämä on ilmeisen herkkä rikkoutumaan sillä aidot haltiat eivät kovin herkästi menneet naimisiin ihmisten kanssa. Toisin oli luultavasti örkkien laita. Ja mistä tuota tietää mitä Avari ja Alkuihmiset keskenään puuhasivat. Mutta pitää varmaan lukea tuo luku.
     
  9. Luvailin

    Luvailin Kontulainen

    Olen aina pitänyt tästä! Korjatussa suomennoksessa oleva Nasmithin maalauskin vastaa omaa mielikuvaani hyvin.
    Minusta tällainen ajatus näkyy käänteisenä Tarussa: Lothlórienista sanotaan mm. missään mikä maassa kasvoi ei näkynyt vikaa, sairautta eikä epämuotoisuutta ja Lórienin maassa ei varjoa ollut (Lórienin ulkopuolella siis oli?). Samaa taidetaan sanoa myös Lännestä.
    Hyvä havainto! Tämä sai ainakin minut ymmärtämään valarin toimintaa vähän paremmin. Ylipäätään valar (viisaudestaan jne. huolimatta) vaikuttivat usein aika epävarmoilta siitä, miten heidän tulisi Ardaa hallita tai kuinka paljon asioihin puuttua. Ehkä tämä johtaa helposti siihen, että vain odotetaan ja katsotaan. Samoin Ensimmäisellä ajalla Beleriandin sotien kanssa?
    Minustakin se lisää tarinan todentuntuisuutta, joskin myös vaikeaselkoisuutta (ja pitää myöntää, että olin kokonaan unohtanut nandorin ennen tämän luvun lukemista). Lisäksi varmaankin Tolkienin mielestä eri paikoissa asuvia kansoja tarvittiin erityisesti siihen, että eri haltiakielet pääsivät kehittymään.
    Ajattelin, että valar toivoivat vain näkevänsä Erun ihmeelliset luomukset, jotka olivat muuta kuin he itse (Ainulindalë), tai sitten vain Soiton edistymistä.

    Jos örkit olivat turmeltuneita haltioita, olivatko he myös samalla tavalla kuolemattomia ja päätyivätkö he väkivaltaisesti kuollessaan Mandosin saleihin?
     
    Isilmírë, Laichalaf ja Hanna Kullanväärtti tykkäävät tästä.
  10. Hanna Kullanväärtti

    Hanna Kullanväärtti Kontulainen

    Olen koko ajan lukenut Silmarillionia ajatellen, että kertomukset ovat haltioiden (ja ihmistenkin) omaa tarustoa / historiankirjoitusta. Tästä siis juontui mieleeni ajatus, että Ardan myöhempien aikojen asukkailla olisi jonkinlainen käsitys (teoria?) örkkien alkuperästä.
     
  11. Laichalaf

    Laichalaf ben enyd

    Eru päätti jo Soitossa perustaa maatilalleen kesäleirin tenaville, sinne kutsuttiin omat ja omaksi otetut, ja väylä Maatilalle sijaitsi tällöin nykyisen Ohotanmeren tienoilla... , tästä seurasi maatilan riitaisten pomojen keskuudessa isosti kiistelyä... Ei, en jatka tuota vertausta enempää.

    Tähän lukuun mennessä on kaiketi kerrottu lähes kaikki mantereiden alkuperästä. Se sisältää kaiketi ainoan suomennetun kuvauksen Beleriandin synnystä ja Utumnon sijainnista. Lisäksi kerrotaan Vardan myöhempien tähtien synty ja kerrotaan Haltioiden Heimoista. Kuten Telimektar sanoi
    , voisi haltiakansoja olla enemmänkin. Mutta luultavasti tarut itäisistä (ja eteläisistä!) maista, joissa nämä kansat esiintyvät, ovat kadonneet, tai ne ovat vain hankalasti suullisesta perimätiedosta johdettavissa. Selvää on vain, että ainakin itäisillä mailla asutusta on ollut haltioiden luomisesta lähtien. Mahdollisesti tämä voitaisiin yhdistää aikanaan kehitettyyn tieteelliseen ja vääräksi nykyisin tiedettyyn teoriaan, jonka mukaan ihmiskunta syntyi kaukana itäisillä mailla (Peking Man)... vaan totta ainakin on, että osa indoeurooppalaisten geeneistä syntyi melko kaukana idässä ... harhailua tarun ja tieteen välimaastossa.

    Helcarin meri, josta puhutaan luvussa paljon, lienee meidän nykyinen Jäämeremme. Illuin olisi siis kaatunut poikittain aivan Litteän maan pohjoisosiin. Tästä todisteena nimi Hëlca-r-axë (kylmä kirves), jonka sijoittuminen on kartalla myös hieman epäselvää, mutta luultavasti kyseessä on samantapainen jääsilta joka jääkauden aikana yhdisti Islannin Grönlantiin ja jonka reunaa pitkin Solutrealaisten on arveltu yrittäneen Amaniin..., eiku Amerikkaan. Siis toisinpäin kuin myöhemmin Silmassa kuvataan. Illuinin tyven jäänteitä löytyisi siis kenties Alaskasta tai Sahalinilta, mikäli Valar eivät olisi tuhonneet niitä ;-). Tästä syystä alussa ehdotettu Cuivienenin paikallistaminen Tyynimeren pohjoisosiin. Euraasian läpi kuulemma huippukuntoinen kävelee reilussa vuodessa jos ei juurikaan pidä taukoja, niin kaukana Cuivienen kuitenkin on (esim. http://siberiantimes.com/other/others/news/n0675-the-man-who-walked-all-the-way-across-russia/). Maan muoto on sielläkin varmasti muuttunut, joten tarkkaa sijaintia on mahdoton sanoa.

    Vardan aiemmat tähdet saavat rinnalleen kirkkaat tähdet, jotka laitetaan riippumaan taivaan kanteen lähemmäs kuin aiemmat, osa näistä alkaa kiertämään eri tahtia kuin muu taivaankansi, Haltioiden silmien avautuminen samanaikaisesti tähtien syttymisen kanssa on kyllä upea runollinen kuvaus. Mainittujen tähtien ja planeettojen perusteella Cuivienen on kuitenkin melkoisella varmuudella Lähi-Idän sijaintia pohjoisempana, muuten on vaikea kuivitella että näyttävät Jousimiehen ja Skorpionin tähtikuviot olisi tässä yhteydessä jätetty mainitsematta.

    Planeetat esitellään, minulla ei ole lisättävää aiemmin esitetyihin tulkintoihin asiasta. Varda rakensi siis radat näille taivaankanteen, laittoi ne roikkumaan tuntemattomasta materiaalista tehtyihin köysiin ja episykleissä näiden valontuottokyky uudistetaan. Kyseessä olisi siis keskiaikaisen Katolisen Kirkon Ardasentrinen Taivaankannen malli, jota vasta Kopernikus lähti uudistamaan, kun muinaisia kertomuksia maapallon pallonmuotoisuudesta alkoi löytyä (mitä lie Numenorilaisten jälkeensä jättäneitä lähteitä mahtanut mies käyttää).

    Ardan eteläisistä osista ei tässäkään puhuta juuri mitään, mutta Utumnon sijainnista saadaan hieman selvyyttä. Haltiat lähtevät pohjoiseen Cuivienenilta, ja kulkevat halki sodan runteleman maan. Tämä ei yllä mainitussa tulkinnassa voi tarkoittaa muuta kuin sitä että he kulkivat suurinpiirtein pohjoisimpia kulkukelposia reittejä. Meidän tuntemassamme historiassa tämä tarkoittaisi kenties Silkkitien pohjoisimpia osia. Näin Utumno olisi sijainnut jossain päin Siperiaa, alue, mikä nykyään joissakin yhteyksissä mainitaan Vankileirien Saaristona. En tiedä mikä oli Tolkienin mielipide Stalinista, mutta minun mielestäni tätä 'Isä Aurinkoista' voisi kenties kutsua 'toiseksi pahimmaksi örkkikenraaliksi' viime vuosisadalla.

    Humm... mitäs vielä. Haltiat kutsutaan länteen, ja tätä kutsutaan ensimmäiseksi haltioiden hajaannukseksi. Tätä voisi ehkä verrata Raamatun kielten sekoittamisen tarinaan. Hyvän ja pahan tiedon puun kertomuksesta voisi kenties myös löytää viittauksia tähän tarinaan, kuinka Melko opetti pahan ja Valar hyvän. Valoa eivät haltiat kuitenkaan kovin paljoa tarvitse, Keskimaassa he 'viihtyvät parhaiten hämärässä'.
     
    Last edited: 13.06.2018
    Hanna Kullanväärtti tykkää tästä.
  12. Hanna Kullanväärtti

    Hanna Kullanväärtti Kontulainen

    @Laichalaf , todella mielenkiintoista pohdintaa!
     
  13. Harri Perälä

    Harri Perälä Kontulainen

    John F. G. Magoun ("squire") on kritisoinut haltiakansojen alikäyttöä arvioidessaan J. R. R. Tolkien Encyclopedian "Elves: Kindreds and Migrations" -artikkelia. Hän ei tietääkseni ole kirjallisuuskriitikko, mutta on kirjoittanut kolme artikkelia samaiseen teokseen.
     
    Telimektar tykkää tästä.
  14. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Tuosta linkistäsi löytyvien kritiikkien perusteella ainakin jotkut kyseisen (muistaakseni melko hintavan) ensyklopedian artikkelit vaikuttavat melko heppoisilta. En ole koskaan tuota kirjaa pidellyt, kansalliskirjastossa näyttäisi olevan yksi kappale.

    Mutta tässä "squiren" esittelemässä Matthew Dickersonin kirjoittamassa artikkelissa esitetty kritiikki Tolkienia kohtaan näyttää minusta siis vain "paljastavan" että Tolkien ei hyödynnä tarinassaan mitenkään useimpia mainitsemiaan haltiakansoja, kun noldor- ja sindar-haltiat olisivat kaikki mitä tarinan kannalta tarvittaisiin. Nyt pitäisi vain perustella, miksi tavoitteena pitäisi olla tarina, joka kirjoitetaan mahdollisimman vähillä komponenteilla. Yhtä lailla voisi kysyä että miksi Sormuksen saattueessa on neljä hobittia, kun Frodo ja Sam riittäisivät hyvin?(Tai ainakin Pippinin olisi voinut jättää pois.)
    Joku voi kenties vastata että lyhyempi luettelo haltiakansojen tai -ruhtinaiden nimiä tekisi tarinasta helpommin seurattavan. Okei. Näin varmasti on joidenkin lukijoiden kannalta. Minulle taas nämä luettelot itsessään tuottavat mielihyvää.
     
    Last edited: 14.06.2018
  15. Isilmírë

    Isilmírë Kontulainen

    Vaikka luku on pitkä, olette puineet sitä jo niin ansiokkaasti, että esitän tässä kohtaa vain kaksi lyhyttä kommenttia. Ensinnäkin olin ällistynyt tajutessani, että haltioiden heräämisestä oli kulunut jo vuosia, ennen kuin Valar Oromen sattumalta paikalle osuttua sai tiedon heidän ilmaantumisestaan. Mitä ihmettä?!? Eivätkö Valar nimenomaan olleet innolla, kaiholla ja suurella huolella odottaneet Ilúvatarin lasten tuloa? Miten he eivät olleet pitäneet Keski-Maata silmällä niin, että olisivat saaneet siitä tiedon heti? Eikö Ulmon pitänyt kuulla kaikki, mitä vesien äärellä tapahtuu, joten miten mordorissa haltiat olivat puhelleet ja laulelleet jo useamman vuoden Cuiviénenin rannoilla hänen huomaamatta mitään? Entä Manwën kaikkinäkevät silmät? Miten haltiat olivat pysyneet niiltä kätkössä?

    Örkkien synnyn olen itse ajatellut jotenkin niin, etteivät kaapatut haltiat välttämättä itse muuttuneet suoraan örkeiksi, vaan Morgothin geenimuunteluprojekti eteni useamman sukupolven kautta. Ties mihin muihin otuksiin hän siinä sivussa haltiaparkoja risteytti...
     
    Last edited: 17.06.2018
  16. Sidhiel

    Sidhiel Rajatapaus

    En tiedä, mutta ehkä tähän "mistä nuo haltiat oikein tupsahtivat", voi ehkä sopia sekin, että jos kyttää jotakin kohtaa vaikkapa ikkunasta, niin ei käytännössä näe mitään muuta kuin tuon tietyn paikan. Siis että Valar olettivat, että haltiat ilmestyvät paikkaan X ja siksi jotenkin saivat aikaan putkinäön, jolla ei kyennyt enää huomiomaan sitä mahdollisuutta, että ohoh, tuolla reunallahan hiipparoi kokonainen uusien olentojen sukukunta.
    Tietysti vähän omituista soveltaa ihmisten näkökenttätutkimusta ylimaalliseen Valariin, esimerkiksi Vardan olisi kaiken järjen mukaan pitänyt kuulla edes joku laulunpätkä jostain. Tai sitten Valar olivat vain aivan liian kiinnostuneet omasta pikku Valinoristaan, ja jättäneet muut maat oman onnensa nojaan. Tai ehkä Valar olettivat, että haltiat tupsahtaisivat juuri heidän nenänsä alle Valinoriin, eikä laisinkaan Cuivenienenille (kirjoitusasu on nyt kyllä melko väärin).
     
  17. Laichalaf

    Laichalaf ben enyd

    Tavattoman lepsua toimintaa tai ehkä pikemmin toiminnan puutetta Valareilta, täytyy myöntää. Aina valpas Morgoth huomasi haltiat ensin. Morwen ja Nurwen olin unohtanut jos tuosta olen lukenutkaan. Veikkaan ihan vaan nimen perusteella että Morwen kansasta kaapattiin eniten sakkia Utumnoon. Nurwen porukka olisi sitten pääosa itäisistä Haltiakansoista. Voisi kuvitella heillä olevan vinot silmät ja erilaisella tavalla vaalea iho. Evoluution kannalta katsottuna haltioissa voisi olla valintapainetta tummaan ihonväriin, Puiden Aikoina Keskimaassa tummaihoinen haltiametsästäjä sai takuulla paremmin saalista kuin vaaleaihoinen
     
    Isilmírë ja Constantine tykkäävät tästä.
  18. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Valarin hidasta toimintaa tai havaintokyvyn heikkoutta ihmetellään muutamissa edellisissä kommenteissa. Tällöin ilmeisesti oletetaan että Silmarillionin aiempien lukujen kohdat tyyliin "kaikkia niitä jotka olivat eksyneet pimeässä tai kulkeneet kauas valarin valosta kuuli Ulmon korva aina" on tarkoitettu kaikkitietävän kertojan esittämiksi objektiivisiksi faktoiksi Tolkienin universumissa.

    Ilmeisesti oltaisiin tarvittu J.R.R.Tolkienin kauan suunnittelemia kehyskertomuksia, jotka olisivat tehneet selväksi että kyse on eri tavoin välittyneistä traditioista. Voimme ajatella että näiden kirjoittajat - vaikkapa Gondorin Neljännen ajan Uskolliset? - ovat halunneet ilmaista omaa luottamustaan ja kunnioitustaan jumaliaan kohtaan erilaisilla ylistävillä muotoiluilla. Jos joku kirjoittaa että Varda kuulee aina avunhuudot, niin hän samalla yrittää vakuuttaa tätä itselleen ja rohkaista itseään. Sormusten herrassa minua paikoitellen huvittaa se, miten Frodo ja Sam huutavat avuksi Elberethiä pahoissa paikoissa ("koska haltiatkin tekee niin"), ja miten nazgulit, Lukitari yms. isot karvaiset pahikset eivät ole tästä moksiskaan.

    Mutta kieltämättä valar ovat yksi kaikkein passiivisimpia jumalpantheoneja.
     
  19. Constantine

    Constantine Valta, Harjavalta

    Mikä on tietenkin hieman ironista, kun muistaa miten Tolkien tapasi ihailla Kalevalan tyyliä:

    "Ei aikaakaan kun hän kirjoitti arvostavasti "tästä oudosta kansasta ja näistä uusista jumalista, tästä aidon teeskentelemättömien ja pahennusta herättävien sankarien rodusta" ja lisäsi: "mitä enemmän luen sitä, sitä kotoisammaksi tunnen oloni ja sitä enemmän nautin".

    [Carpenter, "elämäkerta", s. 60 (1998)]
     

Jaa somessa