Silmarillion - kartat

Constantine

Lintu, lentokone tjsp.
Kartta, tuo eeppisten tapahtumien seuraamisen mahdollistajista tärkein. Etenkin rannikon osalta realistisen näköiseksi aikaansaadun kartan merkitys on tietenkin huomattava myös fantasiamaailman uskottavuuden ylös heiskauttajana — puhumattakaan siitä, että joku näkisi tarpeeksi vaivaa luodakseen kokonaan uuden kielen (englannin arkaismeihin, latinaan tm. turvautumisen sijaan) ja käyttänyt yhtä tai useampaa sellaista täyttääkseen karttansa ei-mielivaltaisesti käännettävissä olevilla paikannimillä. No, Tolkien poikineen teki sen ensiksi!

Kaikkien yleissivistykseen kuuluvaiset Kontuwikin aiheartikkelit tiivistävät virallisesta Silmasta tutun kartan (meidän maailmaamme kuuluvan!) historian pätevästi, joten sitä ei ole tarpeen toistaa tässä. Eeppisen maantieteen suunnittelun alkuvaiheisiin liittyen mainittakoon kuitenkin tärkeät teokset The Shaping of Middle-earth, The War of the Jewelsin sivut 180-191 sekä ensimmäinen HoME-nide The Book of Lost Tales I, josta löytyy kirjailijan aikainen indoeurooppalaismyyttimäinen näkemys "maailmanveneestä". Koska kaikkea niiden sisältämää relevanttia materiaalia ei löydä netistä, edellä mainittuihin ehtoihin niteisiin sitä kelpaa todellakin jokaisen syvällisemmän Tolkien-valaistumisen portaita astelevan englannin-, ranskan- tai espanjantaitoisen tutustua!


Englanninkielisen Silman kartan preussilaisessa paletissa ei muuten esiinny suomennoksessa käytettyä pun(A)ista väriä — mikä kiistämättä nostaa kaikki nimet esille alkuperäistä paremmin. Miten lienee muunkielisten käännösten kohdalla?


Kuriositeetteja mannermaisen vuoropuhelun entraukseksi —:

❖ Ainakin vielä vuoden 1995 'Vapaudenpatsaan' (suomennos) sekä myös HarperCollinsin alkuperäiskielisen 1999-PB:n kartoissa Doriathin metsän luoteiskulmasta löytyvä 'Amen Obel', joka molempien Hakemistossa todetaan (odotetusti) Amon Obeli..ksi. (Onko kartan muoto välttämättä virhe? Olihan 1940-luvunkin harmaahaltiakielessä aidosti idher (idhorin sijaan), mikä kävisi hyvin uskottavasta murteellisesta muodosta myöhemmin.)

❖ Balarin lahdelta löytyvä saarennäköinen "nacholastu" (myös KWF:lla!) sekä Arvernien — paljonkohan sen viattomista koivikoista lopulta kului meri- ja legendakelpoisen Vingilot-version saavuttamiseen?

❖ ITÄ-BELERIANDin nimen tähden asianmukaisiin haarautumiinsa kartalla jatkamaton Kääpiötie yli Gelionin — kohtalo, jonka jakavat kaikki muutkin varsin laajalta alueelta samaa "Kultaista Kolmiota" todennäköisesti löytyneet metsät sekä "keidaspaikat". (Minne muualle asutuksen merkkejä olisi helppoa tai jopa välttämätöntä kuvitella? Länsi-Nevrastissa olisi ainakin hyvin voinut olla noldo-koloniaa soiden tarjotessa strategisen suojan...)

❖ Luultavasti useampaakin englanninkielistä lukijaa omalla tavallaan tulkituttanut Regionin metsä (reg- = s. ereg) Doriathissa..

❖ Nimiensä merkityksiltä tuntemattomat (näin taru kertomatta kertoo) Anachin sola pohjoisessa sekä Reririn vuori kartan koilliskulmassa — mitä Muinaisten Metsänuomaajien kieltä lienevät?

❖ Risteävillä miekoilla merkityt taistelupaikat — kerää ne, eh, kaikki? (". . . What *really* constitutes a battle, ultimately?"). Mikä ruohikon ruokintakeikka "sudensyötein" olisi mielestäsi kuulunut ehdottomasti mukaan?

Taur-im-Duinathin metsästä kerrotaan, että "vain muutama pimentohaltia kulki siellä joskus". Kuitenkaan örkit eivät uskaltautuneet sinne. Ja kartan mukaan koko korpi on täpö täynnä aukioita. Tai jotain, mihin metsässä vaaditaan aukioita... ;)

❖ "Kuin Haradin vastineena" Angbandia lähempänä olevien seutujen tunnettu 'puuttuminen', jota fanit ja taiteilijat ovat sittemmin korjailleet (uskottavimmat ja ammattimaisimmat heistä tietenkin The War of the Jewelsin sivun 331 pohjalta).


Isomman kartan kääntöpuolelta löytyvästä pienestä kartasta näyttävät ilmenevän eepoksen tunnetuksi tekemien suurhaltioiden valta-alueet Beleriandissa.
 
Last edited:
Nacholastu: en muista lukeneeni mistään tämän saarentapaisen mahd. nimestä (tai nimettömyydestä). Näyttää jotenkin hiekkasärkältä. Vai peruuttiko Ossë ensin Alku-Balarin kanssa, ja kun hän kiskaisi saaren liikkeelle, sen ääripää tarttui ensin kiinni ja sitten vielä isompi kaistale, josta tuli Balarin saari?

Kartassa on toinenkin nimetön saari, Drengistin edustalla. Tosin sillä on nimi (Ened) Tolkienin alkuperäisessä kartassa. C.T. on vain jättänyt sen pois Silmarillionin kartasta. Eipä Enediä missään tarinoissa mainita.

Anach: P. Strack arvailee, että se voisi olla ’pitkä niska’ (and + ach) En ota kantaa.
 
Lieneekö tämä juhlapainoksen taka-aukeamalle painettu ensimmäinen väritetty versio Beleriandin kartasta suomalaisessa painoksessa? Pidän kaksivärisistä alueiden nimistä, hyvä ratkaisu tuoda vähän punaistakin kartalle. Muutenkin väritys toimii, mukava ratkaisu erottaa rantaviivan ulkopuolella olevia viivoja myös osin eri väreillä.

Taur-im-Duinathia olen itsekin pohtinut joskus. Luulisin että kyseisen kaltaista biotooppia ei nykymaailmassa juurikaan löydy, jos lainkaan. Enteillä saattaisi olla kerrottavaa tästä alueesta, jonka veikkaisin muistuttavan esim Tonavan suistomaita ennen ihmisten raivaustöitä. Suomessa pitäisi kai kuvitella jotain metsäistä Kokemäenjoen suistoa tai Pohjanmaan tulvia kesäaikaan, mutta metsissä eikä pelloilla. Taikka sitten kyseessä on pohjoinen Everglades-tyyppinen vähäsuolainen suoalue tai mangrove. Kumman hiljaa ovat entit tässäkin kohtaa historioita.

Kovasti toivoisin että kartan mittakaavaa voisi suurentaa sen verran että sen itälaitaan saataisiin kirjoitettua Eriador, ja oikeaan alakulmaan Enedwaith tms. enkä pahoittelisi HoME11 s.331 kartan osoittaman sijainnin käyttöä pahan porteille. Sinne pitäisi kaiketi piirtää myös matalahko vuorijono ja huoltotiet Eriadoriin örkeille ja Enttien valta-alueet ja Kääpiöiden pienemmät asumukset eteläisillä Sinivuorilla ja.... Fanifiktio-varoitus! Hyvä on juhlapainoksen kartta, jos jotain olisi toivonut olisi se erillinen karttalehti, mutta tämähän vaatii painokustannusten nostamista. Fonstadin kartta antaa esimerkkiä, mutta tästäkin muuttaisin hieman. http://lotr.wikia.com/wiki/File:Beleriand-eriador-fonstad.png
 
Last edited:
Lieneekö tämä juhlapainoksen taka-aukeamalle painettu ensimmäinen väritetty versio Beleriandin kartasta suomalaisessa painoksessa? Pidän kaksivärisistä alueiden nimistä, hyvä ratkaisu tuoda vähän punaistakin kartalle. Muutenkin väritys toimii, mukava ratkaisu erottaa rantaviivan ulkopuolella olevia viivoja myös osin eri väreillä.
Uudessa suomenkielisessä painoksessa on (sekä etu- että takakannessa!) samanlainen monivärinen kartta kuin omassa englanninkielisessäni (vuodelta 1998). Kontuwiki sanoo sen perustuvan H.E. Riddetin värittämään karttaan vuodelta 1978.
Amen Obel
Myös tästä uuden suomenkielisen painoksen kartasta näköjään löytyy Amen Obel. Lieneeköhän tämä kuitenkin vain kirjoitusvirhe kartassa, kun en muista HoME:ssakaan nähneeni Amen-kukkuloita, vaikka Amoneita on paljonkin.

HoME V:een kopioitu Second 'Silmarillion' Map (joka kai oli Christopherin lähteenä tätä karttaa piirtäessä) käyttää näköjään vain vanhaa Tavrobel-nimeä, mutta tämäkin julkaistu kartta taitaa olla Christopherin uudelleen siistimmäksi piirtämä.
Risteävillä miekoilla merkityt taistelupaikat — kerää ne, eh, kaikki? (". . . What *really* constitutes a battle, ultimately?"). Mikä ruohikon ruokintakeikka "sudensyötein" olisi mielestäsi kuulunut ehdottomasti mukaan?
Ehkäpä Haudh-hautakummut, ainakin Finduilasin hauta, joka on tarinassakin tärkeä? Ja minustakin kartta saisi jatkua vähän pidemmälle pohjoiseen - tai ainakin nuoli, joka osoittaisi Angbandin suuntaan, olisi auttanut minua ensimmäisillä lukukerroilla.

Muistan joskus toivoneeni myös pientä karttaa tai kuvaa, jossa olisi Tarun ja Beleriandin kartat päällekkäin, jotta näkisi tarkemmin, mitä Beleriandin alueelta jäi jäljelle.
Taur-im-Duinathin metsästä kerrotaan, että "vain muutama pimentohaltia kulki siellä joskus". Kuitenkaan örkit eivät uskaltautuneet sinne. Ja kartan mukaan koko korpi on täpö täynnä aukioita. Tai jotain, mihin metsässä vaaditaan aukioita...
Onkohan suomentaja arvannut, että se todella on korpi eli metsäinen suo, jossa voisi olla avosoitakin? Mutta taur taitaa kuitenkin olla tavallinen metsä... Minustakin Taur-im-Duinath on kiehtova juuri siksi, että siitä kerrotaan niin vähän.
 
Minä pidän Bilbon tavoin kovasti kartoista eikä omistamani Silmarillion-pokkari ole siis lainkaan suotuisa. Silloin en löytänyt netistäkään kunnon karttaa, joten ensikosketuksella tarinaan jouduin olemaan ilman. Sen jälkeen tutustuinkin lukuisiin karttoihin, jotka jälkeenpäin katsoen eivät ehkä ole niin hyviä eli kirjaston kahden David Dayn tietokirjan sisältöön. Lopulta sain lahjaksi John Howen karttajulisteet, joihin kuului myös Beleriand ja Númenor. Sen sijaan tuon valtakuntakarta koko olemassa olo säilyi pitkään minulta salassa. Se kieltämättä valottaa hienosti eri valtakuntien sijaintia ja paljastaa myös Itä-Beleriandin suuren asumattoman tai ainakin hallitsemattoman aukon.

Korven valitseminen yksinomaan soista kuusikkoa eli kuusta kasvavaa suota merkitsemään on hieman ongelmallinen, koska korven merkitys on vanhastaan ollut yleisempi vanhaa ehkä kuusivaltaista metsää tarkoittava.
Kielitoimiston sanakirja sanoi:
1. synkkä (kuusi)metsä, sydän-, erämaa, salo. Lapin korvet. Kolkko korpi. Korpi kohisee. Syvällä korvessa, korven sydämessä, kohdussa. Raivata pelto raakaan korpeen.
Laajemmin syrjäseudusta. Mikset muuta kaupunkiin täältä korvesta?
2.metsät. kuusta t. koivua kasvava suo. Kangas-, lehto-, nevakorpi.
 
Ainakin Irish Examiner on julkaissut Bodleianin Tolkien-näyttelystä kertovan uutisensa kuvituksena Tolkienin alkuperäisen "The second 'Silmarillion' map" -kartan (ohessa, kopirait The Tolkien Estate). Ja siinä töröttää Thangorodrim Angbandeineen vakaasti kartan yläreunassa. Olisihan sen voinut ottaa mukaan painetun Silmarillionin karttaankin. Eikö?

Mutta tässä kuvassa näkyvä kartta lienee se "alkuperäinen" 1930-luvun kartta ennen myöhempiä lisäyksiä ja on toisin sanoen Christopherin siitä uudelleen piirtämä versio, josta hän on jättänyt pois oikeasta isänsä käyttämästä kartasta 1950-luvulta lähtien lisätyt ja poistetut nimet ym. Vai olenko väärässä?

Jos tätä karttaa napsauttaa, sen näkee huomattavasti suurennettuna. Kätevää!

Ja vielä edelliseen Balarin nacholastu-keskusteluun liittyen: tässä kartassa lastu vaikuttaa entistä enemmän hiekkasärkältä, koska sen rantaviivat on piirretty katkoviivalla epämääräisen näköisiksi.
131670ee-c98c-4db4-b3ad-fd8528dba7ff.jpg
 
Last edited:
Jos nimi "The Second 'Silmarillion' Map" herättää jonkun mielessä aiheellisen kysymyksen, vastattakoon siihen tällä netin kaikenpaljastavasta syöveristöstä löytyneellä kuvalla "The First 'Silmarillion' Map" -kartasta eli siitä, jonka Tolkien piirsi Leedsin yliopiston koepaperille noin vuonna 1926 ja jota hän korjaili vuoteen 1930 saakka. Silloin hän siis korvasi sen uudella kartalla, josta yllä enemmän. Alla näkyvä kartta on julkaistu myös neliväriliitteenä The History of Middle-earth -sarjan neljännessä osassa The Shaping of Middle-earth.

(Muuten, mitä Angbandin sijaintiin tulee, näyttää siltä, että vuoteen 1930 saakka se oli jotenkin paljon lähempänä Dorthonionia kuin myöhemmin, ja Dor-na-Fauglith oli selvästi lyhyempi pohjois-etelä-suunnassa.)

00414.jpg
 
"The First 'Silmarillion' Map" ... jonka Tolkien piirsi Leedsin yliopiston koepaperille noin vuonna 1926 ja jota hän korjaili vuoteen 1930 saakka.

Mikähän tuo Thangorodrimin länsipuolelle merkitty Thimbalt mahtaa olla? Googlaamalla löytyy lähinnä fanfictiota.

Muuten, minua Angbandin puuttuminen julkaistuista kartoista ei ole hirveästi häirinnyt. Horisontin ulkopuolelle jätettynä se on tavallaan pelottavampi.
 
Thimbalt oli Tolkienin hylkäämä nimi, joka Christopherin mukaan viittasi luultavasti Morgothin linnoitukseen (Shaping of Middle-earth, s. 223).
 
Mutta tässä kuvassa näkyvä kartta lienee se "alkuperäinen" 1930-luvun kartta ennen myöhempiä lisäyksiä ja on toisin sanoen Christopherin siitä uudelleen piirtämä versio, josta hän on jättänyt pois oikeasta isänsä käyttämästä kartasta 1950-luvulta lähtien lisätyt ja poistetut nimet ym. Vai olenko väärässä?
Kiitos, tämähän on mielenkiintoinen! Vai onko se kuitenkin isä-Tolkienin alkuperäinen kartta, koska se ei näytä siistityltä ja puhtaaksipiirretyltä? Esimerkiksi Nevrastissa ja Nargothrondissa näyttäisi olevan tummaa tekstiä vaalean (kumitetun?) päällä, ja Tol Galenin ympärillä näyttää olevan kaksi pyyhittyä Tol Galen -tekstiä.

En osaa lukea kaikkia "Amen Obel"-seudun tekstejä, mutta mikään Tavrobel-tekstin lähellä ei näytä Amenilta eikä Amonilta, joten ehkäpä tämä kartta ei auta Amen-mysteerimme ratkaisussa.

Mitähän Taur-im-Duinathin kohdalla lukee? Näen kaksi Tauria, mutta muusta en saa selvää.
 
Tarkemmin katsoen: on se varmastikin aito ja alkuperäinen, kaikkine muutoksineen. Siis Beleriandin maantieteen Pyhä Lähde.

Mitähän Taur-im-Duinathin kohdalla lukee? Näen kaksi Tauria, mutta muusta en saa selvää.

Nämä ovat myöhäisiä (1950-l.) lisäyksiä, nimet sindariksi ja niiden alla engl. käännökset:
Taur i Melegyrn
F(orest) of the Great Trees
or Taur na Chardhîn
F(orest) of the Southern Silence

(Eli: ’Suurten puiden metsä’ tai‘ Eteläisen hiljaisuuden metsä’)
Näiden nimien alla on lisää tekstiä, josta en ainakaan vielä ole saanut selvää.
 
Last edited:
Taur-im-Duinath on siis suurten jokien välissä oleva metsä, jossa on suuria puita, hiljaisuutta ja aukkoja, ja jossa juuri kukaan ei käy. Vai ovatko kartan aukot peräisin joko Christopherilta tai monivärisen kartan tehneeltä Riddetiltä? Voikohan First Silmarillion Mapin korkeuskäyristä vielä päätellä, että tämä metsä ei olisi kovin alavaa eikä siis todennäköisesti myöskään kovin märkää?

Pelkäänpä, että paljon tätä enempää emme saa selville tästä metsästä. Jonkun olisi pitänyt pyytää Merriä ja Pippiniä kysymään siitä Puuparralta silloin kun heillä oli siihen tilaisuus...
 
teksti.png Riddett on vain värittänyt Christopherin piirtämän kartan, jonka hän teki painettua Silmarillionia varten "The Second 'Silmarillion' Mapin" pohjalta. Siinä ei nähdäkseni ole piirretty lainkaan puita tai muita kontuureja metsän kohdalle, joka siis on vain kaksi nimeä isä-Tolkienin kartassa. Taur-im-Duinath mainitaan Silmarillionin tekstissä vain kahdesti, hyvin ylimalkaisesti, joten aavistan puiden ja niiden väleissä olevien vaakaviivaläikkien olevan peräisin lähinnä Christopherin päästä.

Mitä nämä "aukot" oikeastaan tarkoittavat? Ovatko ne soita? Sumun peittämiä alueita? Jos ajattelee tuollaisen laajan metsäalueen piirtämistä, Christopher on saattanut vain todeta, että pelkkien puiden piirtäminen saisi aikaan melko tylsännäköisen läntin, joten hän on ehkä halunnut vain luoda vaihtelua vaakaviivoillaan. Ja on siinä varsin onnistunutkin.

Josko vielä liittäisimme tähän linkin hyvälaatuiseen kopioon Christopherin musta-valko-punaisesta Silmarillionin kartasta, joka löytyy TheOneRing.netin galleriasta:

http://www.theonering.com/galleries...-beleriand-during-the-first-age-j-r-r-tolkien

Ja sitten haluaisin tietää, mitä Tolkien on kirjoittanut metsän nimien alle. Yllä suurennos tekstistä, josta olen toistaiseksi erottanut vain seuraavaa ja senkin epävarmasti:

There [- - - sana - - - ] new version w(ith?)
[ - - - kaksi sanaa - - - ] [ - - - sana - - - ]​
 
Last edited:
Mitä nämä "aukot" oikeastaan tarkoittavat? Ovatko ne soita? Sumun peittämiä alueita? Jos ajattelee tuollaisen laajan metsäalueen piirtämistä, Christopher on saattanut vain todeta, että pelkkien puiden piirtäminen saisi aikaan melko tylsännäköisen läntin, joten hän on ehkä halunnut vain luoda vaihtelua vaakaviivoillaan. Ja on siinä varsin onnistunutkin.
Muita karttoja näkemättä arvaisin niitä avosoiksi, jotain sellaista kuin Suomessa yleiset nevat. Mutta Hobitin kartassa Synkmetsässä on kovin saman näköisiä vaakaviivoja, joten olisikohan Christopher saanut idean sieltä. Mitä ne siellä tarkoittavat - olen kai aiemmin pitänyt niitä joko metsänihmisten tai Thranduilin kansan raivaamina aukioina, mutta nyt huomasin, että niitä on joka puolella metsää eikä vain koilisessa ja lounaassa asutusten lähellä?
 
❖ Nimiensä merkityksiltä tuntemattomat (näin taru kertomatta kertoo) Anachin sola pohjoisessa sekä Reririn vuori kartan koilliskulmassa — mitä Muinaisten Metsänuomaajien kieltä lienevät?

Reriristä ei liene mitään hyvää sanottavaa paitsi että Völsunga-saagassa esiintyy muuan Rerir Sigin poika. Ks. esim. Rerir (Wikipedia [en]). Olisiko Tolkien kehdannut pumpsauttaa ilkorinin-, doriathin-, noldorin- ym. kielisten paikannimien joukkoon muinaisskandinaavia? (Tämän mahdollisuuden esitti – en tiedä kuinka vakavissaan – David Salo joskus aikoinaan Elflingissä).

Paul Strack uumoilee, että Anach voisi olla sindaria ja tarkoittaa 'pitkää niskaa' (and + ach). Ks. Eldamo s.v. Anach.
 
Ylös