Silmarillion - kuvat

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Kas niin: tässä keskusteltavaksenne vuoden 2018 laitoksen kuvat. Niitä on siis kokonaista 45 kappaletta ja ne ovat Ted Nasmithin käsialaa. Hän sai kunnian taiteilla Silmarillionin englanninkielisen alkuteoksen ensimmäisen kuvitetun laitoksen jo vuonna 1998. Tässä laitoksessa kuvia oli 20 kappaletta. Vuonna 2004 ilmestyneessä toisessa kuvitetussa laitoksessa niitä oli samat 45 kappaletta, jotka nyt ovat myös suomennoksessa.

Mitäpä kuvista voisi sanoa pohjustukseksi ennen keskustelua? Huomionarvoista on kenties se, että muutamat luvut ovat saaneet paljon enemmän kuvia osakseen kuin jotkin toiset. Valaquentassa, luvuissa 4, 6-8, 10, 12, 15 ei ole kuvia laisinkaan. Joissakin luvussa on kaksi kuvaa, muissa yksi ja sitten 22 kuvaa eli noin puolet neljässä loppupään luvussa: Luvussa 21 (Túrin Turambar) on kokonaista seitsemän kuvaa, luvussa 19 (Beren ja Lúthien) kuusi, Akallabêthissä viisi ja luvussa 23 (Tuor ja Gondolinin tuho) neljä. Nämä ovat toki Tolkienin "suuret kertomukset", joten ei sinänsä ihme, että ne ovat kiehtoneet myös kuvittajaa (tai kustantajaa tilauksen tekijänä, kenpä tietää). Mutta tuntuuko teistä siltä, että jotakin olennaista kuvitettavaa on jäänyt puuttumaan tai häiritseekö kuvien keskittyminen neljään lukuun?

Mitä mieltä yleensä olette Ted Nasmithista Tolkienin kuvittajana? Onko hän yksi kolmesta suuresta (John Howen ja Alan Leen lisäksi) vai onko kuvittajien kärki kenties toisennäköinen kuin kuvittelen? (Joissakin tapauksissa voi vertailla eri herrojen samasta tapahtumasta tekemiä kuvia. Esimerkiksi "Ulmo näyttäytyy Tuorille" on saanut tulkinnan Nasmithilta, John Howelta ja Alan Leeltä, ja googlaamalla löytyy paljon lisää hyviäkin kuvia, esim. Anke Eissmannin kelpuuttaisin kuvittajaksi siinä kuin kenet tahansa yllä mainitusta kolmikosta, joka toki on kuvittajien tunnetuin osa. Vai onko? Onko parhaimmisto myös?

Oletteko saaneet Nasmithin kuvista ahaa-elämyksiä tyyliin "juuri tuoltahan se näyttää minunkin mielessäni" tai "en olisi osannut kuvitella sitä noin, mutta kyllä kyllä, niinhän se on" vai onko kuvissa jotakin poispanoa? "Ei, ei, ihan pieleen. Ei vastaa tekstiä / mielikuviani / on muuten vain huono tai kömpelö"?

Olemme myös Nasmithilta saadun luvan mukaisesti omineet hänen Silmarillion-kuvansa Kontuwikin käyttöön. Ne löytyvät ainakin Silmarillionin lukujen esittelyistä (Neldoreth pois lukien) ja mahdollisesti somistavat muitakin kuvan aiheeseen sopivia artikkeleita.

Alla olevassa luettelossa (jokainen pääsee kommentoimaan kuvia vaikka ei kuvitettua laitosta omistaisi) ovat sivun 114 karttaa lukuun ottamatta kaikki kuvitetun laitoksen kuvat sivunumeroineen ja suomenkielisine kuvateksteineen (kuvien luettelo, s. vi-vii). Linkit vievät Kontuwkikin kuvatiedostoihin paitsi yhdessä tapauksessa: kuvaa Neldorethistä (s. 136) ei löytynyt Nasmithin kotisivuilta, mutta siihenkin on luettelosta linkki. TheOneRIng.net on sen julkaissut.

(Kontuwikin kuvatiedostojen selityksistä pitäisi aina löytymän myös linkki kuvan lähteeseen eli Nasmithin sivuston kuvagalleriaan. Jos puuttuu tai on väärin, kertokaa toki, niin korjataan. Nasmithin sivustolla on toki paljon muitakn Tolkien-kuvia, sekä Silmarillionista että muista teoksista, ja vielä muusta fantasiasta, esim. GRR Martinia, ja fantasian ulkopuolelta.)

Mainittakoon vielä, että kuvitetun laitoksen kansikuva on peräisin sivulla 271 julkaistusta kuvasta "Valinorin valkoiset laivat" joka kuuluu Akallabêthiin: laivat ovat saapumassa Númenoriin. Takakannessa on lisäksi osa kuvasta "Sadeportaan nousu", jossa Nienoria kannetaan kohti Ephel Brandiria. Ja selän pikkukuvassa palavat telerin laivat iloisesti rätisten Losgarissa. Nämäkin kuvat löytyvät kokonaisina kirjan sivuilta.

Kuvien linkitetty luettelo:

Ainulindalë

Luku 1
Luku 2
Luku 3
Luku 5
Luku 9
Luku 11
Luku 13
Luku 14
Luku 16
Luku 17
Luku 18
Luku 19
Luku 20
Luku 21
Luku 22
Luku 23
Luku 24
Akallabêth
Mahtisormukset ja kolmas aika
 

Telimektar

Fundamentalisti
Esimerkiksi "Ulmo näyttäytyy Tuorille" on saanut tulkinnan Nasmithilta, John Howelta ja Alan Leeltä (googlaa vaikkapa hakusanoilla "Alan Lee Ulmo appears before Tuor"), ja googlaamalla löytyy paljon lisää hyviäkin kuvia, esim. Anke Eissmann
Näiden neljän tulkinnoista Alan Leellä on minusta tässä kohtauksessa ainoa vakavasti otettava.

Yleisesti ottaen sanoisin Nasmithista (ja ehkä olen jo sanonutkin) että hänen kuvituksensa menettelevät, jos niissä ei erotu ihmisten tai senkaltaisten olentojen kasvonpiirteitä tai ilmeitä (jotka menevät hänen kuvissaan tahattoman komiikan puolelle). Esimerkiksi "Valarin lamppu" ja "Auringon ensimmäinen sarastus" ovat hyviä, niihin värikkyys sopii erityisesti. Mutta tämä kuvitettu laitos jää kyllä minulta ihan vaan Nasmithin takia ostamatta, odotan tulevaa pokkaria saadakseni korjatun suomenkielisen tekstin.

Eräät yksityiskohdat Nasmithin kuvissa mietityttävät:
Olisivatko uskollisten laivat olleet noin heppoisia avoveneitä? Niillä ei oltaisi kovin montaa sataa uskollista evakuoitu.
Mitä ihmettä Gwindoria turvaan kuljettavalla Túrinilla on päässään?
 
Last edited:

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Mitä ihmettä Gwindoria turvaan kuljettavalla Túrinilla on päässään?
Túrin käytti Nargothrondin asevarastoista löytämäänsä kääpiöiden taistelunaamiota:
  • Therefore they gave him dwarf-mail, to guard him; and in a grim mood he found also in the armouries a dwarf-mask all gilded, and he put it on before battle, and his enemies fled before his face.
Täytyy kyllä sanoa, että tämä kuolonsyöjät mieleeni tuova viritelmä ei vastaa mielikuvaani kääpiöiden valmistamasta naamiosta.
 

Luvailin

Kontulainen
Mitä mieltä yleensä olette Ted Nasmithista Tolkienin kuvittajana?
Itse pidin lapsena eniten juuri Nasmithista. Nykyäänkin pidän useimmista hänen maisemistaan - ja suurin osa Nasmithin kuvista ainakin tässä Silmassa tuntuukin olevan maisemia, joissa haltioita tai ihmisiä näkyy pieninä tai ei ollenkaan.

Mikähän on näiden kuvien alkuperäinen koko tai media? Monet maisemista tuntuvat minusta siltä, että ne toimisivat paremmin isompina, ehkä noin kaksin- tai kolminkertaisina. Toki se ei ole kirjassa oikein mahdollista...

Kuvittajista kannattaa muistaa myös professorimme itse. Hänen Silmarillion-aiheisista kuvistaan pidän varsinkin Taniquetilista (Artist & Illustrator -teoksen kannessa).

Nämä ovat kai pitkälle mielipidekysymyksiä, mutta vähän omia ajatuksiani kuvista:
Lampunjalustaksi olisin kaivannut pylvästä enkä vuorta, mutta kuvan tunnelma toimii minusta aika hyvin. (Oma mielikuvani tuntuu olevan Kadonneiden tarujen jäästä tehty pylväs, josta Tolkien tosin myöhemmin luopui.) Ovatkohan puut tarkoituksella niin symmetrisiä viitaten siihen, että koko maailman kartta oli tähän aikaan kovin symmetrinen?
Tässä kuvassa on minusta hieno valaistus, mutta tuleekohan valo väärästä suunnasta? Oman tulkintani mukaan Anar nousi ensimmäisellä kerralla lännestä Pelóri-vuorten takaa, mutta tässä se näyttää nousevan idästä - jos siis kuvassa on Amanin itärannikko.
Jälkimmäisestä taisin jo sanoakin, että se muistuttaa minua R.W. Ekmanin Väinämöisen soitosta, mutta Cuiviénen-kuvassakin on minusta jollain tavalla kalevalainen tunnelma.
Näissä kahdessa on minusta vähän liian samankaltainen siniharmaa usva, varsinkin kun kuvat ovat niin lähekkäin. Jos olisin saanut valita, ehkä jokin toisenlainen Lúthien-tulkinta olisi sopinut tähän paremmin - tosin luulen, että Lúthienin tanssi on kaikista näistä kuva-aiheista vaikein kuvattava.
Onko tässä teidän mielestänne kolme erirotuista Huania? (No keskimmäisen on kai tarkoituskin olla valepuku.) Jostain syystä omaa mielikuvaani Huanista vastaa eniten ensimmäisen kuvan labradorinnoutaja-Huan (?), vaikka se taitaa olla kauimpana tekstin kuvaamasta ajokoirasta. Ehkä siksi pidän ensimmäisestä kuvasta näistä eniten.
Tämä vastaa todella hyvin omaa mielikuvaani Amon Rûdhista. En oikein muista, mutta voi olla, että kuva auttoi itseäni saamaan mielikuvan näistä seuduista - ainakin luulen näheeni kuvan jossain jo kauan sitten.
Tässä häiritsee, että Glaurung on minusta aivan liian pieni - Smaugia pienempi? Myös Tolkienin oma näkemys Glórundista (Artist & Illustrator, kuva 47) vaikuttaa aika paljon isommalta.
Tämä vastaa hyvin mielikuvaani jopa (tai varsinkin?) Fall of Gondolin -kirjan lukemisen jälkeen. Sumun keskellä pakeneva joukko on minusta hienosti melkein näkymätön.
Myös tässä on minusta hieno tunnelma, joka muistuttaa siitä, mitä Tolkien kertoi näkemästään unesta (elämäkerrassako unesta kerrottiin?).
 

Hanna Kullanväärtti

Kontulainen
Suomen Tolkien-seura
Minulla on hieman ristiriitainen mielipide Ted Nasmithin kuvituksista. Jotkut niistä ovat todella hienoja ja mielestäni kuvaavat nimenomaan tarinan tunnelmaa erittäin onnistuneesti. "Last Sight of Hobbiton" on ehkäpä kaikista Tolkien-aiheisista kuvista (siis kaikki taiteilijat mukaan luettuina) lempikuvani. Samoin "Departure at the Grey Havens" on todella koskettava.

Kuitenkin kyseisen taiteilijan monissa töissä häiritsee tietty "muovinen" fiilis - vähän semmoinen halpa tusinafantasia. Omissa mielikuvissani Keski-Maa on paljon "arkaaisempi" ja karumpi.

Niin ja se on kyllä totta, että hänen henkilöhahmonsa eivät oikein kestä lähempää tarkastelua. Onkohan muuten kukaan taiteilija kuvannut Keski-Maan henkilöitä oikein onnistuneesti? Hienoja maisemia kyllä löytyy moneltakin.
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Tämä menee puhtaasti fiilispuolelle, mutta olen aina kokenut Nasmithin kuvat jotenkin kuiviksi ja hengettömiksi. Ne ovat kauniita, ei siinä mitään, ja kuvaavat maisemia hyvin realistisesti, mutta harva niistä sykähdyttää millään tavalla. Kaipaisin fantasiakertomukseen liiittyviltä kuviltakin vähän enemmän nimenomaan sitä fantasiaa: mielikuvitusta, tyylittelyä, väreillä leikkimistä - ja liikettä. Nasmithin kuvat näyttävät turhan usein pysähtyneiltä silloinkin, kun niissä kuvataan liikkuvia asioita.Näistä syistä ajattelin Telimektarin tavoin, etten hanki koko kuvitettua laitosta, mutta kun ilmaiseksi sain, niin kyllähän sen sitten sentään kelpuutin hyllyyni.

Mitä tulee muihin "virallisiin" Tolkien-taiteilijoihin, pidän itse ehkä eniten Howen kädenjäljestä. Hän ottaa kyllä välillä melkoisia taiteellisia vapauksia, mutta hänen kuvansa hengittävät, elävät ja ovat täynnä liikettä sen lisäksi, että ovat kauniita katsella. Leen maagisen utuiset teokset koskettavat myös, mutta pidän jopa Michael Kalutan vähän söpöstelevistä ja sarjakuvamaisista teoksista enemmän kuin Nasmithin säntillisistä ja valokuvamaisista tulkinnoista.
 

Aldarian

Dúnadan
Aika tavalla olen samalla linjalla monen muun kanssa mitä Nasmithin taiteeseen tulee. Hänen tyylinsä ei ole koskaan oikein minua hirveästi miellyttänyt eikä säväyttänyt. Ja vaikka pidänkin paljon yksityiskohtia sisältävistä piirustuksista niin Nasmithin "valokuvamainen" esitystapa ei ole minulle mieleen. Hanna Kullanväärtti taisi puhua "muovisuudesta" ja sama häiritsee kyllä minuakin toisinaan hänen kuvissaan. Mitä henkilöhahmoihin tulee niin ne eivät ole selvästikään hänen vahvinta osaamistaan. Parhaimmillaan Nasmith onkin ilman muuta kuvatessaan maisemia ja ympäristöä ja niiden parista löytyy kyllä muutama todella hieno kuva. Esimerkkinä vaikkapa Manwën kotkat ja Túrin saapuu hylättyyn kotiin.
 

Hanna Kullanväärtti

Kontulainen
Suomen Tolkien-seura
Kuka taiteilija on mielestänne kuvannut onnistuneesti kertomusten henkilöitä? Vai onko sellaisia? Ymmärrän kyllä hyvin, että haltioiden olemusta on hyvin vaikea tavoittaa onnistuneesti.
 
Ylös