Silmarillion - Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Nimielementtien luettelo oli aikoinaan Silmaa ensimmäisiä kertoja lukiessani melkoinen löytö. Yhdessä hakemiston kanssa se toi lisää syvyyttä ja mielenkiintoa Keski-Maasta kertoviin tarinoihin, kun henkilöiden nimet heräsivät eloon erilaisine merkityksineen - puhumattakaan siitä, että sen (ja Keskeneräisten tarujen vastaavantyyppisen listauksen) avulla oli mahdollista rakennella itsekin uskottavan kuuloisia uudisnimiä.

Oma nimimerkkini on syntynyt näiden lähteiden avustuksella vuonna 1994, kun Pohjoismaisen Tolkien-festivaalin osallistujia käskettiin keksimään itselleen keskimaalaiset sivupersoonat. Kunnon Telcontarina halusin yhdistää yhden lempihahmoni, Faramirin, ja tarunomaisen Idsildurin nimet. Nimihakemistosta totesin kuitenkin, että quenyaksi jalokivi on itseasiassa mírë eikä mir, joten nimestä tuli Isilmírë eikä alkuun suunnittelemani quenyan ja sindarin sekasotku Isilmir (sindariksi nimi olisi ilmeisesti Ithilmir).

Myöhemmin ryöstöviljelin hakemistoja ja nimielementtejä vielä kehittäessäni nimiä Blood Bowl -joukkueelleni ja sen kaikille pelaajille. Vaikka kyseessä olivat Dark Elfit, halusin antaa nimet jalolla kielellä. Niinpä Metima Moriquendin riveissä pelasi mm. varsinaiseksi tehotekijäksi osoittautunut Hísië-niminen Witch Elf, jota vastapelaajat vihasivat sydämensä pohjasta.
 

Laichalaf

ben enyd
Vaikka ääntämisohjeissa jo tämä sanottiin, 'C'-alkuiset sanat ja nimet äännetään 'K':na, tai sitten 'ch, joka lausutaan 'kovana 'H'':na '(k)h'. Itse totesin tämän sanaluettelon olevan riittämätön lauseiden muodostamiseen ensi kertaa Silmaa lukiessa (v.1985-6). En muista enää ensimmäisiä yrityksiä haltiakielelle kääntämisessä. Kuulin laajenman sanaston olemassaolosta joitakin vuosia myöhemmin, vaan ajattelin sen sisältävän vain Galadrielin jäähyväislaulun sanat. Lost Talesia läpikahlatessa huomasin sitten että kieli onkin huomattavasti laajempi sanastoltaan. Samoin kävi v.1994 kun joku oli nakutellut vastasyntyneeseen www:in osan laajemmasta sanastosta. Tämä muistaakseni hävitettiin verkosta, jonka jälkeen menikin melko kauan ennen kuin aloin uudestaan ihmetellä asiaa. Sindar ja Quenya menevät edelleen sekaisin itseltä, nykyään netin sanastot ovat kaiketi varsin uskollisia alkuperäisille sanastoille. Näihinkin jouduttiin etsimään ja kaiketi osittain keksimäänkin uusia sanoja ja kaiketi myös kielioppia. Puristit puhuvat nykyään uus-quenyasta ja uus-sindarista erottaakseen näin kehittyneet kielet Tolkienin ajatuksista. Nykymaailmassa on olemassa vastaavia esimerkkejä, esim uus-heprea ja uus-aramea, ja epäilemättä haltioilla voi olla vaikeuksia ymmärtää D.Salon sindaria. Siinä on kuitenkin varmasti myös haltioille tuttuja sanoja jos kielioppi onkin hieman erilainen. Quenyan korpus l. jälkeenjääneet kirjoitukset on käsittääkseni laajempi, ja kielioppikin vastaa varsin hyvin alkuperäistä. En osaa kumpaakaan riittävän hyvin joten jonkinlaista bastardihaltiakieltä (vrt. esim. ranskalainen bastardilatina, josta ranskan kieli kehittyi) saattaa saada aikaan, vaikkei puhdasta latinaa osaakaan.
 
Last edited:

Luvailin

Kontulainen
Minäkin kahlasin tätä luetteloa ahkerasti lapsena (vaikka en ole oppinut haltiakieliä yksittäisiä sanoja enempää). Jossain vaiheessa huomasin, että myös viereistä hakemistoa kannattaa selata, koska siinä käännetyistä nimistä voi helposti löytää paljon tästä puuttuvaa sanastoa.

Mikähän on tämän luettelon lähde? Kokosiko Christopher tämän lyhyen sanaston itse Silmarillionia kootessaan vai oliko isä luonnostellut myös jotain yhtä lyhyttä? The Lost Roadissa (HoME V) oleva sanojen juurten luettelo on saman tyylinen mutta paljon pidempi, siitäkö Christopher näitä keräsi?

Nykyään toki sanastoja taitaa löytyä helpoiten netistä. Lapsuuteni haltiakieli-ihmettelyjä olisi helpottanut paljon, jos olisin silloin löytänyt vaikkapa tämän Kontuwikin sanaluettelon tai sen englanninkielisen lähteen...
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Christopher on käyttänyt lähteinään ilmeisesti useita isänsä käsikirjoituksia, jotka 1970-luvulla olivat vielä meiltä muilta piilossa. Niitä olivat ennen kaikkea Etymologies, joka on sittemmin julkaistu HoME V:ssä ja Words, Phrases and Passages (= WPP) & Eldarin Roots and Stems -luetteloksi kotut käsikirjoitukset (julkaistu Parma Eldalamberon 17:ssä vuonna 2007).

Joistakin kohdista voi selvästi tunnistaa lähteen, kun niissä mainitaan sanoja, jotka esiintyvät nähtävästi vain yhdessä lähteessä. Seulomalla voisi koota melko tarkankin lähdeluettelon, mutta pikasilmäilylläkin voi löytää muutaman esimerkin:

sereg ‘veri’ (quenya serkë) sanassa seregon.
  • Tässä mainitaan quenyan serkë, joka löytyy Eldarin Roots and Stems -luettelosta juuren √SEREK kohdalta (Parma Eldalamberon 17, s. 184).

khelek- ‘jää’ nimissä Helcar, Helcaraxë (quenya helka ‘jäätävä, jääkylmä’). Mutta nimen Helevorn
alkuosa palautuu sindarin sanaan heledh ‘lasi’ joka on lainattu khuzdulin sanasta kheled...​
  • sindarin sana heledh mainitaan ainakin WPP:ssä (Parma Eldalamberon 17, s. 37).
WPP oli siis isä-Tolkienin kommentaari Tarun Sormusten herrasta haltiakielisistä sanoista, ja se, että Christopher käytti sitä tämän sanaston luomiseen, näkyy selvästi siinä, että monissa esimerkeissä on TSH:n sanastoa.
 
Ylös