Lentävä lumi
Kontulainen
Haltiamieli sanoi:Toisaalta en usko, että Tolkien olisi näitä ihan hurjasti karsinut vaikka olisikin saanut kokonaisen Silman kasaan. Ne toki kertovat, "spoilaavat", jotain kirjan tulevista tapahtumista, mutta toisaalta tuovat kirjaan historian ja todellisuuden tuntua: ei oikeassakaan historiankirjoituksessa tai menneisyyden kronikoinnissa usein pitäydytä tiukassa kronologiassa.Tik sanoi:Yksi hyvä syy tähän vikaisuuteen on juuri painetun Silmarillionin syntyhistoria: se on leikattu ja liimattu kasaan eri ikäisistä ja eri käyttötarkoitukseen tehdyistä käsikirjoituksista, eikä isä-Tolkien ehtinyt luoda niistä yhtenäistä tarinaa.
Minua Silmarillionissa on aina jollain tavalla viehättänyt tuo tietynlainen keskeneräisyyden tuntu, ja eri aikakausien näkyminen. Jollain tavalla se, ettei Silma ole täysin yhtenäinen, tekee siitä uskottavamman, ja se sopii esihistoriasta kertoviin tarinoihin. Kerroksellisuus ja pieni keskeneräisyyden tuntu sai Silman tuntumaan hyvällä tavalla kiehtovalta ja jopa hieman mystiseltä. Olihan se ensimmäisellä lukukerralla hidaslukuinen ja hieman vaikeaselkoinen, mutta sekään ei oikeastaan koskaan haitannut, lisäsi enemmänkin mystisyyden ja "aitouden" tuntua. Lukemisen tuoksinassa myös sukupuiden ja karttojen selailu ja tutkiminen ajoi samaa asiaa (ja kuten muutkin täällä ovat jo maininneet, helpotti paljon tarinan hahmottamista).
Jos oikein muistan, luin Silman heti Tarun perään 12- 13-vuotiaana (en muista tarkkaan, milloin). Silloin tuollaiset lisätasot toivat aivan uskomattomia viboja lukukokemukseen. Olen onnekseni pystynyt myöhemminkin saavuttamaan Silmaa lukiessani tuon saman olotilan.
Ymmärrän kyllä, ettei kaikkia Silmarillionin "vikaisuus" ja hidaslukuisuus miellytä. Odotukset, lukutilanne, taustatiedot yms. vaikuttavat myös varmasti paljon. Minua Silmarillion tuntui pitkään kyyläilevän, kun olin pienempi jopa pelottavalla tavalla, kirjahyllystä. En siis odottanutkaan, että se olisi ollut mikään kerralla kannesta kanteen luettavaa tekstiä. Olin 12-vuotiaana melkoisen mystiikan ja draaman hakuinen, ja näin asiaa pohtiessani melkoisesti mystifioitu Silma iski hyvin sisäiseen maailmaani. Ymmärsiköhän joku? Hörinä Unkarista vaikenee.