Älä huoli, et sinä maailman ainoa ei-tykkääjä ole. Ei-tykkääjiä on suorastaan niin paljon, että kyllä minä aina Silmarillionia kehuessani varoitan, ettei se todellakaan sovi kaikkien makuun. Silti olen sitä mieltä, että kyllä lukemista kannattaa kokeilla, sillä Silmarillionin suhteen tuntuu melkeinpä olevan vain kaksi vaihtoehtoa: joko siitä pitää todella paljon tai ei laisinkaan, harva siihen täysin neutraalisti suhtautuu. Ja jos Silmarillionista pitää, se tarjoaa kyllä lukijalleen sen verran paljon, että minusta se on sen riskin arvoista, ettei kirjasta kenties olisikaan pitänyt. Jos taas kirjasta ei pidä - noh, sitten ei pidä, ja jättää sen sikseen ja lukee vaikka TSH:ta jos siitä pitää enemmän. Elämässä tulee jokatapauksessa tehtyä tylsempiä ja turhauttavampiakin juttuja kuin Silman lukeminen, ei se niin suuri tappio ole, jos siihen muutaman viikon uhraa lukuaikaa.
Tietysti houkuttaisi vielä suositella, että kokeilepas lukea kirja uudestaan vaikka viiden vuoden päästä - ihmismieli on muuttuvainen, ties vaikka pitäisit kirjasta silloin. Mutta turha sitä on pakkotankata, kyllä Tolkien-fani voi olla vaikkei Silmasta pitäisikään.
Ja sanottakoon vielä, että kirjallisena tuotoksena TSH on minusta ehdottomasti kokonaisempi, yhtenäisempi ja parempi, mutta lukukokemuksena Silmarillion on minulle jotain vielä TSH:ta suurempaa - se maailma! se maailma!
Vaan makuja on moneksi, turha minun on väittää oman mielipiteeni olevan ainoa oikea.