Star Wars

VP, kyllähän ne olivat toki. Mutta minulla se ei oikein mennyt jakeluun, kun odottelin jatkuvasti kakkosen tapaisia taisteluita, hieman "maanläheisempään" tapaan. Minä en näköjään osaa arvostaa noita avaruustaisteluita, kun minusta se näytti ihan tavalliselta lentelyltä. Jotenkin en osannut mieltää sitä sodaksi :grin: .
 
Viikon sulattelun jälkeen uskallan viimein tulla tekemään jonkinlaista alustavaa mielipidettäni leffasta.

Tavalliset ruinaukset alkutekstien suomenkielisyydestä, joka tosin oli odotettavaa. Mutta miksei voi edes käyttää tavuviivoja, jotta sanojen ja kirjainten välissä olevat raot olisivat edes inhimillistä katsottavaa. Lisäksi alkuscrollin prologi oli tällä kertaa yllättävän kökkö. "WAR!" "There are heroes on both sides."

Alun lentotaistelu oli upea elämys elokuvateatterissa, kun kuva kieppuu ympäriinsä ja joka puolella on tohinaa ja vilskettä. Pelkäänpä vain, että televisioruutuun päätyessä tästäkin taistelukohtauksesta on kadonnut puolet taiasta. Uskaltaisin kumminkin sanoa, että tämä taistelu pääsee vähintäänkin samalle tasolle RotJ:n avaruusfinaalin kanssa, jollei jopa ylikin. Anakin pääsee todellakin näyttämään mitä "the greatest star-pilot in the galaxy" tarkoittaa. Lisäksi oli mukava nähdä miten alukset alkavat pikkuhiljaa Trilogiassa olleita...

Palpatinen pelastus oli alkuun mukava tapa saada katsojat Star Warsin maailmaan: nähdään valomiekkailua ja paloteltuja droideja ja R2-D2 leikkimässä. Droidihuumoria oli muutenkin ahdettu elokuvaan aivan liikaa, varsinkin kun se ei ole edes hauskaa huumoria.

Anakinin ja Obi-Wanin taistelu Dookua vastaan oli jo parempaa katsottavaa. Näkee heti, että miekkailuun on panostettu entistä enemmän. Dookun kuolema ei herättänyt suurtakaan tunnekuohua, mutta osoittipa ainakin heti katsojalle mihin suuntaan Anakin on menossa. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä versio, jossa Anakin ei suostukaan Palpatinen suorasanaiseen käskyyn vaan toimittaa Dookun Tasavallan oikeuden käsiin.

Griveous ei ollutkaan niin paha lisä elokuvaan, kun osasin odottaa. Omaperäinen pahis, joka sopii hyvin Star Wars -maailmaan. Vaatii kuitenkin melkein Clone Wars -sarjan tai Labyrinthe of Evil -kirjan katsomista/lukemista, jotta "Kenraali Karmivan" syvimpään olemukseen pääsee käsiksi. Ja selviääpä myös yskänkin syy.

Magna-droidit sähkösauvoineen olivat turha lisä. Tavalliset (huumorittomat) droidit olisivat kelvanneet, sillä nämä taistelut olivat juonen kannalta harvinaisen turhia. Myös hissikiipeilyä oli lievästi ylivenytetty.

Anakinin ja Padmén tarinaa oli tällä kertaa jopa alikäytetty, sillä sehän olisi hyvin sopinut elokuvan alkuosan pääteemaksi, jotta kontrasti synkkään loppuosaan vahvistuisi. Mutta ainakin Lucas onnistui välttymään tällä kertaa hunajasiirapilta, jota Episode II tihkui. Anakinin unikatkelmat olivat järkyttävä lisä, sillä ne ovat ainoat flashback-kohtaus koko elokuvasarjassa. Olisivat saaneet toteuttaa jotenkin sarjalle lojaalisemmin.

Kaikki Palpatinen kohtaukset Senaatin edessä rulettivat. Kaikki Palpatine-kohtaukset rulettivat! Ian McDiarmid oli elämänsä vedossa ja vanha kunnon Emperor-look raapi selkäpiitä. Ainoa ärsyttävä tekijä oli teatterissa olleen yleisön naurunpurskahdukset tahattomasti huvittavissa kohdissa. Kiitos, Plevna 1, yöennakko.

Elokuvassa on juuri sopivan verran politiikkaa, toimintaa ja romantiikkaa. Leikkauksessa on onnistuttu paremmin kuin Episode II:ssa, vaikkakin kohtaukset vaihdossa olevat fadeukset olivat välillä häiritseviä. Miksi niitä on pitänyt mennä muuttamaan noin omituisiksi?

Mukana on paljon sellaista, jota ei-fani välttämättä tajua; Bail Organan rooli saagassa jää melko pieneksi elokuvien osalta, Mon Mothman vilahdus ei ollut muistiinpainuva ja Kashyyykin idea jää hieman tyhjilleen.

Anakinin angastaus Obi-Wania ja Neuvostoa kohtaan on onnistuttu luomaan uskottavasti, kun sopivassa määrin näytetään Palpatinen houkuttelevia sanoja Anakinille. Hayden Christensen onnistuu näyttelemään paljon paremmin vihaista hahmoa kuin Episode II:ssa ollutta ristiriitaista.

Palpatinen paljastukset teatterissa olivat kiva lisä, mutta Darth Plagueisin mainitseminen tuntui enemmänkin turhana alluusiona tuleviin Expanded Universe -kirjoihin ja sarjakuviin. Palpyn hienoinen maininta siitä, että Voiman Pimeän puolen avulla voi synnyttää jopa elämää vihjailisi, että Anakinin syntymä ei ollutkaan sattumaa. Onneksi tieto jää kumminkin selvittämättä, jotta emme näe koskaan Palpatinen sanovan Anakinille "I am your father". On kuitenkin kummallista, miksei Anakin tajua jo tässä kohdin Palpatinen kaksoisroolia.

Utapaus-kohtaus kokonaisuudessaan oli moitteeton, muttei se myöskään herättänyt suuria tunnekuohuja. Maanalainen tukikohta huokui välillä sanaa "pienoismalli", mutta odotetusti kunnolliset tehosteet toimivat myöskin. Mielestäni paljon-kritisoitu Boga-lisko oli mukava lisä, mutta mieluusti olisin halunnut nähdä kohtauksen, jossa Obi-Wan kesyttää Bogan Voiman avulla.

Taistelu Grievouksen kanssa oli hieno, vaikka neljässä valosapelissa haiskaahtakin Kevin J. Andersson. Toteustus kuitenkin pelasti asian täysin. Rehellinen käsirysy oli mukava lisä Episode II:n Obi-Wan VS. Jango -taistelussa, mutta se toimii edelleen virkistävänä vaihteluna tavalliseen valomiekkailuun. Obi-Wanin "so uncivilized" oli ote kunnollisesta Star Wars -henkisestä huumorista. Ewan McGregor hoiti hommansa muutenkin homman kotiin täyden kympin suorituksella. Ei jää skottipoju peleissä kovinkaan paljoa Sir Alec Guinnessin varjoon.

Ja tästä alkaa elokuvan multiorgastinen loppupuolisko.

Palpatinen pidätystä ei voinut olla katsomatta korvasta korvaan -virne päällä. Harmittoman näköinen politikko näyttää miten sitä Voimaa kuuluukaan käyttää. Mace Windun rooli Jedien moraalin ylläpitäjänä sai tehostetta, kun häntä ei niin vain silputtukaan. Toivotaan että hän saa levätä rauhassa, eikä nousta kuolleista EU:ssa (turha toivo [22] ).

Anakinin putoaminen Pimeälle Puolelle oli uskottavasti rakennettu tapahtumien sarja. Olisin kuitenkin jättänyt Darth Vader -nimen mainitsemisen vasta loppukohtauksiin.

"Execute Order 66" oli koko elokuvasarjan kauneimpia kohtauksia, varsinkin Ki-Adi-Munkin kuolema. Tässä näytetään mitä Lucas tarkoitti vuonna 1998 kun hän sanoi, että Episode III:sta tulee "hieman synkähkömpi". Filmikollaasi eri planeetoilta on hienoa nähtävää ja Jedien teurastus jollain tavalla koskettavaa.

Kashyyykin taistelu on visuaalisesti upea, ja pääsee lähelle Hothin taistelun tasoa. Wookieet ovat aina olleet mielestäni uljas soturirotu, joten oli upeaa nähdä se viimein tositoimissa. Chewbaccan mainitseminen taas tuntui hieman pointittomalta, vaikkakin yksi aasinsilta lisää Trilogiaan tuskin haittaa ketään.

Jeditemppelin puhdistus jatkaa synkkää linjaa. Lastenteurastus taitaakin olla koko elokuvasarjan rankin kohtaus. Sisäänmarssi tosin suorastaan vaati Imperial Marchia taustalle.

Myös Palpatinen keisariksi-julistautumisen-puhe oli sykähdyttävä. "The Republic will be reorganized into the first Galactic Empire!" Harmi että niin moni kriitikko tahtoo aina olla hakemassa tästä jotain alluusiota George W. Bushin puheisiin.

Yodan ja Palpatinen taistelun taso näkyy jo tavassa, jolla Yoda tekee entrancensa. Punaiset vartijat kumoon ja Voiman ultimaattiset Mestarit ottavat viimein yhteen. Taisto onnistuu olemaan kunniallinen molemille osapuolille, ja lopputulos painottaa Yodan tulevia varoituksia Keisarin voimista.

Anakinin, Padmén ja Obi-Wanin kolmiodraama saa päätöksensä Anakinin luonteen kautta. Tämä on sitä juonen kauneutta; Anakin näki näkyjä, jossa raskaana oleva Padmé kuolee synnytykseen, ja kääntyy Pimeälle puolelle pelastaakseen hänet. Mutta hänen rakkaansa kuolee lopulta vain ja ainoastaan hänen kääntymisensä takia.

Ja sitten yhteenotto, jota fanit ovat odottaneet jo yli 20 vuotta. The Taisto. "The Master versus the Apprentice". Ilma suorastaan säkenöi Voimaa kun Obi-Wan ja Anakin ottavat yhteen sopivan melodramaattisessa tulivuoriympäristössä, laavaroiskeita väistellen. John Williamsin mahtipontinen musiikki osuu nappiin. TÄTÄ on odotettu.

"You were the Chosen One!" jää elämään Star Wars -sarjan muistettivimpina repliikkeinä. Obi-Wanin puhe Anakinille oli muuten koko Prequel-sarjan parasta dialogia, täynnä Star Warsin syvintä henkeä. "I hate you!" jäi myös kuin leijumaan ilmaan seuraaviksi 20 vuodeksi...

Enter A Dark Lord. Hyvä etten ollut haljeta innostuksesta kun Vaderin tummaa naamaria laskettiin Anakin arpisen kasvon päälle, silmät kiiluvat epätoivoa ja sitten... [khhhhhh krhhhhhhhh]. Rauhallinen musiikki sopi täydellisesti, ja Vaderin "Noooooo!" huuto sinetöi Wanhaan Trilogiaan uuden näkökulman; enää Vader ei vaikuta niinkään armottomalta pahikselta, vaan uhrilta. (Onkin käyty keskustelua, missä järjestyksessä elokuvat tulisi katsoa. Harkinnan jälkeen oikea järjestys on 4-5-6-1-2-3-4-5-6.

Yodan viittaus Qui-Goniin jää tyhjäksi ja herättää vain kysymyksiä, jollei katsoja tiedä poisleikatusta kohtauksesta, jossa Qui-Gonin henki onnistuu kommunikoimaan Yodan kanssa. Olisivat ottaneet sen mukaan tai jättäneet jutun kokonaan pois, nyt saimme vain puolet totuudesta. Toivottavasti liittävät dvd:lle.

Luken ja Leian synnyttäminen oli aika kivuttoman näköistä. Lastennimeäminen oli koskettava kohtaus. Koko elokuvan loppu olikin sitten yhtä suurta nostalgiapläjäystä; on Tatooinea, sukulaisia, vauvoja, Tantive IV:tä... ja viimein Keisari Palpatine, Darth Vader ja eräs Tarkin-niminen kuvernööri seuraamassa erään avaruusaseman rakennusta... Voiko tätä trilogiaa paremmin lopettaa?
 
Neala. sanoi:
VP, kyllähän ne olivat toki. Mutta minulla se ei oikein mennyt jakeluun, kun odottelin jatkuvasti kakkosen tapaisia taisteluita, hieman "maanläheisempään" tapaan. Minä en näköjään osaa arvostaa noita avaruustaisteluita, kun minusta se näytti ihan tavalliselta lentelyltä. Jotenkin en osannut mieltää sitä sodaksi :grin: .
Entäs Yodan ja wookieeiden taistelu roboja vastaan Kashyyykillä? Tai vilaukselta käsky 66:n aikana nähdyt pätkät muista jedeistä johtamassa taisteluita eri puolilla galaksia?
Kloonisodat laajemmin eivät ole suoranaisesti elokuvan polttopisteessä, mutta taustalla ne jylläävät kokoajan luoden pohjan myös polttopisteen tapahtumille: Jedineuvoston ja Palpatinen jännitteelle Anakin välissään.


Mistä tulikin mieleeni, että eräs seikka joka leffan alkupätkässä häiritsi oli se, että vaikka Coruscantin ilmakehässä käydään mieletöntä taistelua, ei kaupunkitasolla näy minkäänlaisia vaurioita. Jotenkin vie tunnelmaa pahasti pois koko jutusta, uhkantuntu katoaa. Oliko ainoa planeetan pinnalle pudonnut avaruusaluksen raato muka tosiaan se, jonka mukana tulivat Anakin ja Obi-Wan? Vähän savua siellä täällä, ja kummasti olisi näyttänyt siltä, että taistelu ihan oikeasti on tullut Coruscantille saakka, ja uhrejakin on syntynyt...
 
Haltiamieli sanoi:
Mistä tulikin mieleeni, että eräs seikka joka leffan alkupätkässä häiritsi oli se, että vaikka Coruscantin ilmakehässä käydään mieletöntä taistelua, ei kaupunkitasolla näy minkäänlaisia vaurioita. Jotenkin vie tunnelmaa pahasti pois koko jutusta, uhkantuntu katoaa. Oliko ainoa planeetan pinnalle pudonnut avaruusaluksen raato muka tosiaan se, jonka mukana tulivat Anakin ja Obi-Wan? Vähän savua siellä täällä, ja kummasti olisi näyttänyt siltä, että taistelu ihan oikeasti on tullut Coruscantille saakka, ja uhrejakin on syntynyt...

Suosittelen katsomaan Clone Wars -sarjan, varsinkin kolmas tuotantokausi pohjustaa Episode III:a hyvin.
 
Tulin juuri leffasta. Se oli maino päätös Star Warsille, nyt tekisi kovasti mieli katsoa osat 4-6. Tai ehkä 1. Tai miksei kaikki. Monet asiat saivat valaistusta. Tapahtumat todellakin etenivät uskottavasti ja koskettavin kohta oli, kun jedien teurastus alkoi. Niin epäreilua.

Mielestäni elokuvassa oli joissain kohdin hieman liikaa liioittelua. Varsinkin Anakinin ja Obi-Wanin taistelu lopussa. Kaikki ne tuliroiskeet ja laavat, köydet ja putket ja yleinen sekasorto. Voi hyvänen aika... Mutta taistelun päätös (ja Obi-Wanin sanat) oli varsin hieno.

Yleissävyltään leffa oli synkkä. Jotain vitsiäkin oli ja saihan se yleisössä aikaan muutaman naurunpyrskähdyksen. Kyllä Star Wars III ansaitsee vähintään kolme-neljä tähteä.
 
Cirandel sanoi:
Mielestäni elokuvassa oli joissain kohdin hieman liikaa liioittelua. Varsinkin Anakinin ja Obi-Wanin taistelu lopussa. Kaikki ne tuliroiskeet ja laavat, köydet ja putket ja yleinen sekasorto. Voi hyvänen aika...
Missä alkaen yltiömäinen melodramaattisuus olisi ollut Star Warsissa huonoa? :o
 
Raiskaan hieman Rikun viestiä, mutta kommenttia löytyy nyt niin hajanaisesti mielenkiintoisista asioista.
Riku sanoi:
Anakinin angastaus Obi-Wania ja Neuvostoa kohtaan on onnistuttu luomaan uskottavasti, kun sopivassa määrin näytetään Palpatinen houkuttelevia sanoja Anakinille. Hayden Christensen onnistuu näyttelemään paljon paremmin vihaista hahmoa kuin Episode II:ssa ollutta ristiriitaista.
Juuri näissä kohdissa, kun Anakin otetaan osaksi Neuvostoa, muttei nimitetä Mestariksi on Hayden suoraansanoen "liekeissä". Neuvostosta poistuessa Obi-Wanin ja Anakinin sanailu on sellaista, ettei sitä kohtaa katsoessa voi uskoa välttämättä syytöksiä Ep3:sen huonosta dialogista todeksi. Kaiken kaikkiaan hieno kohtaus, jossa alkaa näkyä selvästi säröt Obi-Wanin ja Anakinin suhteessa

"Execute Order 66" oli koko elokuvasarjan kauneimpia kohtauksia, varsinkin Ki-Adi-Munkin kuolema. Tässä näytetään mitä Lucas tarkoitti vuonna 1998 kun hän sanoi, että Episode III:sta tulee "hieman synkähkömpi". Filmikollaasi eri planeetoilta on hienoa nähtävää ja Jedien teurastus jollain tavalla koskettavaa.
Kohtaus on ehdottomasti kauneimpia saagasta. Eikä käänne olisi täydellinen ilman herraa nimeltä John Williams. Soundtrack raidan 'Anakins Betrayal' soidessa taustalla viimeistään tajuaa, mikä kultakimpale Sithin kosto onkaan. Overall, Sithin koston imo rönsyilevästä kokonaisuudesta huolimatta elokuvaan on survotta lukuisia tämän tapaisia timanttisia kohtauksia, jotka nyt näin warssina tietysti iskevät kuin legendaariset miljoona volttia

Jeditemppelin puhdistus jatkaa synkkää linjaa. Lastenteurastus taitaakin olla koko elokuvasarjan rankin kohtaus. Sisäänmarssi tosin suorastaan vaati Imperial Marchia taustalle.
Tästä kohdasta kuuluisi puhua kyllä samassa yhteydessä Execute Order 66:n kanssa, mutta Anakinin ja kloonien marssi itse Temppeliin ei häikäissyt niin paljon kuin odotin. Lapsien teurastus olisi minun puolesta suonut olla vielä vähän "selvempi" - hieno kohtaus siis, vaikka ensimmäisellä kerralla joutui hieman sanomaan itselle "Hei, nyt tapahtuu jotain pahaa". Musiikki tässäkin tapauksessa osaltaan sai tunnelman oikealle tasolle.

Yodan ja Palpatinen taistelun taso näkyy jo tavassa, jolla Yoda tekee entrancensa. Punaiset vartijat kumoon ja Voiman ultimaattiset Mestarit ottavat viimein yhteen. Taisto onnistuu olemaan kunniallinen molemille osapuolille, ja lopputulos painottaa Yodan tulevia varoituksia Keisarin voimista.
AotC:n Yoda - Dooku mestareiden taisteluna kalpenee täydellisesti tämän varjolla. Ehkei nyt aivan loistava, mutta warssille, tai ainakin minulle, kohtaus oli jotain huikaisevaa. Alun sanailu herrojen välillä ei ollut mitään säväyttävää, mutta siitä alkaen kun puhenmiehentuoli alkaa nousta Senaatissa, musiikki on mahtipontista ja kamera feidaa kauemmaksi, niin silloin tulee kylmät väreet. Mutta se kerma, joka kaunistaa kakun kauneimmilleen on ehdottomasti Dual of the Fates, ja mikä parhainta kohtaus on, kuten Riku sanoo, kunniallinen molemmille.
Etenkin Sidiuksen asettaminen melkein samalle viivalle Yodan kanssa oli oikea ratkaisu ja ylipäänsä päätös ettei hänestä tehdä mitään ylivertaista muihin nähden. Enkä missään tapauksessa olisi ollut tyytyväinen ensimmäisten draftien mukaiseen tulokseen, jossa Yoda olisi saanut selkäänsä kunnolla.

"You were the Chosen One!" jää elämään Star Wars -sarjan muistettivimpina repliikkeinä. Obi-Wanin puhe Anakinille oli muuten koko Prequel-sarjan parasta dialogia, täynnä Star Warsin syvintä henkeä. "I hate you!" jäi myös kuin leijumaan ilmaan seuraaviksi 20 vuodeksi...
Vuorosanat ei ollut kokonaisuudessaan sitä mitä odotin, niin jäi hyvin, hyvin pieni pettymys. Jäin kuitenkin kaikesta huolimatta odottamaan kohtaa "I loved you, but I could not save you".

Enter A Dark Lord. Hyvä etten ollut haljeta innostuksesta kun Vaderin tummaa naamaria laskettiin Anakin arpisen kasvon päälle, silmät kiiluvat epätoivoa ja sitten... [khhhhhh krhhhhhhhh]. Rauhallinen musiikki sopi täydellisesti, ja Vaderin "Noooooo!" huuto sinetöi Wanhaan Trilogiaan uuden näkökulman; enää Vader ei vaikuta niinkään armottomalta pahikselta, vaan uhrilta. (Onkin käyty keskustelua, missä järjestyksessä elokuvat tulisi katsoa. Harkinnan jälkeen oikea järjestys on 4-5-6-1-2-3-4-5-6.
Maski laskeutuu. Hengitys. Ja tässä vaiheessa sitä warssi onkin sulaa käsiin. Leikkaus vielä Padmeen, jossa vakuutus Anakinin hyvyydestä saa ensiliekin. Pelottavaa siten, että myöhemmin eräs nimeltämainitsematon henkilö vakuuttaa siskolleen samaista.

Arvostelu en ole tainnut tänne kirjoittaa, mutta taitaa jäädä tekemättäkin. Ajatuksia on vaikea pukea muutenkin sanoiksi. Kolme kertaa elokuva katsottu. Säväyttää aina yhtä paljon, vaikka elokuvassa on kyllä tietyt selvästi erottuvat heikot kohtansa. Kaikkiaan loistava elokuva ja hieno päätös saagalle.
 
Hero sanoi:
-- mutta siitä alkaen kun puhenmiehentuoli alkaa nousta Senaatissa, musiikki on mahtipontista ja kamera feidaa kauemmaksi, niin silloin tulee kylmät väreet.
Tosiaankin. Kohtauksessa oli muuten paljon samaa kuin TTT-leffan alussa, kun keskenään taistelevat Gandalf ja balrog putoavat valtaisaan maanalaiseen järviluolaan - molemmissa ympäristöissä on jotain samankaltaista, vaikka toisaalta toki hyvinkin erilaista, pyhyyden tuntua. TTT:ssä luola, joka on maannut maan poven läpäisemättömässä pimeydessä aina maailman luomisesta saakka, valaistuu ensimmäistä kertaa koskaan. Ja Sithin kostossa taas kyseessä on galaktisen tuhatvuotisen Tasavallan Senaatin istuntosali, rikkumattoman pyhä paikka sekin tavallaan. TTT:ssä luolaan pudotaan, RotSissa sinne noustaan, vertikaalista liikettä yhtäkaikki.
Hienoja kohtauksia molemmat.

Riku: mistäköhän moiseen Clone Warsiin pääsisi edes käsiksi, onko sitä jo DVD:llä tjsp? Ja onko sellainen oikeasti näkemisen arvoinen, en kuitenkaan mikään älytön SW-fani ole...
Mihin muuten määritellään tämän pahamaineisen EU:n ja leffakaanonin raja? Onko ei-EU puhtaasti vain ja ainoastaan mitä leffoista käy ilmi, mitä leffakässäreistä käy ilmi tai mitä leffakirjoista käy ilmi, vai tavataanko sinne laskea jotain muutakin (esim. mahdollisesti tuo Rikun mainitsema sarja)?
 
On suuri ilo lukea "SW:n kautta elävien" kommentteja. Olen nimittäin ollut hieman ymmärtämystä vailla läheisiltäni viime aikoina... :p
Kiitos siis Riku ja Hero.

Kävin eilen katsomassa kuvan toiseen kertaan ja nyt yllätyin siitä, kuinka leffa vyöryi eteenpäin! Reilu parituntinen meni todella nopeaa. Liekö väsymys vaikeuttanut keskittymistä yönäytöksessä..?
Ja tällä kertaa leffan jälkeen en osannut sanoa mistään mitään. Yönäytöksen jälkeenkin olin hyvin hiljainen ja lopulta kääriydyin pedilleni Keisari/Anakin-viitta ainoana peittona.
Mutta erona yönäytökseen, eilen en vain saanut mitään analyysia leffasta, to-aamuna aloin jo paljon selittämään mitä leffassa oli.
Ehkä sain ensimmäisellä katselukerralla oman tarpeeni siitä irti.

Neala., Owen Lars on just se häiskä. Sama setänen, joka on myös sitten nelosessa.

Mitä tulee videoihin ja dvd:ihin, niin olen kuullut, että joulun alla pitäisi ilmestyä ja dvd:llä tulisi olemaan puuttuvat kohtaukset mm.Qui-Gonista & Yodasta ja Bail Organan & co. pyynnöistä Padmélle, että he yhdessä vaatisivat Palpatinea luopumaan diktaattorisista hätävaltuuksistaan. Hmm.. taidan odotella sellaista dvd:tä, jossa on kaikki 6 leffaa lisukkeineen.

Riku suurimmaksi osaksi vei jalat suustani ja teki puolestani palveluksen kirjoittamalla fiilikset tekstiksi muidenkin nähtäville. :grin: Tosin, sekä Palpatine & Yoda ja Anakin & Obi-Wan taisteluista olisin halunnut vieläkin aggressiivisempia, näyttävämpiä ja pidempiä. Eikö miun taistelukauneuden halua saa ikinä tyydytettyä?! Mutta en mie niitä moittimaankaan lähde, oikein hienoja kohtauksia ovat.

Hrrrr..meni muuten kylmät väreet tuosta ehdotuksesta Anakinin alkuperästä! Oliko Palpatine siis Darth Plagueisin oppipoika?

Noihin näyttelijäsuorituksiin tosiaan suhtautuu hieman ristiriitaisesti. Jotkin kohtaukset ovat vain upeita, toiset sitten taas vähemmän.. Anakinin tunteiden palo oli niin sykähdyttävää, kuinka ne oli tuotu esille ja sai itselleen sisälle syntymään ennakkofiiliksen tapahtumien karmeasta lopusta!
Ja voi juma, kun se Padmé näytti yhä enemmän nukelta siellä parvekkeella. Toisaalta sekin kohtaus menee miulle täydestä, toisaalta taas huutaa, että puhutko sie seinälle?

Musiikki on aina kaiken kruunu. Sountrackia olen tässä pari vkoa kuunnellut ja kirjastosta varasin itselleni muidenkin leffojen trackit. Erityisesti legendaaristen vanhempien biisien lisäksi suosikkejani uusista ovat ehdottomasti Duel of Fates, se kakkosen rakkaus-biisi(vielä en käsiini ole soundtrackia saanut) ja kolmosesta Anakin VS. Obi-Wan.

Mitä osaatte kertoa tulevista SW-telkkarisarjoista? Ei nyt suoranaisesti ep.3 kuulu, mutta kuuluu kuitenkin. Millaisia? Millon Suomeen jne.?

Ja kuten Riku mainitsi, että Vader vaikuttaa uudesta näkökulmasta katsottuna uhrilta, niin olen täysin samaa mieltä. En enää ikinä katso mustaa haarniskaa samalla tavalla kuin ennen ep.3:sta!

Hmm.. josko taas menen ja lisäilen myöhemmin, jos tarvetta tulee.
 
Pakko vastata tähän:
Tuossa on kai kuunneltu suuria fanijoukkoja, joiden mielestä Jar Jarin brutaali silpominen olisi viihdettä parhaimmillaan
En ole kuunnellut mitään fanijoukkoja. Enkä myöskään pidä brutaalista silpomisesta viihteessä, oli elokuva mikä tahansa.

Jäi muuten vain ihmetyttämään Jar Jarin "katoaminen".
Eipä muuta.
 
Haltiamieli sanoi:
Riku: mistäköhän moiseen Clone Warsiin pääsisi edes käsiksi, onko sitä jo DVD:llä tjsp? Ja onko sellainen oikeasti näkemisen arvoinen, en kuitenkaan mikään älytön SW-fani ole...
Ensimmäinen ja toinen tuotankokausi ovat molemmat hieman huteria, johtuen jaksojen lyhyestä pituudesta (n. 3min/jakso). Kolmannella tuokkarilla jaksot pidentyivät siihen normaaliin 22 minuuttiin (muistaakseni), jolloin päästään itse asiaan. Suosittelen katsomaan ainakin siis kolmannen tuotantokauden, ensimmäinen ja toinen eivät tarjoa niinkään paljoa.

Löytyvät DVD:ltä, mutta en usko, että niitä Suomen markkinoilta löytyy. Netistä tilaamaan ( ;) ).

Mihin muuten määritellään tämän pahamaineisen EU:n ja leffakaanonin raja? Onko ei-EU puhtaasti vain ja ainoastaan mitä leffoista käy ilmi, mitä leffakässäreistä käy ilmi tai mitä leffakirjoista käy ilmi, vai tavataanko sinne laskea jotain muutakin (esim. mahdollisesti tuo Rikun mainitsema sarja)?
EU:n ja kaanonin erilaisia rajoja yhtä monta kuin on warssi-faniakin. Loogisin olisi tietenkin sanoa kaikki Lucasin hyväksymät tuotteet kaanoniksi, jolloin mukaan kuuluisi leffat, leffakirjat, Labyrinthe of Evil -kirja ja Clone Wars -sarja (mutta tällöin mukaan pitäisi laskea myös Holiday Special, hyi hitto).

Vinyarogwen sanoi:
Mitä osaatte kertoa tulevista SW-telkkarisarjoista? Ei nyt suoranaisesti ep.3 kuulu, mutta kuuluu kuitenkin. Millaisia? Millon Suomeen jne.?
Ovat vasta suunnitteluvaiheilla. Muutamaa näyttelijää ja ohjaajaa on ehdotettu (mm. Kevin Smith!), mutta tarinasta ei taida olla vielä hajuakaan. Rick McCallum hypetti jo, että sarjasta tuli 100-jaksoinen, mutta sehän tarkoittaisi viittä USA:laista tuotantokautta. Vaikka Star Warsin myymiseen voikin luottaa aika hyvin, viiden tuotantokauden tekeminen kerralla on vähintäänkin outo markkinakeino.

Ovat lupailleet sitä muistaakseni syksyksi 2006. Mutta saapa nähdä.
 
Tuli vaan tässä mieleen eräs pieni yksityiskohta: Miten se Yodan valomiekka jäi kiinni siihen kloonisotilaaseen (vai mikä se nyt olikaan)? Valomiekan terähän polttaa läpi, eikä Kloonisotilaan panssari mitään Duraterästä ole! vai?
Jäi vain häiritsemään.... :)
 
Overlord MC sanoi:
Tuli vaan tässä mieleen eräs pieni yksityiskohta: Miten se Yodan valomiekka jäi kiinni siihen kloonisotilaaseen (vai mikä se nyt olikaan)? Valomiekan terähän polttaa läpi, eikä Kloonisotilaan panssari mitään Duraterästä ole! vai?
Jäi vain häiritsemään.... :)

Toisekseen voisi kysyä, että mitä hemmetin hyötyä niistä panssareista muka oli, kun kerran jokainen laaki ja jokainen isku menee niistä läpi kuin tyhjää vaan? Vaderin haarniska tuntuu olevan kovempaa tekoa, eräässä sarjakuvassa Boba Fett ampui häntä päin näköä, ja kypärä kesti. Lommo tosin tuli. Haarniska myös kesti, vaikka Fettin kranaatti räjähti Vaderin jalkojen juuressa. Tiedä sitten, kuinka oikeaoppisia sarjikset ovat.

Vinyarogwen sanoi:
Hrrrr..meni muuten kylmät väreet tuosta ehdotuksesta Anakinin alkuperästä! Oliko Palpatine siis Darth Plagueisin oppipoika?

Palpatinen kertomus Plagueisin kyvystä luoda elämää tosiaan veti hieman mietteliääksi, varsinkin kun muistaa, että Anakinilla ei (muka) ollut biologista isää. Se oli kyllä Lucasilta vähän mielikuvitukseton veto. Parempi olisi mielestäni ollut, jos Shmillä olisi vaikka ollut lyhytaikainen romanssi jonkun mahtavan jedin kanssa (jedi olisi sitten kuollut tms.). Tosin siitä olisi taas syntynyt melkoista kalabaliikkia, kun fanit haluaisivat tietää enemmän Skywalkerien esi-isistä.

Mutta Palpatinesta vielä. Epäilemättä puheet siitä, että oppipoika surmasi Plagueisin olivat totta, ja oman mestarin surmaaminen sopisi kyllä hänen tyyliinsä, mutta muuten suhtaudun hieman skeptisesti ukon puheisiin elämän luomisesta; olihan hän ykkösluokan huijari ja petturi, ja hänen ainoa tarkoituksensa oli houkutella Anakin Pimeälle puolelle lupaamalla tälle kyvyn pelastaa vaimonsa henki.
 
Riku sanoi:
Cirandel sanoi:
Mielestäni elokuvassa oli joissain kohdin hieman liikaa liioittelua. Varsinkin Anakinin ja Obi-Wanin taistelu lopussa. Kaikki ne tuliroiskeet ja laavat, köydet ja putket ja yleinen sekasorto. Voi hyvänen aika...
Missä alkaen yltiömäinen melodramaattisuus olisi ollut Star Warsissa huonoa? :o

No, ehkei 'huono' ole oikea sana. 'Huvittava' olisi parempi. Kumma ettei se ole aiemmin pistänyt silmään.
 
Hohheijaa, nyt on leffa kahdesti nähty ja tungenpa nyt mielipiteeni tännekin.

Tosiaan, toisella katselukerralla leffa parantui roimasti, tällaiselle ei-niin-hirveän-asiantuntevalle-fanille moni asia valottui ja koko leffan katsomiseen sai miltei uuden näkökulman kun on lukenut muutamia asiantutevia pohdintoja ja arvosteluja.

Kyllähän tämä leffa nousi ihan selkeästi ensimmäisistä episodeista parhaaksi ja synkimmäksi (niinkuin toki pitääkin). Varsinkin Obi-Wanin ja Anakinin, ja Palpatinen ja Yodan lopputaistelut taisi viedä minulta penkin alta. Obi-Wanin ja Anakinin taistelua taisin leffaan mennessäni odottaa kaikkein eniten, enkä tosiaan joutunut pettymään. Obi-Wanin "You were the chosen one!!" olisi voitu tehtä todella huonosti, tässä oli kuitenkin sitä jotain ja paljon.
Toinen asia, mikä minun henkeni sai suunnilleen salpautumaan, oli loppu. Auringonlasku ja Se_Musiikki ja katse kaukaisuuteen - minä meinasin jo ihan vakavissani tuhertaa itkua. Pakko muuten mainita noista musiikeistakin, ne olivat aivan mahtavia! Jeditemppelin valloitus ja takana soiva marssi saivat karvat pystyyn.

Kliseitähän leffa oli täynnä, jotkut olivat onnistuneita ja jotkut hieman vähemmän onnistuneita. Darth Vaderin "NOOOOO" ja Padmén synnytys olivat niin tyylikkäitä kliseitä, ettei voi kuin myhäillä tyytyväisenä.
Kömmähdyksiäkin leffasta toki löytyi, mutta niitä nyt on ihan turha ruveta listaamaan, en halua pilata mieletöntä fiilistäni juuri nyt :)

Kaiken kaikkiaan, leffa ylitti odotukseni roimasti, neljä nakkipakettia viidestä.
 
Jos Anakinista on tehty Luken näköinen,niin entä sitten kun Padmélla on legendaarinen Leia kampaus!(eli "sämpylät" korvilla!)
 
Kävinpä minäkin katsomassa eilen leffan siskoni kanssa. Elokuvan yleisilmeestä olen aika lailla samaa mieltä kuin useat tänne kirjoittaneet (ehdottomasti paras näistä uusista osista, voisipa melkein väittää olevan lähellä [ellei ihan] alkuperäisen trilogian tasoa), joten en siitä rupea niinkään paapattamaan. Sen sijaan voisin tuoda esille muutaman pikkuseikkaa, jotka jäivät hieman vaivaamaan / pörräämään päähän.

Loppu meni hieman överiksi: ensinnäkään Darth Vaderin "Nnnooouuuuuuu!" ei kuulostanut kovinkaan hyvältä, mutta vielä moitittavampaa oli Padmén kuolema. Eikös siinä tapahtunut suorastaan virhe? Luke ja Leiahan keskustelivat Jedin paluussa Leian oikeasta äidistä, ja Leia muisteli äitinsä olleen hellä, mutta surumielinen ja kuolleen Leian ollessa vielä pieni.

Toiseksi meitä vaivasi naisten asema näin yleisesti ottaen. Sen vielä ymmärtää, että Anakinin, Palpatinen, Yodan ja Obi-wanin oli pakko olla miehiä alkuperäinen trilogia huomioon ottaen, mutta Qui-Gonin, Darth Maulin, Windun, Dookun ym. uusien hahmojen sukupuolella ei kai pitäisi olla mitään rajoituksia. Ainoa keskeinen naishahmo uudessa trilogiassa oli Padmé ja hänestäkin oli tehty kotona kököttävä pikkuvaimo. Eikös Amidala ollut aika jäpäkkä kuningatar vielä Pimeässä uhassa ja saanut aikaan joitan rauhansopimuksia tms. Tuntuu vähän siltä, että Lucasin naiskuva vain huononee trilogioiden edetessä. Leiakin oli Uudessa toivossa vielä aikaansaapa typykkä, mutta Jedin paluussa bikineissä pelastusta odotteleva puputyttö.

Sitä vastoin oli hauskaa huomata Anakinin / Darth Vaderin halukkuus tarjota valtaa perheenjäsenilleen. Sithin kostossa Padmélle ja Jedin paluussa (vaiko Imperiumin vastaiskussa, en nyt muista kummassa) Lukelle.

Paras yksittäinen kohtaus (kiitos ja ylistys) oli ehdottomasti Anakinin ja Obi-wanin kaksintaistelun päätös. Siinä oli todella tunnetta mukana, oikein vaikuttava. Obi-wan oli muuten aika julma ja/tai typerä, kun ei surmannut Anakinia tämän maatessa silpoutuneena ja kärventyneenä. Julmaa jättää toinen sillä tavoin kitumaan ja typerää jättää niinkin mahtava vihollinen elämään. Syytökset julmuudesta olisivat kumottavissa, mikäli Obi-wan olisi edes harkinnut Anakinin lopettamista tyyliin: minun pitäisi tappaa sinut, mutta en kykene siihen.

Jedit vaikuttivat muutenkin olevan aika tunteettomia (jedihyve?). Esimerkiksi Yodan höpötykset Anakinille läheisten kuoleman iloitsemisesta tuntuivat minusta aika tökeröiltä. Samoin se tuntui kurjalta, kun Yoda lähetti Obi-wanin listimään Anakinin. He kun olivat olleet niin läheisiä. Mutta ehkä Yoda halusi saada selville, että oliko Obi-wan lipsunut pimeän puolelle? Ja täytyy vielä sanoa, että Palpatinen esitys Voiman molempien puolten tuntemisena upposi minuun kuin veitsi voihin. Pitäähän sitä tietää molemmat puolet, mikäli aikoo saada realistisen kokonaiskuvan. Eli kaiken kaikkiaan jedit vaikuttivat välillä turhankin tunteettomilta ja salailevilta (me tiedämme paremmin mitä sinun tulee tietää ja mitä ei). Mutta eipä siinä mitään, ihan mukavaa kun tarinan hyviksilläkin on säröjä.
 
Jedit vaikuttivat muutenkin olevan aika tunteettomia (jedihyve?). Esimerkiksi Yodan höpötykset Anakinille läheisten kuoleman iloitsemisesta tuntuivat minusta aika tökeröiltä.

Jo tämänkin takia Yoda on mahtavin jedeistä. Ei tunteita sen enempää. Ei romahdusta nähdessään Anakinin surmaamassa pikkujedejä, ei tuskaa tai suurempaa voivottelua. Yoda tiesi täysin missä mennään ja teki kylmät johtopäätöksensä. Ja muutenkinhan Yoda ei ollut sen koommin läheinen Anakinin kanssa. Olihan hän epäilevä aina episodi ykkösestä lähtien.

Obi-Wan toimi kieltämättä aika hassusti kun jätti Anakinin kitumaan. Loogisesti ajateltuna hänen olisi pitänyt vielä viimeisen kerran nostaa valomiekkansa ja surmata Anakin lopullisesti. Se ei tietenkään olisi käynyt toteen. Kai Obi-Wan halusi Anakinin hiukan vielä kituvankin. Lopulta, se oli virhe, Palpatine ehti hätiin.

Nyt kun taas mieli suuntautuu elokuvan tapahtumiin, niin kyllä tulee vähän outokin, haikea olo. Elokuvan alussa, Anakinin saapuessa Padmén luokse kaikki oli vielä päällisin puolin niin ihanan hyvin. Sitten, lopussa Anakin makaa kädetönnä ja jalatonna hitaasti palaen, kasvot melkein tuhoutuneina kamalasti huutaen...

Yoda lähetti Obi-wanin listimään Anakinin.

Tuli vaan mieleeni. Miksi hän lähetti Obi-Wanin? Tietysti Obi-Wan oli Anakinin mestari ja läheinen, mutta miksei Yoda olisi mennyt itse? Hän sentään oli mahtavin jedi. Tämä on totta kai tyhmä kysymys, koska tarinan, saagan, juoneen ja tapahtumiin kuului että nimenomaan Obi-Wan tulisi taistelemaan Anakinia vastaan mutta näitä asioita on aina hauska kyseenalaistaa. Mukaan voimme ottaa yhdeksi syyksi kuitenkin juuri tuon, oliko Obi kääntynyt mahdollisesti pimeälle puolelle.
Tai loppujen lopuksi Yoda halusi pelastaa välttämättä oman nahkansa. Hän halusi jo paeta, koska hän tiesi arvonsa, eikä halunnut ottaa riskiä. Ken tietää...
 
Curunír sanoi:
Yoda lähetti Obi-wanin listimään Anakinin.
Tuli vaan mieleeni. Miksi hän lähetti Obi-Wanin? Tietysti Obi-Wan oli Anakinin mestari ja läheinen, mutta miksei Yoda olisi mennyt itse? Hän sentään oli mahtavin jedi. Tämä on totta kai tyhmä kysymys, koska tarinan, saagan, juoneen ja tapahtumiin kuului että nimenomaan Obi-Wan tulisi taistelemaan Anakinia vastaan mutta näitä asioita on aina hauska kyseenalaistaa. Mukaan voimme ottaa yhdeksi syyksi kuitenkin juuri tuon, oliko Obi kääntynyt mahdollisesti pimeälle puolelle.
Tai loppujen lopuksi Yoda halusi pelastaa välttämättä oman nahkansa. Hän halusi jo paeta, koska hän tiesi arvonsa, eikä halunnut ottaa riskiä. Ken tietää...

Yoda lähetti Obi-Wanin, koska a) muitakaan jedejä ei ollut saatavilla ja b) hän lähti itse kohtaamaan verrattomasti voimakkaampaa vihollista, Darth Sidiousta, jota vastaan Obi-Wanilla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia. Obi-Wanhan tarjoutui aluksi tappamaan Anakinin sijasta keisarin, mutta Yoda totesi siihen, että "Kyllin väkevä et ole keisaria tuhoamaan". Tuskinpa Yoda olisi lähettänyt Obi-Wania vanhaa ystäväänsä vastaan, jos se vain olisi ollut vältettävissä, mutta kun ei; lähes kaikki muut jedit olivat kuolleet, ja sithit oli pakko yrittää pysäyttää. Anakin taas, vaikka olikin voimakas, ei kuitenkaan ollut vielä täydessä voimassaan, ja lisäksi Obi-Wan tunsi hänen taistelutapansa. Ehkäpä hän elätteli myös pientä toivonkipinää, että Anakin muistaisi lujan ystävyyssuhteensa Obi-Waniin ja palaisi Pimeältä puolelta.


Harmaatakki sanoi:
Sitä vastoin oli hauskaa huomata Anakinin / Darth Vaderin halukkuus tarjota valtaa perheenjäsenilleen. Sithin kostossa Padmélle ja Jedin paluussa (vaiko Imperiumin vastaiskussa, en nyt muista kummassa) Lukelle.
Antoihan Saddamkin valtaa pojilleen ( lisäksi palatseja, omia sotilaspiirejä jne.). Kuka sitä paitsi olisi luotettavampi apuri kuin oma perheenjäsen?
 
Riku sanoi:
Myös Palpatinen keisariksi-julistautumisen-puhe oli sykähdyttävä. "The Republic will be reorganized into the first Galactic Empire!" Harmi että niin moni kriitikko tahtoo aina olla hakemassa tästä jotain alluusiota George W. Bushin puheisiin.

Mutta onhan se täysin mahdollinen ja perusteltu tulkinta, ja kaiken lisäksi olen käsittänyt, etteivät nuo yhtymäkohdat ole leffassa mitenkään vahinkoja. Lucasilla on oikeaa asennetta enemmän kuin osasin kuvitellakaan. :roll: Mielleyhtymät Bushiin eivät siis minusta ole mitenkään paha asia, päinvastoin. Sithin kosto lienee poliittisin Star Wars -elokuva ikinä. Viittaukset on kuitenkin tehty tyylillä, ei alleviivaten, jolloin riippuu katsojasta, miten ne tulkitsee.
 
Ylös