Suomalainen fandom

Huomasin että Käärmeeseen linkitetään tällaiselta mielenkiintoiselta sivulta: A Look At Finnish Fandom. Sivu on pitkähkö artikkeli suomalaisesta sf/f fandomista. Se on jopa hyvin päivitetty, sillä Käärmeen linkki osoittaa jo nykyiseen osoitteeseensa. Tosin Vihreä Lohikäärme on käännetty "Green Dragon", vaikka sen pitäisi olla "The Green Dragon", ainakin jos Sormusten Herrasta asian tarkastaa

*selailee hetken kirjojaan*

Ei hitsiläinen, minulta tällä hetkellä puuttuu englanninkielinen TSH kun myin niitä nidottuja versioita kirjoista pois!

Mutta vielä itse asian päältä, en ihan tiedä mihin tämä keskustelu tästä voisi lähteä... koska jos aletaan puhua suomalaisesta fantasiaskenestä ihan yleisesti, ehkäpä paras paikka olisi kuitenkin Majatalo. En tosin itse ole koskaan mieltänyt Kontua tahi Käärmettä osaksi fandomia, ei sitä ole tullut ajatelleeksi. Pääpaino kun on ollut Tolkienilla ja suomalaisten Tolkien-fanien yhteensaattamisella. Kontuahan tosin ei ole tuossa artikkelissa mainittu, kait ihan syystä: Käärme on yhä enemmän ja enemmän puskenut omaksi kokonaisuudekseen ajan myötä.

Toivottavasti tästä jollekulle kimmahtaa mieleen ajatuksia joista keskustella.

Krhm, erään englanninkielisen nidoksena ostaneena katson velvollisuudekseni tarkastaa asian.
Vihreä Lohikäärme on The Green Dragon.
Ole hyvä.

Merri sanoi:

En tosin itse ole koskaan mieltänyt Kontua tahi Käärmettä osaksi fandomia, ei sitä ole tullut ajatelleeksi. Pääpaino kun on ollut Tolkienilla ja suomalaisten Tolkien-fanien yhteensaattamisella. .
Toivottavasti tästä jollekulle kimmahtaa mieleen ajatuksia joista keskustella.

Click to expand...

Lisää nuorta verta suomalaiseen fandomiin! *teroittaa kulmahampaitaan*

Tosiaan, ei sitä välttämättä tule ajatelleeksi että "kuuluu" suomalaiseen fandomiin tai suurempaan fantasia/scififanien ryhmään lukemalla Käärmettä

Minusta tämä on tosi hyvä keino uusille harrastajille, sillä vaikka Suomessa on paikallisia seuroja, Tolkien-seura jne ja joitakin tapahtumia, voi olla vaikea mennä mukaan toimintaan.
Käärmeen kautta on helppo pitää yhteyttä muihin faneihin ja tehdä sitä mitä fandomissa tehdään: jutellaan ja pidetään hauskaa.
Tämä antaa keinon myös vähän pienemmillä paikkakunnilla asuville harrastajille tulla mukaan muiden samanmielisten joukkoon. Eläköön internet
Konnullahan on miittejäkin, ihan selvää fandomiahan sitä ollaan

Jos fantasia, skihvi, anime, roolipelit jne kiinnostavat, suosittelen kyllä ottamaan selvää onko paikallista alan seuraa olemassa ja menemään toimintaan mukaan. Uudet otetaan hyvin vastaan

Mites muut, miellättekö itsenne fantasian harrastajiksi/faneiksi? Ajatteletteko kuuluvanne suurempaan suomalaiseen fandomiin? Onko Käärmeellä teille merkitystä myös yhteisönä? Ovatko livetapahtumat tärkeämpiä yhteenkuuluvuuden tunnetta luotaessa, kuin Käärmeen lukeminen? Oletko ollut mukana fandomin tapahtumissa, kuten Konnun miitissä, Ropeconissa, Finnconissa tms?

Minä "jouduin" fandomiin mukaan paikallisen scifi-seuran myötä, ja sillä tiellä vieläkin ollaan. Muuten, Merri (ja muutkin), suomalaisilla scifi- ja fantasiaseuroilla on yhteistyötapaaminen parin viikon päästä Tampereella, sinne ovat tervetulleita myös tällaisen uuden nettifandomin edustajat!

Ja laittakaa vaan palautetta sivujen tekijälle että lisäävät sen "The"-sanan sinne minne pitää

zayah sanoi:

Lisää nuorta verta suomalaiseen fandomiin! *teroittaa kulmahampaitaan*

Click to expand...

Sitä fandom nimenomaan kaipaisi. Se porukka, joka pyörii harrastuksen perinteisissä ympyröissä, alkaa pian lähennellä neljää kymppiä, joten nuori veri ei tosiaankaan olisi pahitteeksi. Olen harmikseni jo jonkin aikaa pannut merkille, etteivät vanhat ja nuoret harrastajat kohtaa. Voi hyvinkin olla, että vanhojen harrastajien piirit ovat sen verran sisäänlämpiäviä, ettei niihin pääseminen ole helppoa, mutta toisaalta nuoret jäävät paljosta paitsi pysyessään niiden ulkopuolella, ja vanhoille tekisi hyvää tuulettaa partojaan.

Osoitteessa http://leban.lasipalatsi.net/ voi vanhojen partojen kanssa jutella ja suomalaiseen fandomiin yleensäkin tutustua yhtä helposti kuin täällä. Mistä muuten täytyy huomauttaa, että loistavuudestaan huolimatta Käärme on vain pieni rippunen suomalaisessa fandomissa. Ne vanhukset ovat oikeasti ihan mukavia tyyppejä.

Fandomin perinteisimmän muodon eli fanzine-lehden toimittajana olen osaltani nähnyt, etteivät nuoret harrastajat pahemmin halua tai uskalla mukaan avustamaan tai peräti tekemään lehteä, ellei heitä potkita liikkeelle kilpailulla tai suorasanaisella kerjäämisellä. Finnconissa taas näyttää yleensä siltä, että vaikka nuorta yleisoä paikalla onkin, ohjelmaa tuottavat vuosi toisensa jälkeen samat naamat. Minusta molemmat kertovat siitä, etteivät nuoret syystä tai toisesta halua hakeutua perinteisen fandomin piiriin, eli tutustua scifi- ja tantasiaseurojen aktiiviporukkaan, jotka muun muassa järjestävät 'coneja. Vai onko niin, etteivät perinteiset muodot kuten juuri lehdet, yhdistystoiminta ja tapahtumien järjestäminen kiinnosta nuoria harrastajia lainkaan? Ovatko ne tylsiä nettikulttuurin rinnalla? Vai ovatko ne kenties liian työläitä kun netissä kaiken saa heti, ilmaiseksi ja omalle koneelle tarvitsematta työntää nenäänsä ulos ovesta?

zayah sanoi:

Mites muut, miellättekö itsenne fantasian harrastajiksi/faneiksi? Ajatteletteko kuuluvanne suurempaan suomalaiseen fandomiin? Onko Käärmeellä teille merkitystä myös yhteisönä? Ovatko livetapahtumat tärkeämpiä yhteenkuuluvuuden tunnetta luotaessa, kuin Käärmeen lukeminen? Oletko ollut mukana fandomin tapahtumissa, kuten Konnun miitissä, Ropeconissa, Finnconissa tms?

Click to expand...

Fantasian harrastajaksi olen kutsunut itseäni jo vuosia, varmaan siksi, että fantasia on minulle enemmän elämäntapa kuin harrastus. Kuulumista suomalaiseen fandomiin olen pitänyt aina itsestäänselvänä, ja sillä yhteisöllä on minulle huomattavasti suurempi merkitys kuin Käärmeellä, joka on vain yksi keskustelusaitti muiden joukossa (kehottaisin tutustumaan myös http://www.risingshadow.net :iin), ja koska en kykene tuntemaan yhteenkuuluvuutta kasvottomien nimimerkkien ja avatarien kanssa. Osansa on varmasti silläkin, että tutustuin fandom-porukkaan paljon ennen kuin tulin Käärmeeseen. Joten kyllä, livetapahtumat ovat tärkeitä, vaikka niissä käyvästä väestä vain harvat ovat epäsosiaalisuuteni vuoksi minulle enemmän kuin hyvänpäiväntuttuja. Yhtäkaikki vähäinen ystävä- ja kaveripiirini löytyy melkein yksinomaan sieltä.

En enää muista monessako Finnconissa ja Ropeconissa ollut, koska uskoisin viimeisen viiden tai kahdeksan vuoden aikana olleeni niistä jokaisessa. Lisäksi voisin mainita satunnaiset käynnit Helsingin ja Espoon mafioissa, Fantasiapidot, ja scifi-naisten saunaillat.

Haluan toistaa, etteivät fandomkonkarit ole niin pelottavia kuin miltä näyttävät. Itse ainakin tulin aivan vihreänä maalaistollona Helsinkiin ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin minulla on läheisempiä ystäviä kuin koskaan kouluaikoina. Aloitin liittymällä Tolkien-seuran etäjäseneksi ja kun muutin Helsinkiin, suustani päässyt "minulla olisi aikaa tehdä jotain seuran hyväksi" johti minut kylmiltään seuran hallitukseen. Sitä kautta sain fandomista uusia tuttavia, jotka taas tutustuttivat minut omiin tuttaviinsa ja niin edelleen. Olin aina kirjoittanut ja näytettyäni tekstejäni yhdelle seuran kantapeikoista hän kieli niistä toiselle kantapeikolle, joka vei minut vielä syvemmälle vanhojen partojen joukkoon ja lisäksi hän julkaisi novellini. Tolkien-seurassa tapaamieni fantasiaharrastajien kautta hakeuduin myös larppaamaan, mikä puolestaan on johtanut vaatteiden ompelemiseen ja pelinkirjoitukseen.

Tietynlainen laiskuus toki heijastuu minullekin: joudun tekemään paljon asioista aivan yksin. Jos tahdon Kontuun lisää materiaalia, se tarkoittaa käytännössä sitä, että minun pitäisi ihan omasta takaa se uusi materiaali sinne suoltaa. Ja se johtaa mielenkiinnon ailahtelevuuden ja muiden mielenkiinnonkohteiden takia siihen, että sitä materiaalia ei tule. Siinä mielessä meitä nuoria voisi vähän sohia kepillä kuuppaan ja vaikka sormillekin: se tekeminen on harvojen harteilla. Tietysti voi ajatella, että nuorten mielenkiinto on tosiaan muualla. Esimerkiksi miittejä järjestellään ihan kohtuullisen innokkaasti. Vaikka täällä syrjemmässä toivoisikin aina parempaa osanottoa... mm. Oulun miitit ovat usein sellaisia muutaman hengen pikkumiittejä.

Mitä taas fandomiin tulee, se kuulostaa sanana vähän pelottavalta. Olen kuullut sen aivan liian harvoin. Varsin todennäköistä, että siitä on vuosia kun olen sen viimeksi kuullut niin, että olen siihen huomiota kiinnittänyt. Toisaalta en koe itseäni kovin täysiveriseksi fantasian harrastajaksi, koska harrastukseni rajoittuu Tolkieniin ja erään Björn Lynnen fantasiapainotteisiin kappaleisiin. Perinteisestihän fantasia tukeutuu paljon enemmän ja monipuolisemmin kirjallisuuteen sekä roolipelaamiseen. Siihen en itse tunne kuuluvani (ja mm. se on yksi syy etten ole aktiivi Risingshadowilla).

Ehkäpä on mahdollista, että useille nuorille fandom on vain pieni osa heidän elämäänsä, aivan kuten minulle. Kontu edustaa nettielostani noin neljännestä tai kolmannesta, jos niinkään suurta osaa. Elämäni ei pyöri fantasian ympärillä, vaan monet muutkin asiat ovat tärkeitä ja joille siunaan aikaa. Osa asioista on henkilökohtaisempia kuin toiset. Ja ehkä monipuolisuus nuorten elämässä aiheuttaa tämän saman asian: ei jää aikaa fandomille saati sitten asioiden tekemiselle fandomin eteen. Tai ainakin monet varmasti kokevat asian näin (sikäli kun ovat edes fandomin tajuamiselle käyttäneet aikaansa).

Joten tässä sitä ollaan, keskellä monia nuoria, ja puhutaan asioista ja nostetaan kärpästä pöydälle. Käärmeessä ei tosiaan ole montaa vanhempaa henkilöä, joten täällä asia on ehkä hyväkin nostaa esille. Minua ei ainakaan haittaisi se, että me nuoremmat aktivoituisimme enemmän.

Luultavasti voisin halutessani lukeutua fandomiin. Ajatus on tosin melko uusi ja vähän ristiriitainen. Tolkien-seurassa olen ollut muutaman vuoden jonkinlaisena aktiivina ja nyttemmin osallistun kahden fanzinen tekemiseen. Toisen toimituskunta on hyviä ystäviäni muutenkin kuin lehdentekemisen ympärillä. Toisaalta en tunne näitä nimekkäitä vanhojapartoja kuin nimeltä ja ulkonäöltä, ja sittenkin vain muutamia. En ole ollut mafioissa, kun en ole rohjennut mennä. Olen melko syrjäänvetäytyvä ja lisäksi laiska (ja Helsingin mafia on aina huonona päivänä), mikä ehkä selittää laiminlyöntini. Tavallaan haluaisin osallistua enemmän, orastava fandom-identiteettini on osoittautunut minulle aika tärkeäksi. Coneissa on tähän mennessä ollut yllättävänkin hauskaa, niihin vain pitäisi jaksaa lähteä, ja mieluummin seurassa, jotteivät matkat muodostu kynnykseksi. Ropecon on aina ollut niin lähellä, että sille on löytynyt aikaa. Tosin sielläkin olen joskus vähän pihalla, kun edellisestä roolipelikerrasta on vierähtänyt useampi vuosi.

zayah sanoi:

Lisää nuorta verta suomalaiseen fandomiin! *teroittaa kulmahampaitaan*

Click to expand...

Verta kehiin, sanon minäkin!!

zayah sanoi:

Mites muut, miellättekö itsenne fantasian harrastajiksi/faneiksi? Ajatteletteko kuuluvanne suurempaan suomalaiseen fandomiin? Onko Käärmeellä teille merkitystä myös yhteisönä? Ovatko livetapahtumat tärkeämpiä yhteenkuuluvuuden tunnetta luotaessa, kuin Käärmeen lukeminen? Oletko ollut mukana fandomin tapahtumissa, kuten Konnun miitissä, Ropeconissa, Finnconissa tms?

Click to expand...

Haluaisin uskoa kuuluvani suomalaiseen fandomiin.Hm, muutaman tapahtuman järjestäneenä voisin kyllä väittää ihan vakavasti kuuluvani siihen. Olen suorastaan jopa ylpeä siitä, että kuulun siihen. Suomalainen fandom on (kuulopuheiden perusteella, mutta kuitenkin) ilmeisesti varsin omaa luokkaansa maksuttomine Finnconeineen sun muineen. Johtuu varmaan osittain siitä, että Suomessa välimatkat ovat kuitenkin suhteellisen lyhyitä, eli vaikkapa Jyväskylään/Turkuun/Helsinkiin on mahdollista tulla oikeastaan kaikkialta Suomesta (jos verrataan vaikkapa USA:n tilanteeseen, jossa matkustamiseen menee helposti päiväkausia). Toisaalta Suomessa sci-fi/fantasia/kauhuharrastajia (fandom käsittääkseni kattaa kaiken spekulatiivisen fiktion?) on verrattain vähän, meitä kun on aika vähän kaiken kaikkiaan. Etenkin ennen, jos halusi tavata muita, samoista asioista kiinnostuneita, piti nähdä hieman vaivaa, ja usein matkustaa jonnekin tavatakseen heitä. Netti on tietenkin muuttanut tätä asiaa melko radikaalisti.

Suomessa myös ilmestyy monia laadukkaita fanzineja, jotka ovat lähentäneet fandomaktiiveja jo vuosia ennen internettiä ja sen tuomia mahdollisuuksia. Sekä paikallisia että kansallisia fanzineja kuitenkin edelleen ilmestyy aika paljon, eli netti ei ole onnistunut ainakaan kokonaan syömään niitäkään. Monet haluavat edelleen fanzinensa paperilla.

Vanhat parrat fandomeissa voivat toki olla "pelottavia", ja ajatus siitä, ettei siihen "sisäpiiriin" pääse koskaan mukaan, on ihan ymmärrettävä. Kokemuksesta voin kuitenkin sanoa, että sitä uutta verta otetaan mukaan mielellään, ja paras tapa tutustua muihin on vaan mennä mukaan. Ja mitä siihen tulee, että aina samat tyypit tekevät ohjelman Finnconiin yms: Totta! Uusia ihmisiä kaivattaisiin siihenkin! (Vanhoissa ei ole mitään vikaa, ei saa käsittää väärin, mutta mitä enemmän ihmisiä, sitä makeampi soppa).

Itse päädyin mukaan fandomiin Suomen Tolkien-seuran kautta, ja (kuten Farianillakin) pienestä lupauksesta alkoi aikamoinen ystävyys- ja kaveruussuhteiden vyöry. Parhaista ystävistäni monet ovat löytyneet fandomin kautta (esimerkkinä vaikkapa tuo avopuolisoni, jonka tapasin ihan oikeasti Suomen Tolkien-seuran kautta).

Minulle on tärkeää tavata ihmisiä oikeasti, eli pelkkä nicci ja avatar ei riitä. Siksi Finncon on minulle usein vuoden yksi kohokohdista, ja haluaisin ehtiä edes joskus paikalliseen mafiaan. Osa sosiaalisuuden kaipuusta tulee tosin toteutettua paikallisen smialin kautta, mikä tietenkin sekin on osa fandomissa toimimista. Kontu-miitteihin en taas minä ole uskaltanut tulla, sillä netin kautta tavattaessa se sisäpiirisyys tuntuu (minusta) vieläkin voimakkaammalta!

Ja taas tuli vaahdottua...