Svenska (og de andre skandinaviske språkene)

Ihan puhdas rakennekysymys ruotsista minulla olisi esitettävänä, täyttötehtävää koskien. Siis:
Om vi inte hade orkat bära allt hem (olisimme voineet jättää) väskorna där.

Itse laitoin tuohon puuttuvaan kohtaan: skulle vi kunna ha lämnat. Tarkistuksessa ruotsin sijaisemme (joka ei ole siitä vakuuttavammasta päästä, hän on kunnon jokapaikan höylä, toisin sanoen hän on ollut meillä sijaisena yli viidessä eri aineessa) sanoi tuon kohdan olevan kuitenkin: skulle vi ha kunnat lämna.
Oikeaa ruotsin opettajaani en näe kuin vasta ensi viikolla valtakunnallisessa kokeessa, joten en häneltäkään oikein ehdi kysyä (eikä kirjakaan anna mitään muuta kuin hyvin epäselvän esimerkin tässä asiassa). Eli siis mikä on tuon oikea muoto? Kiitos vastauksesta etukäteen.

Kaipaisin nyt ruotsin sanakirjaa tai sanastoaiheista webbisivua. Nimittäin tietäisikö kukaan löytyykö jostain ruotsiksi kirjallisuustieteellistä sanastoa ja/tai ihan vaan kirjallisuussanastoa ylipäätään. Eli suomi-ruotsi-suomi kirjallisuustieteen sanakirja tms...

Nimim. virkamiesruotsista ahdistunut


DDR (den diskussiondelande råttan) iski taas! Kyllä toinen kotimainen ansaitsee oman keskustelunsa siinä kuin ensimmäinen kansainvälinenkin. Ja jos jollekulle iskee tarve lähteä keskustelemaan tai kyselemään norjasta, tanskasta, islannista, fääristä tai jopa muinaisskandinaavisista kielistä [niihin kyllä ennen pitkää törmää jokainen Tolkienia tonkiva] on tässä oiva kanava kysymyksille ja huomioille. Vassokuu!

PS. Jos otsikossa on kielivirheitä, siitä ei pidä syyttää Anelma-Unelmaa, vaan råttaa. Korjatkaa kielipuolisuuttani jos on tarve.

Med varma hälsningar,

Tik

PS. Kiitos P. Legballe otsikon oivasta korjauksesta

Jatkankin heti itse keskustelua...
Minkälaisia kokemuksia yliopistoihmisillä on virkamiesruotsin suorittamisesta? Ahdistaako vai onko se helppo nakki?

Itseäni harmittaa, kun en mennyt suorittamaan ko. riesaa jo Jyväskylässä opiskellessani, siellä kun sen suorittaminen olisi olllut verrattomasti helpompaa kuin täällä kaksikielisten kaupungissa (Turussa). Jyväskylässä suoritusvaihtoehtoina olivat korvaava koe, joka sisälsi kielioppiosion ja aineen, jonka sai kirjoittaa sanakirjan kanssa, tai kurssi, jonka aikana pidettiin ryhmässä yksi esitelmä ruotsiksi ja lopuksi tehtiin kielioppikoe. Turussa humanistisessa ei voi nykyään suorittaa virkamiesruotsia kurssilla, vaan kokeeseen on mentävä. Kokeeseen sisältyy kielioppikoe ja suomenkielisestä tekstistä ilman sanakirjaa tehtävä referaatti, jonka oletetaan olevan pirun hyvä (kaikki harjoitusaineeni ovat tähän mennessä olleet hylkyjä...) Aihekin saattaa olla vähän mitä sattuu, tosin tietty jollain lailla löyhästi ainakin omaan alaan liittyvä. Sanastoa olisi kuitenkin osattava tosi laajasti.

Miten tuollaisesta kokeesta selviää henkilö joka kuutisen vuotta sitten kirjoitti ruotsista B:n ja senkin tuurilla. Mielestäni jokseenkin törkeää, että eri yliopistojen kielivaatimuksissa on noin suuria eroja. Itsellä olisivat varmaan jo kandin paperit taskussa, jos olisin tajunnut yrittää ruotsin suorittamista Jyväskylässä. (Vali vali..)

Viivästyyköhän (meillä) ruotsintaidottomilla useinkin valmistuminen tuon virkamiesruotsin takia?

Hakuvelhossa on joitakin sanastoja ja sanakirjoja (sanakirjoihin linkki etusivun vasemmasta reunasta) mutta kirjallisuusaiheista en löytänyt sieltä. Luulisi jossakin olevan.

Jonkinlainen sivu löytyy tässä. Jotakin myös täällä. Jos kielitiede kiinnostaa. Valitettavasti en kovin kattavaa ole löytänyt.

Henkilökohtaisesti ehdottaisin topiciksi Svenska (og de andre skandinaviske språkene), jotta ne muutkin kielet olisivat edustettuina, joskin vain norjan bokmålin muodossa.

Muoks. Haa, ehdotus meni läpi! Kjempemorsomt!

Kuka Tarun hahmoista on Smörblomma? Wikitän Svenska teaternin Sagan Om Ringeniä, ja sama tyyppi on näytellyt Sarumania ja Smörblommaa. Joku hobitti?

Smörblomma on tietenkin Voivalvatti.

No niin, arvasin että tää on joku juttu joka sitten nolottaa kun ei itse älynnyt. Kiitos, Silttis.

Edelliseen löyhästi liittyen Ruotsi-Wikistä näyttäisi löytyvän myös aluillaan oleva vertailulista englanninkielisen Tarun ja ruotsinnosten nimieroista: <a>Lista över skillnader i översättningarna av Härskarringen</a>.

Kiintoisaa, vaikka haperolla ruotsintaidollani en kyllä noista käännöseroista juuri ymmärräkään.

Eipä taida Halti tuo linkki toimia?
Minulla on tuossa lainassa olevassa ohjelmalehtisessä "sanasto" (Suomi-Ruotsi-Englanti), mutta eipä se toki kata kuin murto-osan nimiä.

Nerwen sanoi:

Eipä taida Halti tuo linkki toimia?

Click to expand...

Hups, eipä tosiaan. Yritin epätoivoisesti saada systeemin ymmärtämään ääkkösellistä linkkiä ja en ilmeisesti onnistunut lopuksikaan. Siis: http://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_över_skillnader_i_översättningarna_av_Härskarringen


Mitä toiset ei osaa, sen Merri korjaa -Merri

Kah, minulla oli hiljattain sama ongelma kun yritin linkittää oman wikimme Lohikäärmevuoreen, varmaan juurikin ääkkösten takia. (No niin, menee offiksi.)

Kiitoksia linkistä!

Korjasin linkin. URLissa ei osaa olla ääkkösiä, varsinkaan UTF-8:na missä moodissa Käärme sivut tallentaa ja tarjoilee, joten oikea linkkiteksti olisi muotoa Lista_%C3%B6ver_skillnader_i_%C3%B6vers%C3%A4ttningarna_av_H%C3%A4rskarringen.


Firefox näyttää linkit tässä muodossa osoitepalkissa.

Ooh. Jännää. Merri iski jälleen.

Minua kiinnostaisi nyt kovasti tietää, että kuinka sanotaan ruotsiksi "sopii kuin nappi nenään", tai vastaavia "nenä päähän"-ilmaisuja.

Men svenska, det är jätte roligt!

Lukiossa mulla oli vielä kamala asenneongelma ruotsia kohtaan, mutta kun kirjoitin siitä ämmän ja tajusin, että osaanhan minä, niin asenne on muuttunut. Yritän puhua ruotsinkielisille asiakkaille ruotsia jos mahdollista ja haaveena olis päästä vaihtoon Ruotsiin, niin sais kielitaidon sujuvaksi.

Kielihulluna olis tietty hauskaa osata esim. tanskaa ja vaikka islantia.. Jos hakis ensin pisteet ruotsin kielestä ja sitte suuntautuis muihin.

Onko täällä sellaisia, ketkä ovat kirjoittaneet ruotsin eivätkä oikeen sen jälkeen opiskelleet, mutta ovat tajunneet myöhemmin haluavansa osata sitä ja tehneet asialle jotain? Mitä asialle voi tehdä, mikä on paras keino? Meillä alkaa AMK-ruotsi vasta ensi vuonna, joten ihan hyvin voisi jotain tehdä itsekseenkin. Ruotsinkielisiä lastenkirjoja, leffoja? Onko niistä mitään hyötyä?

Etsi joku vastaavaa halajava ja ala jutella hänen kanssaan ruotsiksi. Itse hain aikoinani ihan suomenkielisen kirjekaverin ja aloimme vääntää svenskaa. Juttu tyssäsi siihen että olisin halunnut kirjoitella vähän syvällisempiäkin, kuten tapasin muidenkin kirjekavereiden kanssa tehdä. Ahneella on sellainen loppu kuin on.

Islantia olisi tosiaan kiva osata: lukea Eddaa alkukielellä. Heikäläiset ovat onnistuneet pitämään kielensä suht puhtaana. Maakin kiinnostaa, koska kaikki turistien ottamat kuvat näyttävät sen kirkkaana ja aurinkoisena maana. Outoa ettei harmaita ja vesisateisia kuvia ole lainkaan, eh?

Suosittelen toki norjaa, sillä sitä lapsetkin osaavat. Suomalaiset lapset leikkivät keskenään norjaksi Norjassa, koska se on päiväkotikieli. Det er kjempemorsomt å kunne snakke norsk!

Omalla kohdallani tuon hommaamisella oli ainakin jonkinlainen "tukivaikutus"; vaikka bokmål ei mitään muinaisnorjaa tai islantia olekaan, niin (on se ainakin helpompaa \0/) edes hieman mielekkäämmän murteen kautta sitä sai kuitenkin jonkinlaista objektiivisuuttakin tähän nykypohjoisgermaaniseen läjään :S ja huomasi mm. juuri sen, miten yksinkertainen "nykyskandinaavin" yhteinen kielioppi todellisuudessa onkaan. (Ainakin norjan opiskelua avitti ohessa WSOY:n suomi-norja-suomi-taskusanakirjan selailu — varsinkin jälkimmäiseltä puolelta, nynorskin tutkiskelu ja muistiinpanojen teko.)

Perustason jutuista puhuttaessa on myös tämä. Pari virhettä saattaa löytyä, mutta sama juttu kuin yllä; englanniksi lukeminen antanee taas hieman uutta näkökulmaa ja vauhtia muistiin juuttuneille, kuivan paperin ja pölyn makuisille koulukieliopin lohkokkeille.

Enkä tiedä, löytyykö idiomien ym. opiskelulle muita yhtä hyviä vaihtoehtoja kirjojen kahlailuille kuin... ja-åå-å, DVD:eiden (varsinkin lempileffojen ) katsominen niillä ruotsiteksteillä tillsammans med lappujentäyttöleikki (eli rikkaammilla vain suoraan läppärin käyttö).

Omistan muuten lisäksi kai isän sukulaisilta peräisin olevan Cannelinin vanhahkon ruotsin sanakirjan, jonka sisäkannen yläreunaan joku on raapustanut vuoden 1938. Vanhat kirjat, nuolikolmonen, ja ulkoasunsa ja tuoksunsa lisäksi se sisältää todistetusti myös nykyainekäytössä joskus kyseenalaisia mutta siitä (turhia) huolimatta aina vain kiintoisia vaihtoehtoilmaisuja.

Jaa, oppikirjoja on sitten tullut lisää. 8 vuotta sitten oli kolme oppikirjaa, jotka kylläkin kattoivat koko ulkomaalaisen elämänkaaren Norjassa: Ny i Norge, Bo i Norge ja Dø i Norge. Oppia sai ilmaiseksi Norjassa ja lopuksi olisin voinut suorittaa kielikokeen, jota en kylläkään tarvinnut. Joillain aloilla se on välttämätön ulkomaalaisille.

Viimeksimainittua oppikirjaa ei muuten ollut. Edes norskit eivät ole niin hulvattomia. Kolmannen oppikirjan oikea nimi oli Lær mer norsk.

Tampereen yliopiston kirjamyynnistä hankin kirjan Akkurat – sa nordmannen. Se on suomalaisten filologien kirjoittama norjan kielestä. Ainakin esimerkki epämääräisen ja määräisen muodon käyttämisestä jäi lähtemättömästi mieleen. Se valaisi asiaa aika tavalla meille suomalaisille, jotka puhumme kaiken aikaa varsin epämääräisesti.

Joulutähti sanoi:

...että kuinka sanotaan ruotsiksi "sopii kuin nappi nenään", tai vastaavia "nenä päähän"-ilmaisuja.

Click to expand...

Ei liene vallan obskyyrimmästä päästä ilmaista itseään täten:

<svensk>Det passar som hand i handske</svensk>

Tai Ruotsi-Suomalaisittain:

<1600>Det passar som Stål i Stålhandske</1600>