Tähtihetkiä...

Ajattelin, että koska esimerkiksi minä rakastan hienoja hetkiä ja muistoja, olisi mukava kuulla jostakin hienosta hetkestä, jollainen teillä on ollut. Kuvatkaa se mahdollisimman tarkkaan ja kertokaa, mikä teki hetkestä niin hienon ja mieleenjäävän kuin se oli... Tällaisia hetkikuvauksia on mukava lukea, ja toivon, että osallistutte tähän keskusteluun, jotta saisi tietää vähän enemmän siitä, mistä ne hyvät hetket syntyvät. Laitanpa tähän yhden omistani:

Viime talvena, eräiden Muoniossa olleiden pt-kisojen jälkeen ahtauduimme kaikki väsyneinä yhteen bussiin ja aloitimme 13 tunnin matkan kohti kotia. Minä ja eräs ystäväni marisimme keskenämme, kun eräs takanamme oleva poika alkoi heittää siihen väliin sitaattia kurjuudesta. No, aloimme sitten puhua tämän pojan kanssa ja siinä kolmen aikaan yöllä otimme sitten kunnon shakkiottelun, ottelun, jonka muistan loppuikäni. ennen olin aina vihannut häviämistä, mutta tämän pelin jälkeen se poika ei yhtään vinoillut, vaan totesi vain, että hyvin pelasit, siinä kaikki. Uskomaton fiilis ja ensimmäinen kerta, kun todella kunnioitin jotakuta... Yksi peli voi opettaa aivan mielettömän paljon.

Ripari kokonaisuudessaan palaa elävästi mieleen, se on hienoimpia juttuja mitä olen kokenut.

Toisaalta taas, jopa niinkin pieni asia kuin stipendin saaminen koulussa (minun kohdallani kuudennen ja kahdeksannen luokan lopussa) oli niin palkitsevaa, että siitä jäi päällimmäiseksi hyvä miele. Varsinkin kahdeksannen luokan aikana, minä yritin, minä todellakin yritin jaksaa, ja palkkioksi sain stipendin "hyvästä yleiskoulumenestyksestä". Palkitsevaa ei ollut se raha, vaan se, että tiesin opettajien olevan sitä mieltä, että minusta olisi johonkin.

Tähtihetkiä, voisin sanoa montakin pienen pientä asiaa, jotka ovat jääneet elävästi mieleen, mutta nyt ihan viimeisin:

Eli olen Punaisen Ristin vapaaehtoisena ollut jo pidemmän aikaan ja sitten tässä pari päivää sitten tuli sähköposti, jossa kysyttiin haluaisinko tulla piirin nuorisovaliokuntaan. Juu, tiedän kuulostaa pieneltä, mutta minulle oli ihanaa kun mailissa sanottiin, että minut halutaan sinne

yksi mahtavimmista hetkistä ikinä elämäni aikana on ollut pari vuotta sitten syyskuussa. oltiin koulun kanssa matkalla murmanskissa ja koko reissu itsessään oli jo todella vaikuttava (ympäristöopiskelijoina esim. montsegorskin ja nickelin kuolleet metsät vaikuttavat älyttömän paljon ja ihan taatusti vaikuttaisivat muihinkin. oltiin reissattu noin viikko, nukuttu lyhyitä yöunia milloin missäkin, toisten nurkissa tai bussissa eikä suihkussakaan ollut päässyt ihan joka päivä käymään (jos ollenkaan). ajoimme takaisin norjan kautta ja näimme jäämerelle delfiinejä. sen jälkeen yövyimme inarissa. pääsimme illalla saunaan ja suihkuun ja sen jälkeen istuimme nuotiolla paistamassa makkaraa ja katselemassa ihan älyttömän hienoja revontulia. silloin oli kyllä tunne, että on juuri oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Nyt kun rupean miettimään, niin tähtihetkiä löytyy oikeasti aivan kamalasti. Ihana aina välillä muistaa, että on oikeasti tehnyt ja toivottavasti tulee tuleviasuudessakin tekemään tärkeitä ja ihania asioita.

Tähtihetkistäni ykköseksi rankkaisin ehkä viime Ilosaarirockissa harmoninen ja häikäisevän upea Auf der Maurin encore. Melissaa Auf der Maur seisoi yksin alvalla bassonsa kanssa ja lauloi jotain ihan ylettömän kaunista. En edes muista biisin nimeä, mutta tuntui, että mie olin varmaan jossain ihan transsitilassa.

Tähtihetkesi voisin nimetä myös ihan minkätahansa tyynen kesäyön savusaunan jälkeen, kun istuu laiturilla ja katselee järveä. Silloin löytyy jonkunnäköinen balanssi maailman kanssa

Tämän topikin keskustelu liippaa todella läheltä aikaisempaa keskustelua, jossa pohdittiin oikein erityisiä tunteita ja niihin liittyviä tilanteita.

Joten, pistetään tämä lukkoon ja jatketaan keskustelua erityisistä tähtihetkistä ja niihin liittyvistä erityisistä tunteista toisaalla.

http://kontu.merri.net/keskustelu/viewtopic.php?t=3710