Tänään opin, että...

Näyttää siltä, että keskiajalla (ja muulloinkin) yöuni oli jaettu kahteen osaan ja keskellä yötä oltiin tunti pari hereillä!

Onkohan tällainen tapa jo mukana jossain keskiaikafantasiassa?

Ainakin se mainitaan kirjassa A Natural History of Dragons, joskaan se ei keskiaikafantasiaa edusta. Tarinassa tähän tapaan törmätään erässä maalaisyhteisössä, jossa ei eletä yhtä "edistynyttä", pseudoviktoriaanista arkea.

En nyt muista lähteitä mutta muistelisin lukeneeni että metsästäjäkeräilijöillä oli etua siitä että eri ihmisillä oli erilaiset unirytmit ja nukuttiin myös erilaisissa pätkissä. Piti vartioida omaa porukkaa pedoilta ja helpottaahan se kun nuotio ei pääse sammumaan, jos joku on vahdissa. Jokuhan niitä tähtiäkin on tutkiskellut ja tehnyt havaintoja niin että on huomattu planeettojen ratoja, kuun vaiheita ja tähtien sijainteja eri aikoihin vuodesta.

Myös siesta ja ettonet ovat ihan juttu monissa maissa, ainakin entisaikaan.

Mie taidan sitten noudattaa jollain tasolla tuota vanhaa unisysteemiä, koska nukun pienen pätkän illalla, jotta saan lapsen nukkumaan myös ja sitten yöllä olen jonkin aikaa hereillä ja sitten nukkumaan taas. Myös ennen lasta, jos ei ollut koulua tms niin melko pian unirytmini palautui siihen, että öisin olin jonkin aikaa hereillä tehden juttuja ja päivällä saatoin ottaa torkut. Jo lapsena tehokkain aika tehdä läksyjä oli 23 paikkeella.

Satekai sanoi:

En nyt muista lähteitä mutta muistelisin lukeneeni että metsästäjäkeräilijöillä oli etua siitä että eri ihmisillä oli erilaiset unirytmit ja nukuttiin myös erilaisissa pätkissä. Piti vartioida omaa porukkaa pedoilta ja helpottaahan se kun nuotio ei pääse sammumaan, jos joku on vahdissa. Jokuhan niitä tähtiäkin on tutkiskellut ja tehnyt havaintoja niin että on huomattu planeettojen ratoja, kuun vaiheita ja tähtien sijainteja eri aikoihin vuodesta.

Click to expand...

Tästä on mielestäni ollut mainintoja aika monen erilaisia unirytmejä käsitelleen lehtijutun yhteydessä. Vaikka nyky-yhteiskunta suosii aamuvirkkuja ja meitä yökukkujia välillä ihan julkisesti paheksutaan, on ilmeisesti koko ihmislajin kannalta ollut kuitenkin tärkeää, että ihmiset ovat luonnostaan virkeitä eri vuorokaudenaikoina, ettei koko ryhmä ole koskaan yhtä aikaa unessa ja siten altis hyökkäyksille.

Tuosta "ennen aikaan ihmiset valvoivat yöllä tunnin -pari" -aiheesta olen joskus lukenut 1700 - 1800-lukujen vaihetta käsitelleen pienen jutun, jonka mukaan ajalta säilyneissä kirjoituksissakin on viitteitä siitä, että tällainen valvomisjakso yöllä olisi ollut normaali käytäntö, ja ihmiset olisivat jopa saattaneet suorittaa pieniä naapurivisiittejä sen aikana (Dracaenan mainitsemassa kirjassakin ainakin yhdellä sivuhahmolla on säännöllinen öinen visiteeraaja ).

Horkka = malaria.

Luvailin sanoi:

Näyttää siltä, että keskiajalla (ja muulloinkin) yöuni oli jaettu kahteen osaan ja keskellä yötä oltiin tunti pari hereillä!

Click to expand...

En todellakaan ole tämän alan asiantuntija mutta mieleen tulee, että olisiko tähän voinut vaikuttaa varsinkin keskiajalla katolisen kirkon rukoushetket/messut/matineat? Käsittääkseni esim. juuri matinea suoritettiin/suoritetaan aamuyöstä joskus kello 2 AM aikaan. Tällöin ainakin luostareissa ja muissa uskonnollisissa yhteisöissä on ollut tarvetta jakaa uni useampaan osaan ennen matineaa ja sen jälkeen. Ja sitten taas kello 5 AM hypätä ylös aamurukoukseen.
Tällainen ajatus vain tuli mieleen.

Opin hiljalleen et on olemassa sellainen fantasiakirjailija kuin Lordi Dunsany ja häneltä on jopa suomennettu yksi teos. Kaiken lisäksi tämä lordi ois vähän niin kuin yhteys Tolkienin ja amerikkalaisen pulp-fantasian (tyyliin Clark Ashton Smith, Robert E. Howard, H-P Lovecraft) välillä tai siis vaikuttanut näihin kumpaankin näiden kahden suuntauksen tietämättä toisistaan.

...Pietarin vuonna 1885 perustettu, suomen kansalaisten lapsille tarkoitettu Hiekkojen koulu oli yksi monista yksiopettajaisista pikkukouluista, joita kaupunkiin perustettiin palvelemaan hajallaan eri kaupunginosissa asuneen suomalaisväestön tarpeita. Olen kyllä tiennyt, että inkeriläinen äidinisänäitini oli kyseisessä koulussa opettajana 1800-luvun lopulla, mutta uutta oli se, että hän onkin ilmeisesti ihan yksinään pitänyt koulua alueen lapsille, vähän niin kuin kyläkoulujen opettajat L.M. Montgomeryn tyttökirjoissa.

Muoks: Kysyin varmistusta äidiltä, ja selvisi, että hänen isänäitinsä opetti itse asiassa hyvinkin monessa koulussa, ilmeisesti pääasiassa kieliä. Mutta yksi niistä oli Hiekkojen koulu, äidillä on nimittäin tallella muutama oppikirja, ja yhteen niistä on kirjoitettu mustekynällä "Hiekkojen koulu No 18" ja sen alle myöhemmin jonkun toisen käsialalla lyijykynäteksti, jossa sanotaan äidinisänäidin opettaneen kyseisessä koulussa ja kahden hänen tyttärensä käyneen sitä myös.

Isilmírë sanoi:

inkeriläinen äidinisänäitini

Click to expand...

Kah, en usko että sukulaisia on ollut opissa tuolla, mutta isänisänisänäidin sukua on inkerikkoina asustellut kyllä seudulla pitkään. Tosin sen verran pohjoisempana että matka keisarikunnan entiseen pääkaupunkiin olisi ollut varmaan ainutkertainen kokemus

Äidinisänäitini oli alkujaan Venjoelta kotoisin eli todennäköisesti savakko.

Opin et on ollut sellainen kirjailija kuin Lyon Sprague de Camp, joka ei ainoastaan koonnut ja muokannut Robert E. Howardin keskenjääneitä Conan-tarinoita ja laati tämän sekä H-P. Lovecraftin elämänkerran, vaan myös kirjoitti Daytonin apinaoikeudenkäynnistä. Varsinkin viimeinen asia ilahduttaa tai siis siinähän ne kaikki tärkeimmät: Conan-tarinat & apinaoikeudenkäynti!

Jeu! Minulla on yksi L.S.d.C:n romaani englanninkielisenä pokkarina, on ollut jo kauan ja olen sen joskus kauan sitten lukenutkin. Sen nimi on Lest Darkness Fall ja siinä muuan amerikkalainen professori (?) joutuu salamaniskun seurauksena menneisyyteen. Salama iskee Roomassa Pantheoniin ja päähenkilö tupsahtaa 500-luvulle. Hän auttaa paikallisia goottihallitsijoita torjumaan Bysantin sotapäällikön Belisariuksen hyökkäyksen (mm. rakennuttamalla langattoman lennätinverkon ym. sopivaa teknologiaa) ja estää keskiajan tulon Eurooppaan. Aika hauska opus, suosittelen kirjailijaa kaikille vanhan spekulatiivisen fiktion ystäville.

Tik sanoi:

Salama iskee Roomassa Pantheoniin ja päähenkilö tupsahtaa 500-luvulle. Hän auttaa paikallisia goottihallitsijoita torjumaan Bysantin sotapäällikön Belisariuksen hyökkäyksen (mm. rakennuttamalla langattoman lennätinverkon ym. sopivaa teknologiaa) ja estää keskiajan tulon Eurooppaan. Aika hauska opus, suosittelen kirjailijaa kaikille vanhan spekulatiivisen fiktion ystäville.

Click to expand...

Eix tän protagonistin ois pitänyt auttaa Belisariusta, ei ainoastaan valloittamaan Rooma vaan myös Länsi-Eurooppa ja koko Pohjois-Afrikka ja näin palauttaa Rooman valtakunnan yhtenäisyys, mikä olisi auttanut antiikkia jatkamaan ja estänyt keskiajan, barbaarien keskenään nahistelevien pikkuvaltakuntien synnyn keskeisessä ja läntisessä Euroopassa?

Tosin kuten edesmennyt pelisuunnittelija Greg Stafford huomauttaa Glorantha fantasiamaailman kuvauksessa: vaikka mongoleilla olisi ollut valokeihäs-loitsu (vai oliko se aurinkokeihäs) käytössä, ei se olisi poistanut klaaneihin ja heimohin ja niiden sosiaalisiin suhteisiin perustuvaa ohutta byrokratiaa, jossain vaiheessa Kultainen orda olisi joka tapauksessa sortunut keskinäiseen nahisteluun.

Sama juttu Rooman valtakunnan kanssa tai siis nykyinen tutkimus esittänyt tyyliin, että Rooman valtakunnan lopulta tuhosi aateliston haluttomuus maksaa veroja ja kun siirryttiin kartanotalouteen, ei edes tullimaksuja saatu kerättyä byrokratian ylläpitämiseksi.

Kuulostaa vähän samalta kuin Tiwanakun kulttuurin tuho Andeilla. Ensin kulttuuri levittäytyi laajalle, ilmeisesti vankkojen kauppaverkostojensa ja niiden avulla kerätyn rikkauden kautta ja tuella ja myös koska kulttuurin oman uskonnon alkoholiin ja huumaaviin aineisiin vahvasti nojanneet rituaalit kaikesta päätellen houkuttelivat ihmisiä. Kukoistava kulttuuri kaatui löytöjen perusteella lopulta sisäisiin ristiriitoihin, kun pieni eliitti enenevässä määrin haali kaiken maallisen hyvyyden itselleen eikä muu kansa ennen pitkää tyytynyt katsomaan yhä epäoikeudenmukaisemmaksi käyvää tilannetta vierestä vaan kävi hallitsijoidensa kimppuun. Sen jälkeen alueella oli pitkä pienten kulttuuriryhmien omien hallintoalueiden kausi, kunnes laajeneva inkavaltakunta lopulta sulautti ne kaikki itseensä.

Vohobitti sanoi:

Eix tän protagonistin ois pitänyt auttaa Belisariusta...

Click to expand...

Tämä on hyvä kysymys, mutta en muista miten Sprague siihen vastasi. Kirja on hieman hukassa, mutta jos löydän sen, kerron miksi läntisten alueiden vahvistuminen oli kirjailijan mielestä tärkeämpää kuin Bysantin tukeminen. Mutta näin ensialkuun arvelisin, että vanhan kunnon Rooman, paavin ja sikäläisten viisaiden (kuten kirjassa esiintynyt Cassiodorus) avulla Eurooppa saatiin paremmin jaloilleen kuin idän johdolla.

Tänään opin, että vaikka onnistuisi löytämään ei-kyrillisillä-kirjaimilla kirjoitetut lyriikat venäjänkielisestä oopperalaulusta, ääntämisen opetteluun kannattanee silti varata enemmän aikaa kuin puoli tuntia. Myöskään ei pidä kuvitella, että äänitteestä on tässä tehtävässä turhan paljon apua. Jos en tietäisi sen olevan venäjäksi, en olisi osunut oikeaan.

Tunnustan vasta viikonloppuna ottaneeni selvää mitä tarkoittaa saunaklonkku.

Onko tämä tämän käsitteen määrittely jo ollut topikissa Satunnaisia Tolkien-huomioita kotimaassa, koska sinne tämä kuuluisi myös?

Opin eilen, että vihneiden avulla heinäkasvien siemenet voivat "kävellä" parempaan kasvupaikkaan.
Tänään opin että yhteyttämistä tapahtuu myös vihneissä. Olin jotenkin ajatellut, että se tapahtuisi lähinnä lehdissä, mutta nähtävästi myös varressa ja vihneissä.

...wabi ja sabi ovat erillisiä käsitteitä, joiden merkitys on vaihdellut aikojen mittaan, ja ns. wabi-sabi on käytännössä länsimainen luomus, joka kuuluu pikemminkin kaupallisen elämäntapabisbeksen kuin japanilaisen estetiikan ja filosofian piiriin.

...on olemassa sellainenkin asia kuin hanakomon, syntymäpäivän mukaan määräytyvä kukka-aiheinen japanilainen kamon- eli vaakunakuvio. Kätevää niille, joilla ei ole omaa suvun mukaan määräytyvää kamonia ja jotka eivät halua käyttää jonkin toisen suvun merkkiä tai suunnitella omaa, mutta tahtoisivat silti jossain yhteydessä käyttää kamonia. Tarkistin tietysti heti omani samoin kuin perheenjäsenten hanakomonit, ja ne ovat ihan hauskoja, vaikka esikoisen onkin aika monimutkainen piirrettäväksi.