Tänään opin, että...

Luvailin

Kontulainen
Näyttää siltä, että keskiajalla (ja muulloinkin) yöuni oli jaettu kahteen osaan ja keskellä yötä oltiin tunti pari hereillä!

Onkohan tällainen tapa jo mukana jossain keskiaikafantasiassa?
 

Dracaena

Raseena
Ainakin se mainitaan kirjassa A Natural History of Dragons, joskaan se ei keskiaikafantasiaa edusta. Tarinassa tähän tapaan törmätään erässä maalaisyhteisössä, jossa ei eletä yhtä "edistynyttä", pseudoviktoriaanista arkea.
 

Satekai

pelikisälli
En nyt muista lähteitä mutta muistelisin lukeneeni että metsästäjäkeräilijöillä oli etua siitä että eri ihmisillä oli erilaiset unirytmit ja nukuttiin myös erilaisissa pätkissä. Piti vartioida omaa porukkaa pedoilta ja helpottaahan se kun nuotio ei pääse sammumaan, jos joku on vahdissa. Jokuhan niitä tähtiäkin on tutkiskellut ja tehnyt havaintoja niin että on huomattu planeettojen ratoja, kuun vaiheita ja tähtien sijainteja eri aikoihin vuodesta.

Myös siesta ja ettonet ovat ihan juttu monissa maissa, ainakin entisaikaan.

Mie taidan sitten noudattaa jollain tasolla tuota vanhaa unisysteemiä, koska nukun pienen pätkän illalla, jotta saan lapsen nukkumaan myös ja sitten yöllä olen jonkin aikaa hereillä ja sitten nukkumaan taas. Myös ennen lasta, jos ei ollut koulua tms niin melko pian unirytmini palautui siihen, että öisin olin jonkin aikaa hereillä tehden juttuja ja päivällä saatoin ottaa torkut. Jo lapsena tehokkain aika tehdä läksyjä oli 23 paikkeella.
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
En nyt muista lähteitä mutta muistelisin lukeneeni että metsästäjäkeräilijöillä oli etua siitä että eri ihmisillä oli erilaiset unirytmit ja nukuttiin myös erilaisissa pätkissä. Piti vartioida omaa porukkaa pedoilta ja helpottaahan se kun nuotio ei pääse sammumaan, jos joku on vahdissa. Jokuhan niitä tähtiäkin on tutkiskellut ja tehnyt havaintoja niin että on huomattu planeettojen ratoja, kuun vaiheita ja tähtien sijainteja eri aikoihin vuodesta.
Tästä on mielestäni ollut mainintoja aika monen erilaisia unirytmejä käsitelleen lehtijutun yhteydessä. Vaikka nyky-yhteiskunta suosii aamuvirkkuja ja meitä yökukkujia välillä ihan julkisesti paheksutaan, on ilmeisesti koko ihmislajin kannalta ollut kuitenkin tärkeää, että ihmiset ovat luonnostaan virkeitä eri vuorokaudenaikoina, ettei koko ryhmä ole koskaan yhtä aikaa unessa ja siten altis hyökkäyksille.

Tuosta "ennen aikaan ihmiset valvoivat yöllä tunnin -pari" -aiheesta olen joskus lukenut 1700 - 1800-lukujen vaihetta käsitelleen pienen jutun, jonka mukaan ajalta säilyneissä kirjoituksissakin on viitteitä siitä, että tällainen valvomisjakso yöllä olisi ollut normaali käytäntö, ja ihmiset olisivat jopa saattaneet suorittaa pieniä naapurivisiittejä sen aikana (Dracaenan mainitsemassa kirjassakin ainakin yhdellä sivuhahmolla on säännöllinen öinen visiteeraaja ;) ).
 

Aldarian

Dúnadan
Näyttää siltä, että keskiajalla (ja muulloinkin) yöuni oli jaettu kahteen osaan ja keskellä yötä oltiin tunti pari hereillä!
En todellakaan ole tämän alan asiantuntija mutta mieleen tulee, että olisiko tähän voinut vaikuttaa varsinkin keskiajalla katolisen kirkon rukoushetket/messut/matineat? Käsittääkseni esim. juuri matinea suoritettiin/suoritetaan aamuyöstä joskus kello 2 AM aikaan. Tällöin ainakin luostareissa ja muissa uskonnollisissa yhteisöissä on ollut tarvetta jakaa uni useampaan osaan ennen matineaa ja sen jälkeen. Ja sitten taas kello 5 AM hypätä ylös aamurukoukseen. 😀
Tällainen ajatus vain tuli mieleen.
 

Vohobitti

Kontulainen
Opin hiljalleen et on olemassa sellainen fantasiakirjailija kuin Lordi Dunsany ja häneltä on jopa suomennettu yksi teos. Kaiken lisäksi tämä lordi ois vähän niin kuin yhteys Tolkienin ja amerikkalaisen pulp-fantasian (tyyliin Clark Ashton Smith, Robert E. Howard, H-P Lovecraft) välillä tai siis vaikuttanut näihin kumpaankin näiden kahden suuntauksen tietämättä toisistaan.
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
...Pietarin vuonna 1885 perustettu, suomen kansalaisten lapsille tarkoitettu Hiekkojen koulu oli yksi monista yksiopettajaisista pikkukouluista, joita kaupunkiin perustettiin palvelemaan hajallaan eri kaupunginosissa asuneen suomalaisväestön tarpeita. Olen kyllä tiennyt, että inkeriläinen äidinisänäitini oli kyseisessä koulussa opettajana 1800-luvun lopulla, mutta uutta oli se, että hän onkin ilmeisesti ihan yksinään pitänyt koulua alueen lapsille, vähän niin kuin kyläkoulujen opettajat L.M. Montgomeryn tyttökirjoissa.

Muoks: Kysyin varmistusta äidiltä, ja selvisi, että hänen isänäitinsä opetti itse asiassa hyvinkin monessa koulussa, ilmeisesti pääasiassa kieliä. Mutta yksi niistä oli Hiekkojen koulu, äidillä on nimittäin tallella muutama oppikirja, ja yhteen niistä on kirjoitettu mustekynällä "Hiekkojen koulu No 18" ja sen alle myöhemmin jonkun toisen käsialalla lyijykynäteksti, jossa sanotaan äidinisänäidin opettaneen kyseisessä koulussa ja kahden hänen tyttärensä käyneen sitä myös.
 
Last edited:
Ylös