Taas ärsyttää!

Vähemmän tunnettu totuus: vaihdevuodet koskevat myös miehiä.
Mä (nainen) oon muuten ajatellut että onkohan tää nyt sitä, kun välillä hikoilen kuin eläin ilman mitään järjellistä syytä. Iän puolesta voisi ollakin. Raivostuttavaa, kun käyt suihkussa ja kymmenen minuutin päästä olet yltäpäältä hiessä vaikket ole ehtinyt saada edes vaatteita päälle. Puet yllesi, pakenet ulkoilmaan, kävelet bussille normaalivauhdilla ja kaikki vaatteet ovat hiestä nihkeät. Raaah!
 
Miksi työläppärini ei suostu internet-yhteyteen kotiwifini (joka siis pelittää muiden laitteiden kanssa) kanssa? Vielä viikko sitten maanantaina yhteys muodostui, mutta jotain nikotteluja tuli silloin iltapäivällä. Etätöiden tekeminen ei nyt onnistu, kun en saa muodostettua yhteyttä työpaikalle. Täytyy siis huomenna töissä eli työpaikalla kysyä it:stä, onko jotain tehtävissä. Asioin vain siellä jo viime viikolla muutaman ohjelman toimimattomuuden vuoksi. Etäpäivät olisi niin tarpeellisia jaksamiseni vuoksi. Ärsyttää ja harmittaa, kun moninaisten tietoteknisten ongelmien vuoksi ainakin yksi asiakas on joutunut odottamaan haluamaansa dwg-otetta luvattoman kauan.
 
Onko sinulla älypuhelinta? Luo hotspot ja ota työläppärilläsi yhteys nettiin sen kautta.
 
Viitisen vuotta sitten tympäännyin minulle jo ennen kouluikää tuomittuihin rilleihin niin perinpohjaisesti, että hommasin luottokortin ja reissasin hakemaan sillä uudet silmät Tallinnasta. Enkä kadu. Ikänäkö on tosin alkanut vaatia taas lukulaseja, mutta ne kestää.
Keinot on monet ja taisin saada Sarumanin hengen tekoset eli hiertämisen poistettua omista laseista luotto-optikolla. Ärsytyksenaiheeksi tämä kuitenkin pääsee koska harrastuksien vuoksi en välittisi kakkuloita pitää, nimimerkki kahdet lasit menny umpisolmuun jalkapallon otettua lähikontaktia rilleihin. Huoh.
 
Minä sain hotspoteista kylliksi kun entisellä koirallani oli niitä kaiket kesät. En tyodellakaan suostu luomaan hotspottia riesaksiu kenellekään koskaan.
 
Olen tällä hetkellä parin kilometrin päässä Sibeliuksen ja Järnefeltien kodeista.

Sängyssä kiukuttelevan vatsan kanssa.

Kaikki koulukaverini ovat saaneet improvisoida tänään yhdessä, tehdän lastenmusiikkikonserttia ja nauttia Suomen kansallismaisemista.
En tiedä mistä tämä olo tulee, mutta toivon että se menee äkkiä pois.
 
Räkätaudin alkaminen. Eilen oli jo kurkku kipeä, tänään töissä aivastelin. Nyt iltaa kohden nenä on alkanut vuotaa enenevässä määrin. Jo pelkästään tällainen tauti ikävä itsessään, mutta nyt harmittaa enemmän. Tänään olisi ollut syyskauden ensimmäinen asahitunti. Pakko kai jättää väliin suosiolla. Jään sitten vain kotiin telkkaria katsomaan. Asahi olisi niitä harvoja minua miellyttäviä liikuntalajeja.
 
Kun ei ole töitä tiedossa niin päätin pitää lapset kotona vapaapäivällä ja kun olin ilmoittanut tämän hoitopaikkaan niin eikös vaan juuri sille päivälle pasahda keikka. No en ota vastaan. Tekee minullekin hyvää olla kotipäivä pitkästä aikaa, mutta vähän tuppaa silti keljuttamaan.
 
Tämä on taas niitä päiviä kun mikään ei toimi. Yleisesti ahdistaa asia jonka eräs sukulainen sanoi rivienvälissä ja se vaikuttaa vähän kaikkeen, mutta lisäksi verkkopankkitunnukset menivät lukkoon eikä niitä saa auki kuin käymällä konttorilla joka on auki ma ja ti jotka olen töissä.
Tuon tiliasian lisäksi olen selvitellyt mm pitkään aikeissa ollutta puhelinvastaajaa kun en työpäivän aikana käytän omaa puhelinta. Harmi vaan että operaattorin verkkopalvelun salasana ja käyttäjätunnus olivat ihan sekaisin. Yritin sitten mobiilivarmenteella, mutta sen avaamiseen olisi tarviottu niitä pankkitunnuksia. No lopulta sain tapeltua salasana-asian läpi, mutta verkkosivut olivat aika sekavat enkä saanut asiasta mitään tolkkua. Soitto asiakaspalveluun ratkaisi asian hetkessä ja ystävällisesti (iso iso iso kiitos ystävällisille asiakaspalvelijoille niin pankissa kuin puhelinasioissakin. Yksikin epäystävällinen tai edes ynseä huomautus olisi saanut minut romahtamaan ihan täysin). Kaiken tämän keskellä olen käyttänyt toista lasta vessassa ihan vähintään vartin välein ja jos ei ole tarvinnut käyttää vessassa niin sitten olen ratkonut näiden kahden kiistoja. Onneksi kohta on päikkäriaika ja hetken hiljaisuus.
Vaikka topikissa puretaankin ärsytyksen aiheita niin totean että noiden ipanoiden kanssa on myös ollut tänään monia ihania ja hyviä hetkiä ja touhuja jotka onneksi vähän tasapainottavat tilannetta.
 
On se naurettavaa kun yhdestä kadonneesta lippalakista voi tulla vieläkin ärsytystä. Hukkasin siis hienon lippikseni toukokuussa Helsingin lentoasemalle ja nyt kun yritin etsiä netistä samanlaista uutta niin ei. Ei niin ei! Läheltä liippaa -lippiksiä on tarjolla ja melkein samanlaista on tarjolla, mutta se ei ole sama asia. Nyt tuo pahuksen katoaminen harmittaa uudelleen. Kyllä iso ihminen sitten voi olla lapsellinen. :urg:
 
Piti valmistella maanantai-illan roolipeliä tänä viikonloppuna, mutta olen ollut hirveän saamaton. Lisäksi ärsyttää, että olen jäänyt tähän epäonnistumiseen kiinni, enkä ole osannut sen paremmin tehdä työtä kuin iloitakaan. Onneksi eilen kaveri kävi iltasella kylässä ja tänään sain hetkeksi piristettyä itseäni Game of Thronesilla. Hirveän usein kyllä käy niin, että kun yritän käyttää runsaasti aikaa työskentelyyn, vaivunkin apatiaan.
 
Puhelin hajosi taas. Joko saisin luvan siirtyä lankapuhelimeen? Ei näyttöjä, ei kameroita, ei nettiä, ei mitään ylimääräistä. Vain mahdollisuus soittaa ja olla tavoitettavissa puhelimitse. Puhelinvastaajan voisin siihen kylkeen kuitenkin huolia että minulle voisi jättää viestin jos en satu juuri sillä hetkellä vastaamaan.
 
Tangetilla Jaamarin ärtymyksenaiheeseen: jouduin vihdoin antamaan periksi ja lataamaan tunnsulukusovelluksen phelimeeni, koska fyysinen tunnuslukukortti ei parin päivän päästä enää kelpaa. Inhottaa olla riippuvainen puhelimesta pankkiasioiden suhteen, koska se voi hävitä tai hajota tai sen akku voi olla tyhjä kun pitäisi päästä verkkopankkiin. Pieni lohtu on se, että sovelluksen rinnalla voi pitää tunnuslukulaitetta. Sekin on kuitenkin heppoinen paristokäyttöinen laite, joka voi hajota.
 
...jouduin vihdoin antamaan periksi ja lataamaan tunnsulukusovelluksen phelimeeni, koska fyysinen tunnuslukukortti ei parin päivän päästä enää kelpaa. Inhottaa olla riippuvainen puhelimesta pankkiasioiden suhteen, koska se voi hävitä tai hajota tai sen akku voi olla tyhjä kun pitäisi päästä verkkopankkiin.

Olin niin laiska ja rasittunut kaikenmaailman uusista systeemeistä, että hätähousu pankkini ehti minulle kuun alussa lähettää tuon pikkuruisen tunnuslukulaitteen. En ole koskenut siihen kuin pitkällä tikulla tähän mennessä. Kun laskujen maksuja viikonloppuna ja sen jälkeen koittaa, koitan selvittää miten se palikka toimii. Minulla on jo nyt puhelin täynnä kaikenmaailman pakollisia sovelluksia, kuten lounaslipukkeet ja parkkiohjelma, joten hirvittää se päivä kun puhelin sanoo pox, että saanko edes lounasta sellaisena päivänä.
 
Ihan samaa olen pelännyt ja pohtinut että en halua olla puhelimen varassa pankkiasioinnissa. Enkä myöskään luota mihinkään sähköiseen vempeleeseen. minä haluaisin pitää vanhat tunnuslukulistat käytössä. Tai jonkun muun tunnistussysteemin joka ei ole riippuvainen muusta sähkölaitteesta kuin tietokoneesta jolla yrittää pankkiin kirjautua.
 
Yritin kysellä osuuspankilta mitä pitää jatkossa tehdä, mutta selkeää vastausta ei ole tullut. Tekstarit toimii tähän puhelimeen, mutta en tosiaan käsitä mitä parannusta turvallisuudessa tämä puhelimesta riippuvainen maksaminen aiheuttaa. Olen luultavasti vaihtamassa puhelinta lähiaikoina ja sitten joutuisi kai uusimaan ns. Turvatoiminnot. Viimeisen 4 päivän aikana puhelin on ollut ainakin 6 tuntia muiden tavoitettavissa enkä välittäisi etsiä sitä jos joku sattuu sulkemaan ja siivoamaan sen jonnekin.
 
Entisillä Valtion Rautateillä on kiintoisa "PC-paikka työskentelyhytissä". Neljän hengen hytti, jossa ikkunan alla neljä pistorasiaa. Ikkunalla pieni puolikaaren muotoinen pöytä, johon kumpikin ikkunapaikalla istuja saa epämukavasti tuettua läppärin. Pöytä on niin kaukana penkistä, että joutuu nojaamaan epämukavasti eteenpäin. Varsinainen paikkani olisi ollut käytävän puoleinen, jossa ei ole minkäänlaista pöytää ja virtaa koneeseen saa toisten jalkojen juuresta. Kyllähän hytissä rauhallisempaa on, mutta tavallinen ikkunapaikka tarjoaa paljon paremman kirjoitusalustan.

Ovat myös uudistaneet automaatit; samalla yksinkertaistettu toimintoja ja poistettu esim. sarjaliput kokonaan.
 
Ylös