Taas ärsyttää!

Nämä pahuksen kuumat kelit eivät houkuttele ulos, ei ainakaan harrastamaan minkäänlaista liikuntaa siellä. Pitää liikkua joko aamuvarhaisella tai myöhään illalla. Huomenna tosin työt voi it-päivitysten takia aloittaa vasta kasilta, joten ehdin tekemään viileän ajan pyörälenkin. Mutta pienikään kävelylenkki ei tunnu kivalta. Olen juonut paljon ja silti päätä vähän jomottaa. Pari päänsärkylääkettäkin mennyt jo. En lainkaan ihmettele Sidhiel tuota huonoa oloasi. Vatsasi ei ole tottunut kanaan, saati raakaan sellaiseen tai ylipäänsä kanaan tällaisella kuumuudella joka jo yksinkin saa olon huonoksi.

Pitäisi jynssätä takapihan patio juuriharjalla jotta siihen voisi sen jälkeen läästiä uuden suojatökötin. Ongelma vain on siinä että aamupäivällä siihen ei paistaisi aurinko, mutta iltapäivällä kun pääsen töistä vapaille, siellä palavat varpaat jo parissa sekunnissa. Ja nyt kello on jo sen verran että pitää mennä nukkumaan jotta työnteko onnistuisi edes jotenkin säällisesti nukutun yön jälkeen (eikä yöllä touhotettujen pihasiivousten merkeissä).
 
Olen lopulta löytänyt aurinkorasvan jota tykkään käyttää ja nyt minulle tänään läväytetään naamalle uutinen siitä miten aurinkorasvat sisältävät haitallisia aineita jotka paitsi näkyvät ihmisen veressä vuorokausi käytön jälkeen myös aiheuttavat kaloille ja muille elukoille ties mitä kurjaa. Fysikaalisia rasvoja inhoan että nyt taas mietin kumpi on pahempi, jos joskus vähän palaa vai se että myrkytän itseni ja lapseni ja luonnon ja..!
 
Sain just parkkisakon tyksin päivystyksen parkkipaikalla. Mulla on toisen firman parkkisovellus, tietysti. Tämän sovelluksen käyttöönotto vaatii pankkikortin numeron. No ei mulla mitään rahapussia ole mukana. Eikä lämpimiä vaatteita. Tää ilmastointi on aika ikävä. Enkä saanut maksua varten Pay paliakaan käyttöön. Antaa jotain @##% herjoja.
 
Last edited:
Joo, toi on ärsyttävää ettei joskus voi maksaa mitenkään parkkimaksua. Esim. TYKSiin kannattaa aina mennä kyydillä, muuten tulee ongelmia parkkeerauksen kanssa. Poislähtö jos viivästyy mistään syystä niin siinäpä sitten pidät autoa käynnissä kun ei potilasta näy.
 
Hieman harmittaa, että Suomen Teetaideyhdistyksen viestintä on niin huonoa, että aktiivisesta tarkkailusta huolimatta en ole nähnyt alkeiskurssien ilmoittautumisia. Ovat varmaan olleet puskaradiotyyppistä korona-ajan takia. Nyt sitten jännätään, pääsenkö kurssille mukaan.
 
En voi nyt ihan täysin sanoa että varsinaisesti ärsyttää, mutta ehkä jotain pientä sen suuntaista. Koko kevät ollaan odotettu että pyykkikone hajoaa ihan just kohta ja tänään oli sitten se päivä. Uusi malli oli jo valmiiksi katsottu ja päätetty, joten ei tarvinnut kuin mennä kauppaan, tehdä tilaus ja jäädä odottamaan että se kone tänne tuodaan ensiviikon alussa. Pesujonossa on lähinnä tyynyjä, verhoja ja muita sisustustekstiilejä.

Mutta pyörin aivan ylikierroksilla. Olen siivonnut jo yhden huoneen katosta lattiaan saakka ja päätin että tämän kesän aikana koko kämppä saa saman käsittelyn. Qohelet pesi yhtä vaille kaikki matot ja itse pesin sen yhden. Kun tänään ei lähdettykään reissuun, päätin jatkaa siivoamista. Ikkunat joutuvat nyt odottamaan koska ulkona alkaa maalaustyöt ja työporukka on tänään aloittanut pesemään maalattavia pintoja. Se yksi ainoa pestykin ikkuna jotuu ulkoa vielä uusintakäsittelyyn, sen verran ruiskivat vettä tuolla ulkopuolella.

Pitäisi osata viheltää peli poikki ja vähän rentoutua.
 
Punkki puri.
Eniten ärsyttää, etten ole vaan saanut aikaiseksi ottaa TBE-rokotesarjaa. No, huomenna lähtee nekin pyörät pyörimään, tosin aivan liian myöhään, koska jos virus on minussa niin on jo myöhäistä.
Edes pieni lohdunpilkahdus oli, että perheeni sai slaagin kanssani yhdessä, ja keskustelimme aiheesta yli tunnin.
 
Tänään olisi tulossa kotiin Postnordin paketti klo 8-16, vihaan tällaisia toimitusaikoja. En osaa ohittaa mielessäni odotusta, vaan jään miettimään autoilevan lapsen tavoin "Koska ollaan perillä?"
 
Olen jonottanut HelMetistä kolmatta osaa erääseen kirjasarjaan jo kuukausitolkulla, mutta se ei vain tule noudettavaksi. Kirjastojärjestelmässä on sitä tasan yksi nide ja se oli kirjastojen koronasulun takia edellisellä lainaajalla koko pitkän kevään, mutta eipä hän ole sitä kirjastojen taas avauduttuakaan saanut palautettua. Sen eräpäiväkin meni jo viime kuun lopussa, mutta yhä edelleen se on lainassa. Takanani varausjono vain kasvaa samaa tahtia oman ärtymykseni kanssa.
 
Päätä särkee ja sen lisäksi tapahtui seuraavaa: olen nyt noin puoli vuotta asunut tässä nykyisessä asunnossa jonka ikkunasta on näkynyt vaihtelevasti etenevä naapuritalon peruskorjauksen rakennustyömaa. Nyt ilmeisesti ovat saaneet itse talon valmiiksi, mutta oman kerrostaloni ja vastapäisen talon välissä oleva parkkipaikka/rakennustyömaan jälkeinen joutomaa on edelleen ollut puutarhureita ym tyyppejä vailla. Muutama metrin korkunen puu on istutettu korjatun talon lähelle, mutta nyt sitten kaikki rakennustyömaan keskellä suojellusti nököttävät puut on kaadettu. Ilman niitä puita en olisi ottanut tätä asuntoa vastaan, koska ilman niitä näen ikkunastani vain neljä taloa, hiekkaa, kuoppia, betonia ja lisää betonia.
Kismittää niin vietävästi! Nyt näen ainoastaan joutomaalta näyttävän surkean Mordorin näköisen kasan tiilenpaloja, putkikasoja, hiekkaa, piskuisen parkkipaikan. Tietysti remonttihomma on vielä kesken, ja tähän saatetaan ehkä rakentaa jokin puutarha/puistikko juttu, mutta nyt näen sen aikaa sitten suoraan vastapäiseen taloon ja sieltä nähdään suoraan tänne.
Annan olla vielä puoli vuotta, että jospa asioille tapahtuisi vielä jotain ja näkymä muuttuisi miellyttävämmäksi, mutta sen jälkeen muutan kyllä muualle mikäli tuo roskapönttö-hiekkakenttä ei ala muuttua. Tietysti vaikka he kuinka istuttaisivat puita kaadettujen tilalle, niin niillä kestää kasvaa joten varmaan tämä "näen suoraan parinkymmenen asunnon keittiöön" on sitten pysyvä olotila. Mutta sitä en käsitä miksi rakennustyömaan keskellä osittain tiellä olleet puut säilytettiin remontin aikana, eikä niitä kaadettu esimerkiksi ennen sitä, jos kyseiset puut olisi joka tapauksessa kaadettu???
Esimerkiksi toisaalla Jyväskylässä on pientaloaluetta, jossa on myös budjetille sopivia opiskelija-asuntoja ja muutenkin väljempää. Mutta nämä asunnot ovatkin sitten kauempana keskustasta, ruokakaupat ovat kilsan päässä, yliopistolle ei enää viitsi kävellä sieltä ja ulkoilumaastoja ei oikein ole samassa mittakaavassa, koska pientaloalue jatkuu koko alueen yli, tietysti puistoja ja pikkumetsiä on, mutta silti. Lisäksi nämä asunnot ovat huomattavasti vanhempia ja suttuisempia kuin tämä missä nyt asun.
En muutenkaan pidä tästä nykyisen asuinalueen ulkonäöstä, 10 kerroksisia betonihirvityksiä ja muutenkin DDR-estetiikkaa, vaikka nykyinen asuntoni on sisältä paras missä olen täällä asunut, peruskorjattu ja uudistettu ja pohjaratkaisu on paras, keittiössä on enemmän tilaa, palvelut, yliopisto ja keskusta ovat lähempänä, hyvät ulkoilumaastot ovat puolen kilsan päässä jne.
Eli periaatteessa dilemma on: kiva talo sisältä, palvelut lähellä, ulkoa kamala tai epämääräinen talo sisältä, palvelut kauempana, ulkoa kiva.
Sitten kun saan töitä/rahatilanne järkevöityy niin muutan kyllä johonkin Laukaalle ja hommaan vaikka auton liikkumiseen, saakeli!!!
 
Last edited:
Olen jonottanut HelMetistä kolmatta osaa erääseen kirjasarjaan jo kuukausitolkulla, mutta se ei vain tule noudettavaksi. Kirjastojärjestelmässä on sitä tasan yksi nide ja se oli kirjastojen koronasulun takia edellisellä lainaajalla koko pitkän kevään, mutta eipä hän ole sitä kirjastojen taas avauduttuakaan saanut palautettua. Sen eräpäiväkin meni jo viime kuun lopussa, mutta yhä edelleen se on lainassa. Takanani varausjono vain kasvaa samaa tahtia oman ärtymykseni kanssa.
Onneksi päädyin eilen selailemaan vanhojakin viestejä, sillä muuten en olisi muistanut noutaa tänään viimeistä päivää haettavissa olevaa varaustani. Sitä olikin odotettu sellaiset vuosi ja 5 kuukautta. Pitkä jono oli kyllä tiedossa ja suhtauduin siihen lähinnä huumorilla, mutta ei olisi enää naurattanut ollenkaan, jos hakeminen olisi unohtunut.
 
Siitä asti, kun vajaat kolme viikkoa sitten aloitin työmatkapyöräilyn, olen ollut fyysisesti niin väsy, että noidankehä on taas käynnistynyt: töistä kotiin päästyäni virta on täysin lopussa, on hirveän vaivan takana saada edes välttämättömimmät asiat hoidettua, ja kaikessa kestää niin kauan, että saan itseni sänkyyn vasta puolenyön tienoilla. Tästä seuraa, että nukun ihan liian vähän (senkin jostain syystä huonosti) ja olen seuraavana päivänä entistä väsyneempi ja hitaampi. Lisäksi väsyn sivutuotteena on tavallistakin suurempi hajamielisyys: olen unohtanut jo kahtena päivänä lukita siivouskeskuksen oven töistä lähtiessäni (ei sinänsä vakavaa, mutta noloa ja ärsyttävää) ja eilen unohdin pestyt pyykit koneeseen ja muistin ne vasta tänä aamuna, kun ei ollut enää aikaa tehdä asialle mitään myöhästymättä töistä. Puhumattakaan kaikista pienistä kotihommista, jotka on pitänyt hoitaa vaikka kuinka kauan aikaa sitten, mutta joihin ei vain tule tartuttua - jos niitä ylipääätään muistaa - kun haahuilee ihan koomaisena.
 
Last edited:
Olen haaveillut jo useamman kuukauden siitä hetkestä kun lapset pääsevät taas päiväkotiin. Joo, koti on hyvä paikka ja kotona voi kasvattaa ihan hyviä lapsia ja kotona olossa on paljon hyviä puolia. Mm melutaso ja stressin määrä (lapsilla) huomattavasti alhaisempi. Mutta meillä huomaa selvästi että nämä kaksi lohikäärmeenpoikasta alkavat jo vähän käryttää oltuaan puoli vuotta kahdestaan (no ollaan välillä tavattu naapurin lapsia, mutta ei säännöllisesti). Hoidon piti alkaa tänään. Mutta eikös minulle iskenyt eilen kurkkukipu joka ei lähtenyt nukkumalla. Eli tänään lapset edelleen... kotona ja minä myös. Kävin koronatestissä ja tietysti se tarkoittaa ettei töihin ole asiaa ennen tulosten saamista mikä tietää kahdesta kolmeen kotipäivää lisää. Toki myös kaksi oireetonta päivää olisi vaatinut ilman koronatestiäkin, joten ei tilanne olisi ollut juuri ruusuisempi ilman sitä.

Lähdin testiin ajoissa kun vannotettiin että piti olla tarkalleen ajoissa ja aikakin oli annettu niin tarkkana kuin 14.18. Mutta tällä välin joku oli keksinyt tuoda koko matkan meiltä keskustaan jatkuvan asfalttityön ja räjäyttänyt koko tien auki. Ensimmäinen stoppi oli jo varmaan 100m kotoa. Siinä odoteltiinkin aikamoinen tovi, mutta olin vielä ajallaan. Paitsi että edessä oli traktori ja nopeus tietty tietyönkin takia alhainen. Ajattelin silti ehtiväni kunnes tuli toinen pysäytys. Katsoin kauhuissani kelloa, kiroilin ja itkin (ihan oikeasti tuo kaikki) kun kello näytti 14.17 kun päästiin taas liikkeelle. Sitten en löytänyt heti oikeaa parkkipaikkaa missä testit otetaan. Olin lopulta 14.24 oikeassa paikassa ja nieleskelin itkua ja ajattelin että eivät edes ota minua enää kun vannotettiin että pitää olla ajallaan.
Tuo tietyö ottaa edelleen päähän ja pahasti vaikka kaikki hyvin ja kotona ollaan. Nolottaa kun olen aina joka paikassa mieluummin 15min ajoissa kun puoli min. myöhässä.

Jos jotain hyvää pitää hakea niin saan nyt varmistettua ettei minulla ole koronaa (koska olen aika varma että on tavallinen flunssa, koska sellaiselle tiedän altistuneeni) ja tavallaan lähden huojentuneemmin mielin miittiinkin vaikka testin ja miitin väliin nyt jääkin melko pitkä pätkä. Minut on testattu ja pystyn nyt vielä vähän ekstravarovaisemmin olemaan tämän välin testistä miittiin.
 
Ärsyttää jo ihan urakalla! Tilasin uuden alttoviulun testattavaksi. Myyjä lähetti sen Matkahuollon kautta 24.7. jakopakettina. Jakopaketit tulevat yleensä päivässä perille, joten olin innoissani.

Kului viikko, eikä seurannan mukaan paketti ollut edes saapunut kuljetettavaksi. Soitin Matkahuoltoon 31.7., ja laitoin viestiä myyjälle... Seuraavalla viikolla selvisi, että paketti on ollut Matkahuollolla Jossain jumissa eikä siksi näkynyt järjestelmissä aiemmin ollenkaan eikä lähtenyt luokseni.

Myyjä sanoi selvittäneensä asian ja että paketti on nyt matkalla. Jee. Seurantaan ei ollut päivittynyt mitään, mutta ehkä se kuitenkin sieltä tulisi.

Nyt maanantaina aamulla myyjä laittoi viestin, että tänään pitäisi olla alton tulossa. Ei tullut. Eikä tullut eilen tiistaina. Seurannan mukaan paketti on nyt lähtöpaikkakunnalla Matkahuollossa "odottamassa, että kuljettaja noutaa sen seuraavalla käynnillään."

Laitoin viestiä myyjälle, että ei ole vieläkään tullut. Myyjä kertoi, että paketti oli palautettu hänelle! Se oli kuitenkin lähetetty uudestaan maanantaina iltapäivällä, joten kyllä sen nyt oikeasti pitäisi olla tulossa.

Mutta kun ei näy liikkuvan! Jakopaketti, joka muka tulee päivässä perille, odottaa, että kuljettajalla sattuu olemaan asiaa siihen Matkahuollon toimipisteeseen!

Milloin minä oikein pääsen testaamaan uutta soitinta?!

Onneksi en itse ole maksanut vielä mitään, mutta silti!
 
Huomenna pitäisi peluuttaa Harnia D&D-säännöillä, mutta mietiskelen vain itsekseni filosofisluontoisia ongelmia. Ajatus ei vain katkea! Turpa kiinni aivot, tarvitsen teitä! :x
 
Eilen vietin päivän ulkona kavereiden kanssa, olikin ihana sää. Illalla tosin huomasin, että t-paidan kaula-aukon alue oli lievästi palanut. Huoh, okei, luulin, että kesää olisi jo mennyt tarpeeksi, ettei näin enää kävisi. Väärin.

Tänään töissä en ollut missään vaiheessa suorassa auringonpaisteessa ja päivä oli viileä, joten hörpittiin siinä sivussa teetäkin lämmikkeeksi. Nyt kotona luulin aluksi, että poskeni olisivat punaiset kylmästä (ihan tosi??), mutta ei, oli niiden vuoro kärähtää, osittain varmaankin eilisen jatkona -.-

Huomenna pääsee testiin äidin päivävoide, jolla on suojakerroin 30 (ja saa luvan toimia ja jatkaa mukanani miittiin, jotta voin olla siellä ulkona vähemmillä huolilla).
 
Koronatestin tuloksen odottaminen on yllättävän ärsyttävää. En tiedä, milloin se tulee, ja ennen tuloksen saamista en tiedä, olenko vaaraksi ympäristölleni vai en. Niinpä olen nyt jonkinlaisessa limbotilassa, jossa en saa mennä minnekään (paitsi metsään kävelylle), joten olen kaiken kaupassakäynninkin suhteen täysin muista riippuvainen, mutten toisaalta ole virallisesti sairaskaan, joten en oikein osaa myöskään asettua potemaan miedosti tukkoisen tuntuista nenääni ja välillä vähän käheytyvää kurkkuani kaikessa rauhassa, ja tätä saattaa jatkua vielä useamman päivän verran.
 
Kieltämättä vähän mietityttää tuleva syksy kun pienimpäänkin flunssaoireeseen täytyy nyt suhtautua sillä oletuksella, että se voi olla koronaa.

Täytyy toivoa, että tavalliset flunssavirukset kiertävät nyt vähemmän kun ihmiset ovat varovaisempia (kyllä, uskon että ovat - en suostu lähtemään mukaan yleiseen muiden ihmisten käyttäytymisen paheksuntaan ? ) Toivo elää senkin suhteen, että testaamista saadaan sujuvammaksi ja nopeammaksi.
 
Laitoin Fantasiapelien kautta varaukseen itselleni Finnish Game Housen suomentamia roolipelejä: Twilight 2000, Stormbringer, Paranoia. Sitten kuulin, että näitä on jaeltu vuoden 2014 tienoilla Ropeconissa ilmaiseksi, ja ne olivat juuri Fantasiapelien varastolta lähtöisin! Toki nuo ovat nytkin myynnissä kappalehintaan 5 €, eli kovin suurista summista ei ole kyse, mutta hivenen silti jurppii tyhjästä maksaminen. Toisaalta Fantsu ei varsinaisesti vuole kultaa kaupankäynnillään, joten ehkä haaskaamaani 20 euroa voi pitää uhrilahjana roolipelijumalalle, Suurelle Cthulhulle.
 
Ylös