Taas ärsyttää!

Miten ihmeessä niitä juottoloita ei saada suljettua, vaikka kaikki muu kuten kulttuuritoiminta ja keikat, on visusti peruttu kokonaan?????
Ravintolassahan on asiakaspaikkaraoitus, esim. 90 hlö. Jos ravintoloitsija mainostaa pianistin esiintyvän ravintolassa, on se silloin yleisötilaisuus, jonne saa tulla enää 20 henkeä. Jos pianisti on muuten soittamassa, ilman että siitä erikseen ilmoitetaan, kyseessä ei ilmeisesti ole yleisötilaisuus, vaan paikalla saa olla tavanomaisen, ravintolan koon mukaan määrätyn, rajoituksen mukaisesti esim. 90 hlö. (Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11754255.)

Toinen viime aikojen uutinen, jota en ymmärrä, on yritystukien takaisinperintä sillä perusteella, että valtion virkamiehet ovat myöntäneet tukea väärin perustein. Olen ajatellut, että jos tuki myönnetään jollain perusteella, ja peruste täyttyy, voi olla turvallisin mielin. Mutta noissa raha on käytetty myönnettyyn tarkoitukseen, mutta jälkikäteen sanotaan, ettei siihen tarkoitukseen olisi pitänyt tukea myöntääkään (https://yle.fi/uutiset/3-11751805.
 
Last edited:
Olorinin viittaamaan virkamiesten virheiden korjaamiseen liittyen: minulle maksettiin kerran 6,00 euron matkakorvauksen sijaan 600 euroa. Otin itse yhteyttä palkan maksaneeseen tahoon ja pyysin tietoja palautuksen tekemistä varten. Sitten sieltä tulee tylyttävä karhukirje, jossa uhataan voimatoimilla, jos rahoja ei ole vaaditussa kahdessa viikossa ole maksettu takaisin. Hienoa palvelua!

Sitten loisteputkisaagaan: putkeen painettu luku 830 ei olekaan kätevä koodi, jonka avulla tietää ostaa oikean kokoisen yksilön, vaan jotain ihan muuta. Lisäksi Citymarketissa ja Prismassa oli nuo luokiteltu eri tavoin, Prismassa oli myös pituus sentteinä. En ollut älynnyt käyttää mittanauhaa kun oletin että noissa on kätevät standardit koodilukuina. Ei sitten. Kuuma tuli lumessa tarpoessa sinne ja takaisin. Otsasi hiessä pitää sinun loisteputkesi vaihtaman.

Onneksi sain sentään liesituulettimeen sopivan ledilampun ja nappipariston vaakaan. Nekin olivat olleet pimeänä jo pidemmän aikaa.
 
Tylyllä karhukirjeellä tavallaan suojellaan vastaanottajaa: jos hän ei palauta ylimääräisiä rahoja, syyllistyy hän kavallukseen ja joutuu hankaluuksiin oikeuslaitoksen kanssa. "Löytäjä saa pitää"-periaatetta ei ole kirjattu rikoslakiin.

Oma laiskuus ärsyttää. Jos olen viitsinyt opetella jonkin helpohkon tavan, jolla saan tehtävän X tehtyä, en jaksa opetella jotain vaihtoehtoista ja tehokkaampaa tapaa. Käytän Jamboardia kaikkeen, vaikka jotkin jutut olisi parempi toteuttaa Padletilla. En vain viitsi perehtyä jälkimmäisen käyttöön ajatellen ennakkoluuloisesti, että jos se olisi elektroninen vimpain, niin sen ohjekirja painaisi enemmän kuin itse laite.
 
Tämä alkoi säikähdyksellä mutta muuttui sitten osittaiseksi ärtymykseksi. Tänä aamuna olin näet vähällä kolaroida pyöräilijän kanssa. Onneksi näin ei käynyt, kiitos hiljaisen vauhtini. Pyöräillijä tuli risteykseen vasemmalta, ajaen ajorataa ja vielä ilman valoja tai heijastimia. Ja suoraan eteeni. En tosiaan nähnyt häntä kuin vasta viime hetkellä.
Tuo risteys käsitetään yleisesti tuolta vasemmalta tulijoiden ajatuksissa "päätieksi" mutta ko. "päätielle" liittyvillä kaduilla (joilta yhdestä minäkin tulen) ei ole kolmioita, eikä siis väistämisvelvollisuutta. Niinpä noitten "pääkadulla" ajelijoiden tulisikin väistää, koska minä tulen oikealta. Tätä ei kuitenkaan useinkaan ko. paikassa tehdä. Onneksi minulle on jo tullut tavaksi olla luottamatta liikennesääntöihin tuossa risteyksessä ja ajaa siihen hiljaa. Se pelasti törmäykseltä tänään.

Kun säikähdyksestä selvisin niin sitten alkoikin taas ärsyttää tuo liikennepiittaamattomuus.
 
Erityisesti kaupunkien tasa-arvoiset risteykset ovat vaarallisia, kun helposti syntyy virheellinen tunne juuri päätieltä risteykseen ajamisesta. Ajoharjoittelussa opetusluvalla kävimme isäni kanssa Iisalmessa, jossa lähes kaikki risteykset olivat tasa-arvoisia. Siihen oli totuttelemista.
 
Ehjänä huoltoon viety auto tuli takaisin ilmastointi räpättäen ja rengaspaineista valittaen (alkoi molemmat toiminnot vähän sen jälkeen kun tuli huollosta tänään). Meillä kun ei ole ihan yksinkertaista tuo auton toimittaminen huoltoon kaupunkiin jonne yleensä ei kummallakaan ole asiaa kuin sillointällöin ja huoltoon joka aukeaa 7.30 (en ehdi esimerkiksi 8 vuoroon töihin) ja pitää hakea ennen viittä (menee tiukille jos ei ole aamuvuoroa josta taas en ehdi viedä). Ja Nova taas voisi kyllä viedä auton jos on konttoripäivällä (harvassa koronan takia), mutta ei millään ehtisi hakemaan.
Hyvä asia tässä on se että huollosta ottavat auton sinne takaisin heti kun meille sopii ja katsovat tuon ilmastoinnin ja saadaan siitä joku hyvitys. Mutta sanoisin tässä kohtaa että mieluummin maksaisin täyden hinnan seuraavasta huollosta kuin lähtisin uudestaan säätämään autoa sinne.
 
Kyllä nyt suoni tykyttää ohimolla. Että ottaa päähän. Varasin eilen ajan verikokeelle ja nyt se olikin pakko peruuttaa, koska auto on hyytynyt vaikka se on johdon päässä ollutkin. Ei se edes kuulostanut siltä että se voisi kohta lähteä käyntiin - liikaa pakkasta. Ja nyt tuon peruutuskäynnin lasku pamahtaa mulle. Ensviikolla mun pitäisi päästä joka päivä työpaikalle fyysisesti käymään. Bussilla kulkeminen kuulostaa nyt ihan pelkältä painajaiselta. :cry:
 
Miua hiukan ärsyttää tämä koti, kun mitä nyt ajattelee tarvitsevansa niin sitten muistaa että ainiin se on pakattu sinne ja sinne laatikkoon ja sinne ei nyt pääse. Mutta huomisen jälkeen hiukan helpottaa, tulevat vaihtamaan ikkunat. Sitten saa kaapit ja hyllyt taas paikoilleen. Maanantaina alkaa parvekkeen purkaminen, saas nähdä millasta meteliä siitä tulee. Niin, parvekekkin ärsyttää kun ei pysty tänä vuonna laittamaan mitään sinne kasvamaan. Minkäköhän verran julkisivurempasta tulee pölyä, eli kauanko kannattaa pitää tavaraa laatikoissa/muoveissa...

Lapsi on keksinyt että sylkeminen ja tavaroiden kuolastaminen on jännää kun kaikki kieltää sen, mutta se nyt on vihoviimeisiä asioita mitä haluaa lapsen kaupassa tekevän tälleen korona-aikaan. Tai kuolastaminen kirjoihin tai tietokoneeseen tms.
 
-Samansorttista sinisilmäistä uskomustahan on se, että puhtaasti kasvisruokavalioon siirtyminen ulkomailta rahdattuihin geenimanipuloituihin soijineen pelastaa maailman, varsinkaan jos ei ole valmis luopumaan ylenpalttisesta kerskaelämästä. Mutta Impivaaraankaan ei ole paluuta.

Ajatus karjan lihan korvaamisesta riistalihalla ei ole sinisilmäisyyttä vaan puhdasta huuhaata, jonka toteutus ei aivan yksinkertaisesti ole mahdollista. Riistaa ei maagisesti ilmesty metsään lisää sitä mukaa kuin ihmiset sitä seiltä käyvät tappamassa, vaan eläinpopulaatioiden kantoraja tulee hyvin nopeasti vastaan. Pääasiassa kasvispohjaisiin ruokiin perustuva tai edes vegaaninen ruokavalio taas ei faktuaalisesti vaadi osakseen soijaa eikä ulkomailta tuotuja raaka-aineita, saati geenimanipulaatiota (ellei lähdetä siitä, että asiallisesti määriteltynä myös perinteinen kasvien jalostus on geenimanipulointia), joten sellaisen väittäminen jonkinlaisena vastineena "kaikkien pitäisi vain syödä riistaa" -hölmöilyn tuomitsemiseen kertoo joko tietämättömyydestä tai sitten tahallisesta olkiukkoilusta.

On myös yleisesti tiedossa, että valtaosa koko maailmassa tuotetusta soijasta menee karjan rehuksi, joten mitä suurempi osa ihmisistä syö suoraan vaikka sitten sitä soijaa, sitä vähemmän sitä tarvitaan karjan rehuksi - esimerkiksi nautahan syö soijaa valtavan määrän siihen nähden, minkä verran siitä saadaan lihaa. Kun karjaa on tälläkin hetkellä maailmassa moninkertainen määrä ihmisiin verrattuna, karjan rehun tuotannosta luopuminen laajassa mittakaavassa ja keskittyminen sen sijaan ihmisravinnon tuotantoon vapauttaisi melkoisen määrän peltopinta-alaa. Kun muistetaan vielä se, että esimerkiksi sademetsätuhoista valtaosa tapahtuu karjan laidunten ja karjan rehun viljelyyn tarkoitettujen peltojen raivaamiseksi - vieläpä pääosin kansainväliseen myyntiin menevän lihan tuottamiseksi - laajamittaisella globaalilla kasvispainotteiseen ravintoon siirtymisellä olisi varteenotettava ilmastollinenkin vaikutus.

En tiedä, mitä tarkoitat maailman pelastamisella, mutta tosiasia on, että jos planeettamme on tarkoitus olla elinkelpoinen ja ystävällinen paikka tulevillekin ihmissukupolville, meidän nyt elävien on tehtävä varsin radikaaleja muutoksia nykyiseen hillittömään kulutuskulttuuriimme. Yksi näistä muutoksista on siirtyminen mahdollisimman pitkälti kasvispohjaiseen ruokavalioon.
 
Yksi näistä muutoksista on siirtyminen mahdollisimman pitkälti kasvispohjaiseen ruokavalioon.
Meidän lihaasyövien olisi myös hyvä opetella käyttämään ruoanlaitossa muitakin ruhonosia kuin paistia ja filettä (ja jauhelihaa). Itseäni ärsyttää, että kunnollista luullista lihaa ja sisäelimiä on aika heikosti saatavilla - kysyntä on pientä, koska ihmiset eivät nykyään osaa valmistaa näistä mitään. Itse ajattelen, että kun eläin kerran teurastetaan ruoaksi, sitä pitäisi kunnioittaa käyttämällä se mahdollisimman tarkoin hyödyksi nimenomaan ihmisten ravintona. Puhumattakaan siitä, että näistä pitkään kypsennettävistä osista tulee oikeaa slowfoodia, ja ne ovat vielä varsin halpoja. Kevyt noidankehä: ei osata valmistaa -> ei ole menekkiä -> ei edes tiedetä tuotteen olemassaolosta -> ei ole menekkiä....

Myös (hyvien) lihatiskien puuttuminen useimmista kaupoista ärsyttää. Jossain Alepassa en toki odotakaan olevan muuta kuin peruslihoja. Aina ei jaksa lähteä jonnekin Reinin lihaan (jossa sivumennen sanoen myyjät suorastaan innostuvat jos haluat ostaa jotain vähän kummallisempaa).
 
Pipojeni paranormaali dematerialisaatio ärsyttää. Minulla oli niitä kaksi käytössä kylmänä perjantaiaamuna kun pyöräilin töihin: ohut ihonmyötäinen pipo, joka oli parhaimmillaan katetussa puutarhakeinussa kylmänä juhannusaattona ja villaisempi versio, jonka ostin kun edellinen piponi putosi ja katosi Helsingissä. Yhdessä ne riittivät pitämään pääni lämpimänä melkoisen kylminä päivinä. Pyörätelineeltä on noin viisikymmentä metriä kävelymatkaa enimmäkseen sisätiloja pitkin työpisteeseeni ja sillä välillä pipot varmaankin putosivat maahan. Tavallinen käytäntö löytötavaroiden suhteen on nostaa vaatekappale kaiteen tms. päälle helpommin havaittavaksi tai viedä se johonkin toimistoon. Ei jäljen jälkeä. Räystään alla asustaa puluja, jotka arvostaisivat eristemateriaalia, mutta pipot olisivat niille liian raskaita.

Perjantaina pärjäsin pakkasella keskustaan asti sitomalla kaulahuivin pääni ympärille pyöräilykypärän alle ja ostin uuden pipon urheiluvälineliikkeestä. Taisin tyytyä liian ohueen pipoon, koska pää tuntuu palelevan sen alla näillä keleillä. Sen alaosassa on leveä vahvike pysäyttämään tuulta, mutta yläosassa ei. Pipo tuntuu myös turhan kireältä. Haltin nykymallistossa sitä ei ole; googlaamalla löysin sen Tuula Poutiaisen päästä uudenvuoden alla vuonna 2013. En silti tunne itseäni yhtään paremmaksi alppihiihtäjäksi kun pidän sitä.

Muoks. Pipot löytyivät klassisesti pukukaapin alta. Toisessa työpaikassa löysin sieltä vihkisormuksenikin. Oli nimetön tuntunut alastomalta silloin ja tajusin, miltä Sauronista oli tuntunut.
 
Last edited:
Aina yhtä raivostuttavaa! Minulle kävi pari viikkoa sitten samoin, mutta ärsytys kääntyi osin iloksi, kun huolto vahingossa tai ystävällisyydessään veloitti kympin vähemmän kuin olisi pitänyt.

Minua ärsyttää koiran jatkuva haukkuminen.
 
Minua ärsyttää koiran jatkuva haukkuminen.

Minä joudun kuulustelemaan naapurin koirien haukkumista. Kun on hiljaista, on isäntäväki kotona. Kun kuuluu haukkua, ovat koirat keskenään. Pääsiassa niistä haukkuu vain toinen. Ensin luulin että se haukkuu yksinäisyyttään, mutta on sillä pahus vieköön siellä kaveri.
 
Huvittavaa kyllä, minun koirani ei hauku yksin ollessaan. Harvoin se toki yksin on... Mutta minulle sen pitää haukkumalla ilmoittaa kaikesta, mitä missään tapahtuu. Olen pahoillani naapureiden puolesta, ja stressaan tällä hetkellä todella paljon sitä, miten paljon Sysi häiritsee muita. Eniten kuitenkin häiritsee minua.
 
Tosi kurjaa. Meillä on ollut koira joka haukkui runsaasti. Sille riitti joku ihan pieni syys aloittamiseen minkä jälkeen se ei sitten osannutkaan lopettaa (kaikella rakkaudella edesmennyttä kohtaan, mutta se oli todella rasittavaa). Täytyy olla nyt tyytyväinen ja kiitollinen siitä että on koira joka haukkuu pääasiassa asiaa ja myös lopettaa haukkumisen kun syy on poistunut.
Toivottavasti löytyy joku keino Sysin rauhoittamiseen.
 
Tammikuussa eteisen seinänaulakkoni hajosi. Olen monta viikkoa säilönyt takkejani makuuhuoneen ovenkarmissa olevassa leuanvetotangossa. Epäesteettisesti ja tilaavievästi. Tilasin uuden naulakon, jota piti tulla verkkokaupan valikoimaan helmikuun alussa. Ei ole kuulunut. Nyt sitä verkkosivujen mukaan odotetaan varastoon maaliskuun alussa. Milloin oikein saan naulakon eteiseni seinään? Oletetaan, että se toimitetaan maaliskuun alussa – sitten minun pitää vielä odottaa, että joku porallinen pääsee käymään täällä ja kiinnittää sen seinään! Rrrraaaah ärsyttää nuo takit joille ei ole paikkaa!
 
Ylös