Tanka Bilbosta

Karvaiset jalat
Juhlapuun siimeksestä
pois vaeltavat.
Seikkailu viimeinen on,
Viimeiseen Kotoon vie se.

Pidin kovasti tästä pienestä ja haikean mutta lämpimän tunnelmallisesta runosta. Tankoista pidän yleensä enemmän kuin haikuista, koska niissä on juuri sopivasti enemmän tavaraa, ettei se jää niin vajavaiseksi (joskus se toimii, mutta usein se kolme säettä on minusta liian vähän) mutta säilyttää ytimekkyytensä. Mutta sitten itse tähän runoon.

Runo herätti mielessä kuvan, jossa karvaiset jalat kävelevät illan hämärtäessä tietä pitkin pois, Juhlapuu jää aukiolle seisomaan ja karvaisten jalkojen matkasta tietämätön juhlaväki jatkaa iltaansa. Hienoa, että Juhlapuu oli ujutettu mukaan. Ja vaikkei sitä suoraan sanotakaan, niin on selvää, että ne karvaiset jalat kuuluvat Bilbolle. Minusta runo sanookin enemmän, miltä vaikuttaa, sillä siitä jää niin paljon mielikuvia leijumaan, ja monta muuta tarinaa palautuu siitä mieleen. Oma mielikuvitus täytti koko maiseman, jolle runon viisi säettä loivat puitteet.

Ensi lukemalla viimeinen säe "Viimeiseen kotoon vie se" loppui jopa häiritsevän töksähtävästi, mutta mietittyäni asiaa, se on varmaankin tarkoituksellista. Vie on niin yleinen ja tuttu loppusointu, että korva automaattisesti haluaisi panna sen säkeen loppuun. Mutta tosiaan, kun tässä sitä ei tarvita lopussa rimmaamaan, niin mitäpä turhaa sitä laittamaan liian ilmeiseen paikkaan?

Lopuksi vielä, oliko Bilbon matka Rivendelliin todella se viimeinen seikkailu? Eikä matka Harmaisiin Satamiin ja Länteen? Eihän sitä tähän voi muuttaa, en minä sillä, mutta pohdinpa vain.

Mietin itse myös tuota seikkailukysymystä. Olin kuitenkin loppujen lopuksi sitä ieltä, ettei matka Länteen ollut varsinainen seikkailu vaan pikemminkin turvallinen ja hyvin järjestetty matka, jolla Bilbon ei tarvinnut kuin olla mukana. Hän ei siis silloin varsinaisesti seikkaillut enää, ollut oman onnensa nojassa ja alttiina odottamattomille tapahtumille ja vaaroille, vaan kuului haltiaseurueeseen, joka huolehti hänen hyvinvoinnistaan ja turvallisuudestaan ja joka oli matkalla lepoon eikä suinkaan vaaroihin.

Minä sanoisin kyllä että matka satamiinja länteen oli myös seikkailu, mutta Bilbohan lähti Repunpäästä lopullisesti tuona juhlapäivänä joten hän varmasti ajatteli lähtevänsä viimeiselle seikkailulle. Se tuo tekstiin vielä aavistuksen lisää luonnetta minun ajatuksissani.

Jos nyt totta puhutaan, niin minun hatara muistini väitti minulle ensin, että Valinoriakin olisi joskus kutsuttu nimellä Viimeinen Koto, ja kuvittelin saaneeni viimeiselle riville aikaan hienon kaksoismerkityksen. Mutta sitten tarkistin asian, totesin olleeni väärässä, harmittelin asiaa hetken, mietin, pitäisikö tankaa rukata, ja tulin sitten siihen tulokseen, että oikeastaan vain matka Rivendelliin oli varsinainen seikkailu.

Jos karvajalat (joista minä en mielelläni luopuisi) jättää pois, Valinorinkin saa toki ympättyä mukaan. Tämä on aika tylsä versio ja kaipaisi hiomista, mutta kun tykkään itse enemmän alkuperäisestä, en uhraa juuri nyt enempää aikaa asialle.

Bilbon tanka

Kauas vaellan
Juhlapuun siimeksestä.
Viime seikkailu
Viimeiseen Kotoon johtaa,
sieltä rauhaan meren taa.

Onko tämän toisenkin tankan tarkoitus tulla kilpailuun mukaan?

Ei =)