Tanssiminen, laulaminen yms.

nessa

Hobitti
Elikä miten olette kuvitelleet tanssimisen Keski-Maassa? Sillä monet henkilöt tanssivat, esim. Nessa ja Lúthien? Tai lähinnä mitä nykymaailman tanssilajia se muistuttaa?

Entäs laulaminen? Tietysti eri rotujen välillä oli eroja, elokuvissa on kuvattu aika hyvin tämä hobittien tapa laulaa (siis iloisia lauluja.), mutta entäs haltiat, ja eri ihmiset?

Ja sitten kaikki kommentoimaan.
 
Tuosta tanssimisesta en osaa nimetä mitään esimerkkiä, mutta luulisin, että haltiat tanssivat niin kuin "ilmavasti", tarkoitan siis, että liikkeet ovat hitaita ja kauniita.

Haltioiden laulusta minulla tulee lähinnä mieleen FotR:ssa se kohta Lothlórienissa, missä lauletaan Gandalfin muistoksi. Se kuvaa erittäin hyvin minun mielikuviani haltioiden laulamistyylistä. En osaa pukea sanoiksi mitä heidän tyylillään tarkoitan. Kuitenkin semmoista erittäin kaunista ja täydellistä.
 
Haltioiden, esimerkiksi Lúthienin, tanssin olen kuvitellut.. hmm.. jonkinlaiseksi intuitiiviseksi baletiksi. Siis liikkeen täydellistä suloutta ja kauneutta kuin parhaimmassa peuran loikassa. Eikä tietenkään mitään rajoittavaa muotokieltä jollaiseksi ihmisten baletti ja muukin tanssi on puettu. Haltioilla tanssi lähtee kehosta itsestään, mieli häthätää siihen edes vaikuttaa. Ainakin jos he tanssivat todella vapautuneesti kuten Lúthien, ehkä heillä jotain juhlatanssejakin saattoi olla linnoihinsa.
Laulaa haltiat toki saattoivat mahdottoman monella tavalla. Hilpeän rennonkauniista rallatuksista (kuten Hobitissa Rivendelliin saavuttaessa) aina sitten sellaiseen ehkäpä gregoriaanista kirkkolaulua tavallaan muistuttavaan jylhempään lauluun. Tiettyä arkaaisuutta toki aina mukana.
 
Intuitiivinen baletti kuvaa hyvin minunkin mielikuvaani haltioden tanssimisesta. Mutta en sanoisi, että mieli vaikuttaa siihen vain häthätää. Sanoisin, että tanssi lähtee haltian mielentilasta, että mielentila vaikuttaa ruumiin kautta.

Ihmisten tanssi on varmasti kansantanssinomaista, pidin myös elokuvan hobittitanssista - vastaa hyvin mielikuvaani hobittien improvisoivasta kansantanssimaisesta tanssista.

Olisin kyllä halunnut päästä Rivendellin Tulisaliin kuuntelemaan haltioiden tarunlaulantaa. Kun en pysty sitä päässäni paljoakaan kuvittelemaan. Ehkä haltioilla oli muutama vakiosävel, jota pystyi käyttämään useihin tarinoihin.
 
minä kyllä luulen, että haltiat voivat tanssia myös hyvinkin hilpeitä tansseja, onhan heillä kai hyvinkin hilpeitä juhliakin toisinaan.. ihmiset minä kuvittelen tanssimaan vanhanaikaisia hovitansseja, mutta luulen kyllä heilläkin olleen vapaampaakin tanssia, varsinkin ns. rahvaan parissa, tansseja nuotion äärellä ja kapakoissa ja niin pois päin.. Mutta tämähän nyt tietenkin liittyy mielikuvaan joistakin keskiaikaisista ja vähän uudemmistakin ihmisistä, joten voihan se olla että keskimaan ihmisten tanssit ovat olleet jotain aivan muuta.
 
Tanssiminen. Hobittien olen ajatellut tanssivan sellatti hilpeästi, jalat nousevat ja nauru raikaa. Sillä tavalla kuin kansantansseja tanssitaan. Haltiat puolestaan... vakavammin, hiukan hittaammin sillä tavalla että viitta ja hiukset kuitenkin liehuvat... Vähän niin kuin balettia. Liikkeen täydellisyyttä korostavaa.

Laulaminen. Hobitit mielestäni laulavat hilpeästi, duurissa, ja nopeasti, kuin kirjakin antaa ymmärtää.
Haltioilla oli ehkä enemmän mollimainen, ja ehkä klassinen. Täydellisyyttä tavoitteleva. Taruja laulettiin yksinkertaisella sävelellä.

Tungetaas se soittaminenkin tänne. Hobiteilla oli tietenkin luuttuja, mandoliineja, mandoloita (yks. mandola, en osaa taivuttaa), yksinkertaisia rumpuja. Haltiolle olen kuvitellut jotenkin harpun ja huiluja.
 
Itse asiassa Éowynin laulu TTT:n Extended DVD Editionissa vastaa parhaiten minun käsitystäni Keski-Maalaisesta ihmis- tai haltialaulusta. Pitkiä tarinoita, balladimaisia. Ei "liian kaunista", vaan tunteella ja spontaanisti laulettua.

Mieleen tuli myös se, että assosioin lossoth-lumi-ihmiset ja drúedainin aina voimakkaasti pohjoisen pallonpuoliskon shamanismikulttuureihin. Siksi olen aina ajatellut, että lossothin, drúedainin ja jopa itäläisten laulu ja tanssi ovat hyvin shamaanimaisia. Rumpuja, huiluja, kärpässienitranssissa hoilotusta jne.

(Heitänpä vielä pari kysymystä, joihin en jaksa itse vastata. Kääpiöiden - ja örkkien laulu?) :wink:
 
Niin,
baletti on mielestäni se oikea tyyli. Tietenkin siinä on muutakin kuin perusbalettijutut.

Haltiamieli puhui jotakin peuroista ja nekin sopivat tanssiin mieletsäni. Minä kun kuvittelen, että tanssissa on nimenomaan tällaista hidastetusta-luontofilmistä-jossa-peura-hyppää -tyyliä. Kepeyttä. Että se näyttää siltä, että se on *lastenleikkiä* ja syntyy luonnostaan.

Haltioiden laulun olen usein kuvitellu mollipainotteiseksi. Monethan heidän lauluistaan olivat jotenkin surullisia ja kertoivat menneistä ajoista ja henkilöistä.
Hobitit ovat iloisia, joten olen kuvitellut yleensä heidän laulunsa iloiseksi. Heidän tanssinsa on sitten rempseää. En oikein osaa selittää.
 
Jeps, baletti taitaa olla aika lähellä haltioiden tanssia. Ja sitten toinen, jotkut mieltää sulokkaan metsässä kirmailun jo jonkinlaiseksi tanssiksi.

Haltioiden laulussa on myös kaksi eri puolta. Toinen on tämä jylhä, jumalaisen kaunis ja mahtava, usein vanhoista ajoista haikeasti kertova, leffastakin tuttu laulanta, ja toinen, mihin emme ole elokuvassa tutustuneet, on naurettavat "trallalallalaat" Hobitissa. Tuskin niitä on kovin "hartaasti" lauletaan. *wirn* Eli monenlaista...

Minua myös kiinnostaa haltioiden erilainen kuvaileminen. Trilogiassa heistä tulee ensimmäisenä kuva jylhästä ja arvokkaasta olemuksesta.Vain silloin tällöin tapaamme "kerkeän kielen", ja elämän ilon kuten mm. Rivendellissä Bilbon runon aikana, Legolasin "rennot" vitsailut ja kilpailut Gimlin kanssa ja muutenkin jotkut elämäniloiset teot ja kirjan alkupuolella, kun hobitit tapaavat metsässä Suurhaltioita.
Hobitissa haltiat ovat aivan erilaisia. Rivendellissä kiipeilivätkö he puissa, kutsuivat Bilboa lihavaksi ja muutenkin olivat iloisia koko ajan. Synkmetsässä kuvattiin kohtaus, missä haltiat joivat vahvaa viiniä. Vain Elrondin vakavuus ja muutamat vuoropuhelut ja kohdat toivat esiin tämän "viisaan ja vakavan" puolen.
Asuuko kaikkien haltioiden sisällä kaksi täysin toisistaan poikkeavaa olemusta, tämä ylhäs ja vaikuttva ja leikkimielinen lauleskelija? Vai onko aikojen synkkyys vaimentanut yksinkertaisesti iloisen laulun saleista?

Hobittien tanssin voisi kuvailla lennokkaaksi ja vikkeläksi kansantanssiksi ja laulun ihan vain joksikin, mitä on helppo tanssia. Laulun täytyy soveltua hauskanpitoon. Mutta miksei myöskin olisi surullisia lauluja.

Ihmisistä en osaa sanoa.
 
Taidanpa repäistä tämän ketjun esille tuolta jostain pimeistä syövereistä...

Laulaminen...
Yleisesti ottaen lähes kaikki Keski-Maan ja myöskin koko Ardan kansat harrastivat laulamista. Haltioiden laulut me kaikki tiedämmekin. Yksinkertaistettuna se on sanoinkuvaamattoman kaunista. Kuin veden virtausta ja hiljaisaa solinaa, yhdistettyinä monin eri sävelin sekä äänenpainoin - aina surusta iloon. Vastapainoksi tälle voimme pistää vaikkapa juuri ihmisten laulamisen. Se on jylheämpää ja kunniakaampaa. Tuntuu siltä, että samalla kun haltiat laulavat kaihoisasti menneistä suruista niin ihmiset laulavat nykytilanteesta ja suurista ja hyvistä ajoista (eroa tässä kohdin haltioihin voi olla vaikeaa huomata, tämä on tällainen "MuTu"-asenne nyt...). Tämä siis karkeana rajana, toki haltiat osasivat laulaa myös milloin mistäkin, mutta useimmin laulut liittyivät menneisiin synkkiin aikoihin (ja suruun) Beleriandin sotiin tai juuri vastapainona sitten iloisiin ja nuoriin aikoihin, jolloin maailman taakka ei ollut vielä niin suuri.

Kääpiöt taitavat edustaa eniten juomalaulukulttuuria. Jylhät äänet, yksinkertaiset sävelet ja ns. "rellestysmeininki"(<---tämä juomalauluissa...) yhdistettynä tietenkin jylhien kallioiden ja luolien aavemaiseen kaikuun - vanhoihin mystisiin kääpiölauluihin.
Hobittien laulu puolestaan on juuri sellaista kansanomaista ja reipasta "polkkaa", johon liittyy melkeinpä aina tanssiminen.

Mutta myös entit ja örkitkin laulavat. Enttien laulu on...niin juuri, enttimäistä! Pitkää, soljuvaa, puumaista ja synkkää...
Örkit sen sijaan laulavat rivouksia ja törkeyksiä. He häpäisevät kauheilla sanoillaan niin haltiat kuin ihmisetkin kunniattomilla ja rumilla äänillään.

Eiköhän se suurinpiirtein noin ole...nimittäin se laulamiskulttuuri Endorissa. :roll:
 
Laula, kääpiö, kurkkusi pohjasta!

Grishnákh sanoi:
Heitänpä vielä pari kysymystä, joihin en jaksa itse vastata. Kääpiöiden - ja örkkien laulu?)
Curunír sanoi:
Kääpiöt taitavat edustaa eniten juomalaulukulttuuria. Jylhät äänet, yksinkertaiset sävelet ja ns. "rellestysmeininki"(<---tämä juomalauluissa...) yhdistettynä tietenkin jylhien kallioiden ja luolien aavemaiseen kaikuun - vanhoihin mystisiin kääpiölauluihin.
----
örkitkin laulavat. ---- Örkit sen sijaan laulavat rivouksia ja törkeyksiä. He häpäisevät kauheilla sanoillaan niin haltiat kuin ihmisetkin kunniattomilla ja rumilla äänillään.

Kun Gimli oli saanut Gandalfilta Galadrielin terveiset (Kaapuhemmo s. 442), kääpiö "alkoi loikkia innoissaan ja laulaa kovaa oudolla kääpiökielellään." - Etsin tämän kohdan käsiini, koska olin aivan varma, että siinä sanottaisiin Gimlin laulaneen kurkkuäänellä, mutta ei, ei mitään tarkempia tietoja kääpiöiden laulutavasta. Entä Hobitti?

Sivu 18: "Mutta kääpiöt eivät olleet moksiskaan vaan alkoivat laulaa: Lasit, lautaset rikki..." - ei vieläkään mitään, mutta sivulta 19 se löytyy:

"Pimeä täytti koko huoneen ja tuli sammui ja varjot katosivat ja yhä kääpiöt soittivat. Ja siinä heidän soittaessaan aloitti yksi laulun johon kohta yhtyi toinen, he lauloivat niin kuin kääpiöt laulavat syvältä kurkusta muinaisten kotiensa uumenissa..."

Siinä se, örkeistä en vielä osaa sanoa mitään.
 
Itse olen kuvitellut örkkien "laulannan" vähän samankaltaiseksi kuin esimerkiksi Afrikan neekeriheimojen yksinkertaiset rituaalit. Eli musiikkina esimerkiksi rytmikästä (tai vähemmän rytmikästä) puukappaleiden toisiinsa lyömistä ja "lauluna" yksinkertaisia huudahduksia ja sen tapaisia useiden eri örkkien suusta. Musiikki ja laulanta ei kulje minkään ennalta suunnitellun sävelkulun tai vastaavan mukaan, vaan on täysin sattumanvaraista ja näin ollen örkkien laulanta ei sisällä mitään tarinoita tai syvempää sisältöä, toisin kuin muiden Keski-Maan kansojen luritukset. Sanoina saattaa olla (mikäli niitä edes on) juuri aiemmin mainittuja häpäiseviä ja solvaavia sanomia.

Tämä siis vain oman mielikuvani perusteella. Toisin sanoen tällä ei ole mitään "tieteellistä" perustetta eikä tämä pohjaa mihinkään Tolkienin tekstiin, vaan on täysin oman mielikuvitukseni tuotetta perustuen mielikuvaani örkkien kehittymättömyydestä ja älykkyyden puutteesta.

Vielä mietintänäni voisin mainita, että käsittääkseni kaikilla Keski-Maan kansoilla taitaa olla jonkinlaista musikaalisuutta. Käsittääkseni tämä perustuu oikean elämän ihmislajin yleiseen musikaalisuuteen. Mutta löytyykö esimerkiksi Keski-Maasta jotain kansaa tai lajia, joka ei käytä musiikkia itsensä ilmaisemiseen?
 
Curunír sanoi:
Mutta myös entit ja örkitkin laulavat. Enttien laulu on...niin juuri, enttimäistä! Pitkää, soljuvaa, puumaista ja synkkää...
Örkit sen sijaan laulavat rivouksia ja törkeyksiä. He häpäisevät kauheilla sanoillaan niin haltiat kuin ihmisetkin kunniattomilla ja rumilla äänillään.

Minusta enttien laulu muistuttaa tyyliltään hieman valaiden laulua. Hitaaseen tahtiin matalia ja piiiitkiä ääniä.

Örkit räppäävät. :D
 
Kaamein örkki: laulava örkki

Tulipa mieleeni, että ainakin Hobitissa on kuvauksia hiisien (eli örkkien) laulannasta:

Sivu 70: Hiidet alkoivat laulaa tai pikemmin raakkua, ne löivät latuskajaloillaan tahtia ja ravistellen vankejaan. - Lyökää, lätkikää, mätkikää...

Huomattavaa on, että hiisimusiikkiin kuului olennaisena osana säestys, ensin jaloilla tahtia lyöden ja sitten myös piiskoilla paukutellen. Kun kääpiöt ajettiin isoon luolaan, kaikki nauroivat ja tömistelivät jalkojaan ja taputtivat käsiään. (s. 71).

Myöhemmin hiidet ryhtyvät uudestaan laulamaan, kun ne piirittävät kääpiöitä, Bilboa ja Gandalfia palavissa puissa (s. 115): Bilbo kuuli kuinka hiidet aloittivat hirveän laulun: Oli viisitoista lintua viidessä puussa....

Tässäkin laulussa on taidokkaat loppusoinnut ja reipas loppu:

Huhhei!
Huhhihhuhhei!
Hohoi!


Sama englanniksi (mahtaako olla tarkempi transkriptio örkkikielestä?):

Ya hey!
Ya-harri-hey!
Ya hoy!


Tästä kaikesta voi päätellä, että hiisillä laulaminen ja vankien kiusaaminen liittyivät läheisesti toisiinsa. Mahtoivatko omaksi ilokseen laulaa laisinkaan?

TSH:n mainintoja örkkimusiikista en ole katsastanut ollenkaan, vaan sielläkin voi olla joitakin tietoja. Uglúkin porukan matkalauluja?
 
Re: Kaamein örkki: laulava örkki

Tik sanoi:
Tulipa mieleeni, että ainakin Hobitissa on kuvauksia hiisien (eli örkkien) laulannasta
Toisaalta on taasen otettava huomioon se seikka, että Hobitti pohjautuu Bilbon kirjoituksiin, ja mitä ilmeisimmin Bilbolla oli tapana lisäillä stooriinsa melkolailla runsaasti lisää satuelementtejä ja muuta hauskaa. Asettaisin siis jossain määrin kyseenalaiseksi ainakin örkkien taidokkaat riimit "viidessätoista linnussa viidessä puussa" -laulussa - ettei vain kyseessä olisi Bilbon paljon myöhemmin väsäämä hauska runo tilanteeseen, jossa örkkien aidot lauleskelut saattoivat olla huomattavasti karkeampaa tasoa?

Hobitti on siitä hankala kirja, että oikeastaan kaikki siinä tarjotut faktat voidaan asettaa täten epäilyksenalaisiksi - tosin tietysti niinhän on, joskin vähän vähemmissä määrin, laita myös TSH:n suhteen. Aitoa totuutta tarujen taustalta emme luonnollisestikaan voi saada tietää.
 
Re: Kaamein örkki: laulava örkki

Haltiamieli sanoi:
Toisaalta on taasen otettava huomioon se seikka, että Hobitti pohjautuu Bilbon kirjoituksiin, ja mitä ilmeisimmin Bilbolla oli tapana lisäillä stooriinsa melkolailla runsaasti lisää satuelementtejä ja muuta hauskaa. Asettaisin siis jossain määrin kyseenalaiseksi ainakin örkkien taidokkaat riimit "viidessätoista linnussa viidessä puussa" -laulussa - ettei vain kyseessä olisi Bilbon paljon myöhemmin väsäämä hauska runo tilanteeseen, jossa örkkien aidot lauleskelut saattoivat olla huomattavasti karkeampaa tasoa?

Örkkien laulutyyli on niitä harvoja asioita, joissa "Loru sorbusten herrasta" saattaisi sisältää jollain toistaiseksi selittämättömällä tavalla välittynyttä alkuperäistä traditiota Kolmannen ajan lopulta:

He hiipivät varpaillaan ohi narkkijoukon, joka teroitti ahkerasti veitsiään, ja kuulivat kummallisen matalalla kurkkuäänellä korisevan laulun, joka oli puoliksi hoilotusta, puoliksi röyhtäilyä. Siinä oli spastinen rytmi, jonka eräs narkeista sai aikaan hakkaamalla itseään teräskypärällä päähän. Sanat olivat omituiset ja karkeat:

"Ei narkki kaipaa kunniaa,
kun vihollista ahdistaa.
Ja ryöstää, raiskaa, tuhoaa,
niin Saurus meitä kiittää."

[LSH, 113]
 
To-della musikaalinen rotu, örkit siis

"Sam kuuli miten jossakin puhjettiin karkeaan lauluun, torvia toitotettiin ja kumistimia lyötiin ja kuului hurjaa meteliä"
(TSH II/4.10.)

Tämä siis kuultuna oven takaa Lukitarin käytävässä. Muita mainintoja örkkien lauluista en TSH:sta tunne, mutta Hobitin maininnat mukaan lukien voinee todeta, että lauloivat varsin mielellään, nämä örkkiset. Lisäksi he ovat nähtävästi melko innokkaita torvensoittajia, mutta luultavasti vain merkkisoitoista kiinnostuneita; ja voisihan Shagratin ajatella esittävän tietynlaisen tanssin pomppiessaan Gorbagin ruumiin päällä. Juh hei.
 
Hobitti tanssit muistuttaa just jotain kansantanssia tai irlantilaista tanssia. Ja laulut taas. No, just tosi hilpeää ja hauskaa. :D

Mulle tulee haltija tansseista mieleen jotain baletin ja historiallisten tanssien välimuotoa. Jotain tooooosi kaunista ja sulavaa. Mä rakasta haltija lauluja [26] Ne on niin kauniita. ^_^

Ihmisten tanssit on varmaan just jotain keskiajan tyylisiä ja lauluissa varmasti ylistetään sota sankareita ja kuninkaita
:)
 
Kiitos Nessenie kun kaivoit tämän esille. :) Pidän suuni kiinni enkä mainitse että Keski-Maassa tanssilla ja laululla on maaginen puoli mik---- d'oh!

Nessenie sanoi:
Mulle tulee haltija tansseista mieleen jotain baletin ja historiallisten tanssien välimuotoa. Jotain tooooosi kaunista ja sulavaa. Mä rakasta haltija lauluja [26] Ne on niin kauniita. ^_^
Itse kuvittelen haltioiden tanssivan modernia tanssia. :p
http://www.youtube.com/watch?v=7aM1FsaRHjg

Haltioiden tanssistahan meillä on dokumentoituja tapauksia. Hobitissa he tanssivat Keskikesän yönä Rivendellissä ja metsäjuhlissaan Synkmetsässä. Kenties näissä tansseissa oli askeleet, kenties ei. Yhdessä olisi kuitenkin helpompi tanssia jos kaikki liikkuisivat suunnitelmallisesti eivätkä vain leijailisi kauniisti sinne tänne tuonne - etenkin kun lähellä on tulta! Silmassa Lúthien tanssii musiikin tahdissa. Ilman mitään todistusaineistoa voisin arvella, että tässä tanssissa hän tulkitsi musiikkia ja sanoja kehollaan ilman ennakolta valmiita askelia (joita metsäympäristössä oliskin vaikea noudattaa!). Mutta tämä ei tarkoita että tanssi olisi täysin anarkistista. Varmaan heillä on oma elekielensä ja vakiaskeleensa, joista heittää improvisoinnin kautta materiaalia tanssiinsa ettei se olisi pelkkää tajunnanvirtaa. Ja joka tapauksessa haltiatanssin ei tarvitse aina olla nättiä ja hienostunutta. Voihan kiihkeämpiäkin tunteita tulkita tanssin kautta.

Nessenie sanoi:
Hobitti tanssit muistuttaa just jotain kansantanssia tai irlantilaista tanssia. Ja laulut taas. No, just tosi hilpeää ja hauskaa. :D
http://www.youtube.com/watch?v=fQ35ZkLkJJ4&feature=related

Varmaan hobittien tanssit ja laulut ovat pikemminkin englantilaisia ja siten ei-kelttiläisiä. Mutta hilpeitä ja hauskoja kuitenkin. Homppapomppaan tempautuessaan Everard ja Melilot ravistelivat kelloja ja tanssivat pöydällä. Mistään emmäkehtaa-asenteesta ei ole tietoakaan. :) (Springle-ring on muuten paljon kivempi nimi kuin ylikoominen homppapomppa. Tai sitten en vain osaa arvostella englanninkielen nyansseja.)

Nessenie sanoi:
Ihmisten tanssit on varmaan just jotain keskiajan tyylisiä ja lauluissa varmasti ylistetään sota sankareita ja kuninkaita
:)
Keskiaika on tuhat vuotta ja siihen mahtuu monenmoista. Sodan, sankarien ja kuninkaiden ylistys sopii varmasti varhaiskeskiaikaisille(?) rohanilaisille, mutta sydänkeskiaikaiset(?) gondorilaiset varmaankin lauloivat hillitymmin ja hienostuneemmin. Voisin kuvitella jotain gregoriaanista hymniä kaikumaan mahtipontisuudessankin synkkiin ja karuihin saleihin. Rahvaan parissa toki tanssittiin jotain kansantanssia, jossa olisi tarkat askeleet ja kaunis musiikki, mutta astetta enemmän vapautuneisuutta ja iloluontoisuutta. Silti en hämmästelisi vaikka gondorilaistenkin juhlissa vieras kysyisi "Koska ruumis tuodaan", kuten kerran eräs ulkomaalainen suomalaisen urheilujuhlan avajaisissa.

http://www.youtube.com/watch?v=L8HI_amy0yQ&feature=related
 
Alkuun ajattelin, että haltiat tanssivat paljolti balettia, mutta enpä tiedä enää. Voisin olla enemmänkin samaa mieltä Valië Niennan kanssa modernista tanssista. Mutta ehkä kompromissina sitten jazz balettia? Toisaalta en usko, että hekään vain nätisti haahuilisivat ympäriinsä baletinomaisesti, voin hyvin kuvitella haltiatkin nuotion ympärillä tanssimaan piirissä. Tanssiminen on kivaa kimpassa, miksei siis tanssita niinkin? Ehkä sitten jalona taiteenlajina huidellaan yksin modernin baletinomaisesti, mutta juhlissa mennään askelten mukaan (toisaalta yleinen hyppelehtiminen on sekin ihan kivaa :p).
Hobittien ja ihmisten tanssimisesta ei minulla liene uutta sanottavaa. Samaan tyyliin he varmaan vetävät, mitä mekin. Onko se sitten keskiaikaista tanssia vai uudempaa humppaa, niin samapa tuo. Pääasia, että on kivaa.

Yleisesti fantasiakirjallisuudessa pidän siitä, miten paljon lauletaan. Ihan spontaanisti tunnelmankohottajana reissussa lauletaan siinä missä juhlissakin. Kahden tornin alussa Boromirille laulettu laulu on myös minusta kaunista. Tuskin kukaan nykyisin laulaa suruunsa samaan tyyliin. Menehtyneen muistolle osoitettu laulu on hyvin koskettavaa ja varmasti vainajaakin miellyttäisi. Ja kuka toisaalta uskaltaakaan laulaa noin vain? En nyt sano, että laulutaito on häviämässä yleisesti paitsi niiltä, jotka sitten menevät Idolsiin (ja oikeastaan niiltäkin), mutta sellaista ihan aitoa laulua omaksi iloksi kuulee kaiketin lähinnä vain, kun alkoholijuomilla on osuutta asiaan. Minulta jos kysytään, niin ei ole paljonkaan tunnelmallisempia asioita, kuin laulu vaikka nuotion ääressä tai metsäpolulla kävellessä. Keski-Maassakin voivat laulaa kaikki (ihan kiva minusta on sekin, että hiidet/örkit laulavat. Olkoonkin rumia lauluja.). Ihan kirjallisuuden kannalta taas on myös mukava lukea lauluja eli runoja tekstin seassa. Laulut ovat kivoja. Niissä on jotain fantasiamaailmoihin erittäin hyvin sopivaa, tai niihin sovitettua. Tarinankerronta laulunmuodossa olisi tänäpäivänä aika mahtavaa. Minäkin saattaisin mennä baareihin, jos niissä olisi tarjolla sellaista viihdettä. Turruttava jumputus ja tyhjäpäinen hytkyminen paikallaan ei oikein...
 
Ylös