Miun teetietämys on vuosien takaa kun Protun kahvilassa Soihdussa vielä järjestettiin teetiistaita, eli siis tee kokoontumisia. Testasimme mm. miten saman tee erän makuun vaikuttaa haudutusaika(10s, 4min, 1min, jne), veden alkuperä(vesijohtovettä eri kaupungeista, pullovettä, lähdevettä jne), veden lämpötila(60-100 väliltä), haudutustapa(läpi kaataen, päälle kaataen, jälkikäteen lisäten, jne) jne. Vertailimme saman teen eri aikaan kerättyjen lehtien
laatueroja (se kirjain litania siellä pussissa esim FTGFOP) ja miten se vaikuttaa makuun, eri teelajeja ja kaikenlaista. Olen unohtanut paljon, en juurikaan juo teetä enää kotona. Lähinnä jos tulee kyläiltyä tai oltua muuten reissussa niin että pitää valita teen ja kahvin väliltä. Edelleen juon teeni mahdollisimman lyhyellä haudutuksella noin 60-70 asteen lämpötilalla (kuumempaa ei kuulemma ees sais juua kun polttaa värekarvat kurkusta ja siitä sit seuraa kaikenlaisia ongelmia..) ja tarvittaessa sitten pidennän aikaa ja/tai lämpötilaa tapauksesta riippuen. En pidä kitkerästä teestä. Kotona oleva teevarastoni on enimmäkseen vuosikymmenen takaa, mutta vieraille annan ensisijaisesti uudempia.
@Pagba mainitisi Lapsang Soucsongin ja
@Isilmírë Jeanne D'Arcin ja ne ovat miullakin suosikeissa. Jeanne D'Arcin ongelma on että syön sieltä aina ne kuivatut lohikäärmehedelmät ennen kuin ne päätyvät teehen (sillä lailla (aurinko?)kuivattuna niitä en ole Suomesta muualta löytänyt). Lapsangista kulkee tarinaa että Kiinassa se olisi vanhojen miesten tee, jota he juovat baareissa ja että naista joka sitä ostaa katsotaan aika vinoon... mene ja tiedä sitten onko tarinalla perää.
Ja tuon Britannia tarinan kuulin suunnilleen muodossa, että kauppalaiva pääsi pitkän kuukausien purjehduksen jälkeen lopulta Intiasta perille Britanniaan teelasteineen. Vahinko vain että merivesi, ötökät ja rotat olivat tuhonneet lastin. Miehistö siinä sitten miettimään, että miten tätä kehtaa kuningattarelle tarjota. Joku sitten keksi että uskotellaan että Intiassa on tapana juoda tee maidon ja sokerin kanssa. Tämä tapa päätyi sitten brittiläisten mukana intiaan myöhemmin. Miulla ei ole mitään lähteitä tälle tarinalle, en ees muista enää kuka sen kertoi silloin yli kymmenen vuotta sitten siellä teeilloissa.
Mie oon viime vuosina tehny yrttijuomaa lähinnä itse keräämistäni kasveista. Teeksihän saa virallisesti nimittää vain teepensaan lehdistä tehtyä juomaa, vaikka puhekielessä käsitteet menevätkin iloisesti sekaisin. Voimakkaimpien puristien mielestä esim maustetut teet eivät ole teetä kun niissä on muutakin kuin teen lehtiä.
@Tik mietti Turun teekauppaa, mahtoiko se olla
Teepolku? En ole siellä käynyt, mutta valikoimaa näyttäisi olevan. The Ouncessa hiukan häiritsi siellä aikanaan harrastettu tapa säilöä tee lasipurkeissa, kun tee pitäisi säilöä nimenomaan valolta suojattuna (ja ilmatiiviisti jos mahdollista). En ole siellä käynyt sen ekan kerran jälkeen joten en tiedä nykyistä tilannetta. Tietty jos sen sieltä ostamansa teen käyttää melko lyhyessä ajassa niin ei tuosta lasipurkkisäilönnästäkään niin suurta haittaa liene.