Vaellus 28.9. - 3.9.2010 Käsivarren ylätuntureilla.
La 28.8. Kilpisjärveltä taksilla Norjan puolelle, josta lähdimme Didnujokivarren polkua kohti Suomen Lossujärveä. Maaruska oli paikoin upeaa ja sopuleita vilisti poluilla. Norjan ja Suomen välisen raja-aidan "alitimme", rinkka edellä ja itse perässä, kun mitään sopivaa koloa ei aidasta löytynyt.
Su 29.8. Aamulla
Lossujärvellä satoi räntää ja teltta keräsi vähän lunta. Aamupala oli mukavampi nauttia tuvassa. Päivä kuitenkin selkeni ja aurinkokin paistoi lämpimästi loppupäivän. Satoikin enää tuskin mainittavasti.
Komea laakso tuo Lossujärveltä eteenpäin avautuva näkymä.
Ma 30.8. En ole ennen päässyt näkemään uivaa poroa, mutta nyt näin. Siinä tuo ui pitkin
tyyntä Riimmajärveä aamuauringon lämmittäessä maisemaa. Pihtsusjoen ylitimme kahlaamalla könkään yläjuoksulta sopivan matalasta kohtaa. Myös 17 metristä putousta seuraava
rotkomaisema on jylhää.
Ti 31.8. Oli hyvä napata eilen jo kuva Saivaarasta, koska tänään oli niin suimuista, että
Saivaaraa ei näkynyt sumun takaa. Matkalla alkoi sataa, joka pisti vipinää kinttuun ja teimme aikamoisen u-käännöksen ylhäällä kävellessä ja aloimme taittaa jyrkästi kohti Kuonjarjokea. Sade toi autiotuvalle väkeä yhteensä 9 henkilöä.
Ke 1.9. Lepopäivä, jota tähän olimme ajatelleet, tuli kuin tilauksesta. Ulkona satoi vaakasuoraa räntää ja tuuli oli erittäin kova. Sateen pitäessä pientä taukoa huiputimme tunturin, joka kohoaa aivan
Kuonjarjoen tuvan takaa. Vaatteet ehtivät kuivua vapaan aikana ja rännästä saapui tuvalle jälleen porukkaa. Toisena yönä tuvassa yöpyi 11 henkilöä.
To 2.9. Vaellus jatkui merkittyö polkua pitkin Saarijärvelle, josta jatkoimme kohti Saanajärveä ja sen rannalla olevaa päivätupaa. Tämä vuosi oli kyllä hyvä sopulivuosi. Noita vintiöitä näkyi aivan jatkuvasti. Saanan päivätuvan tuntumaan pystytimme teltan.
Pe 3.9. Kirpeä, mutta aurinkoinen aamu. Saanajärveltä ei enää paljon ollut matkaa, mutta matkan varrella jätimme rinkat Saanan portaille ja liityimme satapäiseen väkeen, joka oli Saanaa huiputtamassa. Saanan huipulla oli reissun hauskimmat sopulit, koska nämä veijarit eivät heti menneetkään piiloon.
Kaikenkaikkiaan onnistunut reissu. Uudet lämpimät makuupussit palvelivat oikein hyvin. Kuudesta yöstä neljä olimme teltassa ja kaksi autiotuvalla. Ruska oli kivasti alkamassa ja maa hehkui paikoin oikein kivasti. Samoin etukäteen mietitty lepopäivä oli paikallaan, Räntäsateessa ei maisemista pääse täysin nauttimaan. Ja ensivuonna sitten uusi reissu!