Telttailu, vaeltaminen ja muu ulkoilmaelämä

Joo, mä olen käynyt siellä bussilla pariinkin otteeseen!
Niin missä? :D Mayn linkkaamassa jutussa oli monta kohdetta (joihin kaikkiin haluan nyt kun jossain on selkeä lista paikoista, jonne pääsee autotta!).

Meillä telttailuhinku kasvaa viikko viikolta. Pari kuukautta kasvatetaan kuntoa (sekä omaa että koiran) ja suunnitellaan reissuja. Eniten oikeastaan mietityttää, miten tuon koiran saisi syömään riittävästi vaelluksella, se kun on arjessakin niin nirso, vähäruokainen ja laiha. Energiajauhe pelkkään veteen sekoitettuna ei kelpaa, mutta esimerkiksi jauhelihaan sekoitettuna välillä menee.
 
Niin missä? :D Mayn linkkaamassa jutussa oli monta kohdetta (joihin kaikkiin haluan nyt kun jossain on selkeä lista paikoista, jonne pääsee autotta!).

Meillä telttailuhinku kasvaa viikko viikolta. Pari kuukautta kasvatetaan kuntoa (sekä omaa että koiran) ja suunnitellaan reissuja. Eniten oikeastaan mietityttää, miten tuon koiran saisi syömään riittävästi vaelluksella, se kun on arjessakin niin nirso, vähäruokainen ja laiha. Energiajauhe pelkkään veteen sekoitettuna ei kelpaa, mutta esimerkiksi jauhelihaan sekoitettuna välillä menee.
Hahaha, en lukenut linkattua juttua vaan pelkästään ton linkin esikatselun :D :D :D Liesjärvestä oli siis kyse.
 
Odotan jo omaa aktivoitumistani ulkoilmaelämään. Koko elämä on ollut oikeaa talviunta, sisällä nöhjöttämistä ja tylsää. Raision latuyhdistys pitää nyt retkeilykurssin ja siihen on jo kivasti ilmoittautuneita. Pidin vastaavan kurssin viime vuonna elokuussa ja se oli oikein onnistunut. Kun kurssille tulee asiasta kiinnostuneita ihmisiä, se nostaa kummasti myös omaa mielialaa ja uskoisin, että meillä tulee olemaan kivaa. Kaatosade voi tietysti vähän latistaa tunnelmaa, mutta ei tilata nyt sellaisia. Meillä on tapaaminen kahtena arki-iltana toukokuun alussa ja sen jälkeen teemme viikonloppuna yönyli retken. Retkikohde on viime vuoden tapaan sellainen, johon täytyy kantaa juomavedet mukana, mutta onneksi retki kestää vain 24 tuntia, niin se ei ole ylivoimainen asia.

Nyt kun puhutaan paljon kotivarasta, huomaan että vanhat retkiruokani ovat huvenneet melko hyvin. Kuivatin viikonloppuna ison satsin jauhelihaa ja ostin useampia kaasupulloja jemmaan (hinta voi kohta nousta ja saatavuus olla niin ja näin). Täytyy kuivatella vähän sitä ja tätä vielä paljon lisääkin. Retkiruoat ovat samalla hyvä kotivara, jos yhtäkkiä pitääkin jumittaa pari viikkoa kotona. Yllätyin muuten että risukeittimen voi saada 19 eurolla. Tuohan on edullinen. Harkitsen ostamista.
 
Me ollaan retkeilty ainoastaan risukeittimen kanssa, myös tihkua ja parin tunnin sateita sisältäneellä reissuilla. Ei ole kaivattu mitään muuta keitintä. Ainoa haaste on ollut, että koirani haluaa varastaa jokaisen risun, jonka keräämme poltettavaksi. :D Välillä pitää harhauttaa huonoilla risuilla, jotta parhaat poltto-oksat saa keittimelle.
Välillä on vaikea tajuta, miksi jotkut kanniskelevat esimerkiksi kaasupulloja mukanaan päivätolkulla, kun voisi vain kerätä pienen kassillisen kuivia oksia.

Okei, on risukeittimessä sekin vika, että käytännössä maasto- ja ruohikkopalovaaran aikaan sitä ei uskalla käyttää ellei ole ihan kasvittomalla kalliolla... Vaikka meillä on sille oma alusta ja tuulisuojat, niin kipinöitä aina voi lennellä.
 
Last edited:
Mitäs te muut syötte retkillä aamupalaksi? Olen kiinnittänyt jo kauan huomion kaupoissa, että hyllyillä ei ole enää kuppikuuman marjakeittoja tarjolla. Ensin loppui yksi maksu, sitten muutkin. Muistan vielä 2008 kun Ekström lopetti mustikkasoppajauheen. Silloin ostettiin vielä seuraavan kesän varalle niitä. Nyt tuntuu että ainoa puuron kanssa syötävä marjasoppa on Ekströmin vadelmamustikka. Kun (jos) niitä ei enää saa, niin on orpo olo. Mitä sen jälkeen puuron kanssa?
Muutaman kerran ollaan ostettu valmismysliruoka, mutta kun kalliita ovat niin ei niitä usein ole. Siellä on jotain maitojauhetta pussissa mukana, koska mysliin lisätään vain vähän vettä. Pelkkä leipä aamupalana tuntuu vähän tylsältä. Leipää on mukana joka tapauksessa.
 
Me syödään ihan vain puuroa, johon sekoitetaan joko pähkinöitä, kuivattuja marjoja ja hedelmiä tai esimerkiksi kaakaota. Joskus ollaan otettu ensimmäiselle aamulle pieni purkki kasvimaitoa (jotka voi säilyttää lämpimässä) mysliin pantavaksi, mutta koska nesteitä on ärsyttävää kantaa kodista metsään, niin ei jokaiselle välipalalle viitsi... Vegaanisia maitojauheita ei taida olla kuin kookoskermajauhetta, ja sitä ei olla vielä kokeiltu.
 
Vaeltaminen on jäänyt lähinnä ajoittaisen ajattelun asteelle, mutta mainitut kuivatut marjakeitot ja puurot ovat tuttuja sissimuonapakkauksista. Marjakeittojauheethan ovat noin 80 prosenttisesti sokeria, joten niitä tuli syötyä makean nälkään suoraan pussista. Puuroa en koskaan jaksanut keittää, vaan söin toisinaan pikakaurapuuron sillältään veden kanssa. (Makaronipadat olivat kuiva-muonasta niitä, joita tuli keitettyä, nuudelit taisin antaa pois kun muut tuntuivat niistä pitävän.)
 
Puuro on näistä ehkä kaikkein helpoin, yleensä marjat on kerätty ympäröivästä maastosta (shh, älkää kertoko kenellekään, koska kansallispuistossa ei välttämättä saisi toimia näin, mutta ehkä kourallisen mustikan vajaus ei aiheuta maailmanloppua). Marjakeitosta tulee hirveä sokerihumala ensin ja sitten tunnin päästä on taas nälkä, joten olen siirtynyt puuron puolelle.
 
Mitäs te muut syötte retkillä aamupalaksi? Olen kiinnittänyt jo kauan huomion kaupoissa, että hyllyillä ei ole enää kuppikuuman marjakeittoja tarjolla. Ensin loppui yksi maksu, sitten muutkin. Muistan vielä 2008 kun Ekström lopetti mustikkasoppajauheen. Silloin ostettiin vielä seuraavan kesän varalle niitä. Nyt tuntuu että ainoa puuron kanssa syötävä marjasoppa on Ekströmin vadelmamustikka. Kun (jos) niitä ei enää saa, niin on orpo olo. Mitä sen jälkeen puuron kanssa?

Piti ihan tarkistaa ja kauhukseni todeta, että tämän kylän kummastakaan kaupasta ei löydy enää lämmin kuppi -marjakeittoja. 😳 Toivottavasti tämä on jokin ohimenevä toimitusvaikeus tms. Ne ovat olleet minun vakioevästä aamupuuron kanssa, johon lisäksi sotken sekaan reilun annoksen milloin mitäkin siemeniä, rouhittuja pähkinöitä sekä marjoja (joko luonnosta tai kuivattuja). Tämä tuhti superpuuro pitää minut pitkään kylläisenä. Kikhernemunakas voisi myös olla hyvä vaihtoehto. Jostain syystä en ole tätä aiemmin keksinyt, vaikka kotioloissa teenkin sitä usein aamupalaksi. Täytyy ottaa seuraavalle reissulle tarpeet mukaan ja testata, miten se maistuu retkioloissa. Minulle ei nimittäin vaelluksella ja kotona maistu läheskään aina samat ruoat. Esimerkiksi tuota vaelluspuuroani en saisi alas kotioloissa. 😅
 
Aika vähän tulee loppupeleissä retkeiltyä, mutta varmasti puuro tulisi tehtyä. Jos retkeilisin enemmän kokeilisin tehdä itse marjajauhetta. Soseuttaisin marjat ja kuivattaisin soseen ja jauhaisin sen jauhoksi. Jos siihen kaipaa sokeria niin se olisi helppo sekoittaa marjapulverin sekaan. Ehkä jopa hillosokeri tai hyytelösokeri voisi toimia tässä jos haluaa kiehauttaa itselleen sopan/hillon puuron päälle. Mutta näitä pitäisi testata, koska en ole tätä kokeillut käytännössä.
 
yleensä marjat on kerätty ympäröivästä maastosta (shh, älkää kertoko kenellekään, koska kansallispuistossa ei välttämättä saisi toimia näin, mutta ehkä kourallisen mustikan vajaus ei aiheuta maailmanloppua).
Kansallispuistoissa marjastaminen ja sienestäminen on yleensä sallittua ja siihen jopa kannustetaan. Joillain suojelualueilla voi olla erillisiä rajoituksia.

Omat retkiaamiaiset vaihtelevat koskenlaskijanäkkäristä puuron kautta paistettuun munaan ja pekoniin. Mukaan otettavat elintarvikkeet tulee valittua usein ilman lämpötilan mukaan. Kesähelteillä mukana kulkee lähinnä kuivamuonaa ja ehkä meetvurstia, viileämmillä keleillä mukana voi olla tuoreena melkein mitä vaan.
 
Triviaalivinkki. Meillä oli kesähelteillä neljän päivän vaelluksella voi pakattuna kosteaan pellavapyyhkeeseen ja muovipussiin. Hyvin säilyi. Ja vaikka en muuten edes käytä voita, niin reissussa se maistui ruisleivän päällä taivaalliselta. Vegaanille oli varattu linsseistä tehtyä ja kuivattua juttua, johon lisättiin öljyä.

Aamupuuro ehdottomasti! Sekaan pähkinöitä, siemeniä, itse kuivattuja marjoja ja tadaa! Voita. Puuron miinus oli ainoastaan astian peseminen. Nyt ostin Motonetistä veitsihaarukkahässäkän, jossa oli myös nuolija. Tämä kumilasta on loistava, helpottaa kaikkien astioiden huoltoa!!
 
Voista toinen juttu: ghee säilyy kesähelteilläkin härskiintymättä. Lähikaupoista löytyy Jokipoika-nimistä gheetä koskenlaskijamaisessa pahvipakkauksessa, josta on kätevää lohkaista pieneen rasiaan sopiva määrä. Useimmat gheet myydään lasipurkeissa, mikä ei tässä tarkoituksessa ole yhtään niin kätevää. Nohevahan tietysti tekis gheensä itse, siihen en ole jaksanut ryhtyä kun kaupasta kerran löytyy valmiina ihan hyvä ja edullinen tuote.
 
Mahtavaa kuulla, että monille teille se puuro maistuu aamulla myös siellä luonnon helmassa. Eiköhän tuo marjasoppaongema jotenkin hoidu, kun ei tee siitä isoa ongelmaa.

Nyt mun tietokone lätkäisee jatkuvasti naisten retkivessamainosta, kun olen sellaista klikannut ja jopa miettinyt olisiko siitä koskaan mitään iloa. Sellainen trötö, ettei tarvitse housujakaan ihan kinttuihin laskea. Se on ehkä siinä vaiheessa hyvä, kun polvet eivät enää taivu, mutta unohtamatta kuitenkaan sitä, että välillä on isompikin hätä, johon tuo trötö ei tarjoa helpotusta. :grin:
 
Nyt mun tietokone lätkäisee jatkuvasti naisten retkivessamainosta, kun olen sellaista klikannut ja jopa miettinyt olisiko siitä koskaan mitään iloa. Sellainen trötö, ettei tarvitse housujakaan ihan kinttuihin laskea. Se on ehkä siinä vaiheessa hyvä, kun polvet eivät enää taivu, mutta unohtamatta kuitenkaan sitä, että välillä on isompikin hätä, johon tuo trötö ei tarjoa helpotusta. :grin:
Joskus kymmenen vuotta sitten myytiin semmosia pahvista kouruksi taitettavia festarik*kkeleitä, oliko tää sen tapainen?

Tuo ei itse asiassa ideana ole mitenkään ihan huono jos vaan toimii (miinus syntyvä jäte). Ainoa punkki jonka olen viime vuosina onnistunut itseeni haalimaan on todnäk livahtanut kyytiin ollessani heinikossa puskapissalla. Heinikkoon jouduin menemään kun satuin olemaan paikassa jossa muuta näkösuojaa ei ollut enkä viittinyt luottaa siihen että ei tänne ketään just nyt tuu...

Niin festari-, urheilu- kuin retkihommissa on toki tottunut siihen ettei se nyt oo mitenkään ihmeellistä jos hanuri vähän vilkkuu ja hätähän ei lue lakia, mutta ite oon kyllä sen verran tarkka yksityisyydestäni etten viittis edes vahingossa muille ihmisille viuhahdella.
 
Kertokaas nyt Trangian omistajat, että mikä siitä tekee niin ylivertaisen laitoksen kuin mitä fb:n retkeilyryhmistä saa mielikuvan?

En siis väitä Trangian ominaisuuksista (jotka epäilemättä ovat hyvät, koska miksi sitä muuten kukaan ostaisi) mitään. Se vaan on näyttänyt muiden retkeilijöiden käyttämänä ihan hirveän isokokoiselta. En ole kevytretkeilijä, mutta sen sijaan koitan tunkea kaiken mahdollisimman pieneen tilaan (siinä läheskään aina onnistumatta, mutta se on toinen juttu).
 
Meille siinä on pari plussaa. Tarpeeksi iso kahdelle suursyömärille. Tuulisella säällä toimintavarma. Meillä on se ollut käytössä vuodesta nakki ja kivi, joten oli helppo muuttaa kaasuversioksi. Mutta kun vakiretkikaverini muuttaa opiskelemaan, niin hankin mahdollisesti itselleni kevyemmän version.
 
Koska olen just vaihtanut työpaikkaa, niin kesäloma on lyhyt (joskin toki paljon pidempi kuin lain mukaan kuuluisi, eli on sovittu viikko palkallista ja viikko palkatonta lomaa). Aion tietysti käyttää tuon palkattomankin viikon. Nyt on reissusuunnitelmat käynnissä. Toinen viikko kulunee melko tarkkaan festarireissulla jos loma vaan menee toivotussa muodossa läpi, ja toisella viikolla olisi tarkoitus rämpiä ainakin pari päivää pusikossa. Mitään muuta ongelmaa ei ole kuin mielenkiintoisten uusien kohteiden saavutettavuus julkisilla. En yhtään kadu autosta luopumista (etenkään nykyisillä polttoaineen hinnoilla) mutta onhan tää nyt olevinaan hankalaa kun joka paikkaan joutuis kulkemaan sen 40-80 kilsaa taksilla kun mikään julkinen ei kulje läheltäkään. Toisaalta, onko se nyt niin kallista maksaa harrastuksen vuoksi pari kertaa vuodessa vaikka 70 e taksista vs. omistaa auto joka nielee rahaa vuositasolla... no, paljon. Ainahan harrastukset maksaa.
 
onhan tää nyt olevinaan hankalaa kun joka paikkaan joutuis kulkemaan sen 40-80 kilsaa taksilla kun mikään julkinen ei kulje läheltäkään. Toisaalta, onko se nyt niin kallista maksaa harrastuksen vuoksi pari kertaa vuodessa vaikka 70 e taksista vs. omistaa auto joka nielee rahaa vuositasolla... no, paljon. Ainahan harrastukset maksaa.
Me on mietitty ja järkeilty samaa. Että onko se nyt niin paha, jos yhdelle vaellusreissulle varaa kymppejä tai vaikka satasen budjettia taksiin. Se on kuitenkin helpompaa kuin omistaa auto. No, auton lainaaminen voi olla myös yksi vaihtoehto, mutta kyllä se taksi silti olisi helpompi, etenkin jos se auto pitäisi hakea jostain kauempaa lainaan juuri tiettynä päivänä ja palauttaa juuri tiettynä päivänä. Ja sitten miettiä vaikka, miten auton suojaa metsässä ryvettyneeltä koiralta mahdollisimman hyvin. :D
 
Ylös