Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Enpä muista kyllä nimeä, mutta jossain vaiheessa tuli keskustelua siittä kuka mahtaa olla ensimmäinen suomalainen joka kiersi maapallon. Veikkaan Nisse Kavo.
 
Ellei hän ollut yksi niistä ilkeistä talonpojista, jotka piruuttaan kuolivat nälkään suurten nälkävuosien (1695-7) aikana vain välttyäkseen maksamasta veroja, hän saattoi olla vaikkapa Turun linnan isäntä. (Lukitsen siis jälkimmäisen. Klu kluks.)
 
Ei häntä häijyydestään muisteta. Veroilla saattoi tosin olla osuutensa tapauksen motivoittajana. Tapahtuma oli ennen näitä nälkävuosia. Sen kohde oli kyllä linnan lähellä, muttei Turun.
 
Verot ja uskonpuhdistus kyllä liittyvät yhteen, mutta entä jos Nisse Kavo oli kuitenkin ilkeä talonpoika, jonka mielestä verot olivat paha asia? Mitä jos hän osallistui johonkin talonpoikaiskapinaan (sanotaan vaikka kiihkeän 1500-luvun lopussa) ja tuli polttaneeksin jonkin linnan noin niin kuin puolihuolimattomasti? Ai niin, kohde oli linnan lähellä eikä mikään linna itse -- siinä tapauksessa hän ehkä sittenkin poltti jonkun valtaherran kartanon (tämä lukitaan, sher-lock). Sanotaanko vaikka Raaseporissa niin ei ainakaan mene kokonaan oikein tämä hämärä vastaus.
 
Ei, tuhotöistä tai muista häijyyksistä ei ollut kyse, mutta sen verran lämpenee että asiaan liittyi kirkko ja kartano. Tik on jo oikealla vuosisadalla.
 
Kenties Nisse Kavo oli varakkaaksi syntynyt ja hurskas kirkonmies, joka Kustaa Vaasan verouudistuksista heränneen kristillisen köyhyydentunnon nimissä möi hulppean perintökartanosa jonkin luultavasti Turun lähiseutujen linnan lähistöltä - sanokaamme Kastelholman linnan tuntumasta -, ja tästä laupeudentyöstä hänen kirkastettu nimensä ikuistettiin katuun?
 
Eiköhän Eruthol ole tarpeeksi lähellä naulankantaa. Nisse Kavo ei tosin kuulunut pappis-, vaan porvarissäätyyn, mutta hänen Turun arkkiteineille lahjoittamansa Gesterbyn kartano on toden totta Kastelholman kinkeripiirissä.
 
Tämä tarkoittanee, että voin kysyä seuraavan kysymyksen? Jättäkää kysymykseni huomiotta, jos olen väärässä ^^. Tästä lähtee!

Toisinaan tulee sellainen olo, että kovasti tekisi mieli käskeä itseään tekemään jotain, kuten taipuvainen suomen kielemme muille persoonille salliikin tehdä. Yleensä itseään päädytään käskyttämään sellaisilla ratkaisuilla kuin "kuules nyt, minäseni" ja sitä rataa. Vaan millainen aktiivin yksikön 1. persoonan imperatiivi toisinaan alan kirjallisuudessa esitetään suomen kielessä olleen - revisionistien mielessä yhä olevan? Vastauksessa toivotaan olevan muutamia esimerkkejä käytöstä.
 
  • Like
Reaktiot: Tik
"Itse itseäni komentaen..."

Imperatiiveissa vaikuttaa esiintyvän -k-, ja yksikön ensimmäiseen persoonaan kuuluisi luultavasti -n. Päädyn siis väkisin muuttamaan yksinkertaisesti monikot yksikköön: syökään, rakentakaan, menkään. Menkään nyt hiihtämään.
 
Eruthol sanoi:
Vaan millainen aktiivin yksikön 1. persoonan imperatiivi toisinaan alan kirjallisuudessa esitetään suomen kielessä olleen - revisionistien mielessä yhä olevan?
Click to expand...

Yritän arvata, ja käytän lähtökohtana tuota yllä olevaa. Veikkaan että suomen kielen yksikön 1. persoonan imperatiivi on ennen ollut sen muotoinen kuin yksikön 2. persoonan imperatiivi on nykyään, kun 2. persoonassa se oli s-loppuinen (2. persoonassa sanottiin "Ollos huoleton", 1. persoonassa "ole huoleton").
 
@Olórin on oikeassa siinä, että imperatiiveissa (lukuun ottamatta yks. 2. persoonaa, esim. "laula") on yleensä -k-, ja voin kertoa, että niin on etsimässämmekin muodossa! Täysin oikeaksi vastaukseksi kelpuutetaan kumpi tahansa kahdesta tunnetusta variantista, jossa toisessa kyllä esiintyy n-äänne, muttei sillä sangen johdonmukaisella tavalla, jonka Olórin esitti.

@Telimektar arvaa terävästi, ovathan ehdotetunlaiset siirtymät muodoissa maailman kielissä sangen tavallisia, ja kieltämättä kysymys edellä kuvatulla tavalla tulkittuna petaa siirtymää nollamerkittyyn muotoon jostakin yhä olevassaolevasta muodosta. Valitettavasti revisionistit ovat toistaiseksi joutuneet tyytymään muodon uudelleenkäyttöönottoon ja vain muodon historiallisuuteen vedoten esittävät sen yhä olevan osa kieltämme.
 
Koska näin pitkään aikaan ei kukaan vastannut, kirjoitan tähän oikean vastauksen - hetki vain, olkaa niin kilttejä! Suomen kielen yksikön 1. imperativiin toisinaan esitetyt kaksi variaatiota ovat kuten seuraavasta käy ilmi: verbin juuri + -käämi/kaami / -kääni/-kaani. Esimerkiksi olkaami/olkaani ja hypätkäämi/hypätkääni, muut verbit jääkööt läpikäymättä.

Antakaami siis vuoro eteenpäin kulle se kuuluu ja olkoon hän ylistetty; @Olórin osui lähimmäksi, ollos hyvä! Olkaamme vastausvalmiina!
 
You must log in or register to reply here.
Ylös