Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Pagba

Hyvienkin vitsien kertoja
Kyllähän se on vakiintunut erityisesti hautajaisvirreksi ja siinä on tiettyä surumielisyyttä, mikä on osa vastausta, mutta ei tärkein osa. Jos oikeaa vastausta ei tule huomiseen puoleenpäivään mennessä, päästän Tikin irti. Sitä ennen voitte miettiä: miksi arvelen hänen ilman muuta tietävän vastauksen?
 
  • Like
Reaktiot: Tik

Pagba

Hyvienkin vitsien kertoja
Ei, tällä ei ole mitään tekemistä Tolkienin kanssa. Tik on osoittanut muuta asiantuntemusta tässä asiassa.
 

Pagba

Hyvienkin vitsien kertoja
Peruskallioon isketyt vaarnat valittavat, kun titaaniset kahleet kiristyvät äärimmilleen... Yksi lenkki murtuu ja heti moni muu metallisirpaleiden sadekuurona... Arvuuttelijat vaviskaa! Tik on irti!
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Vuori voihkii, syntyy naurettava hiirulainen. Pelkään, etten voi vastata Pagban odotuksiin.

Jokainen virsi on laulun arvoinen, voisi kenties sanoa, ja ne erottautuvat varmaan kukin toisista omalla tavallaan, joskus huomaamattomammin, joskus huomattavammin. Ei mulla tästä (sangen klassisesta ja tunnetusta virrestä, tottakai) muuta mieleen tule kuin se mikä heti mieleen tulee (JA JONKA PITÄISI TOTTA VIE TULLA JOKAISEN SIVISTYNEEN IHMISEN MIELEEN, HEI HALOO!), että Hande Nurmio on tehnyt siitä aivan kertakaikkisen viiltävän-ihanan version Kurja matkamies maan, joka ilmestyessään herätti jopa tyrmistystä ja närkästystä monissa kuulijoissa (varsinkin varomattomissa radionkuuntelijoissa, muistaakseni) mutta josta sittemmin on tullut luonteva osa kanteleisen kansamme karttuvaa lauluperinnettä, jota toisinaan myös Suomi-rockiksi sanotaan.

Mutta liekö Pagba tätä kaivannut?

 

Pagba

Hyvienkin vitsien kertoja
Aivan, juuri tästä on kyse. Itse virsi 631 ei ole erityisen päräyttävä taideteos. Kirkkoherra Wilhelmi Malmivaara, herännäisyyden johtohahmo, sanoitti sen vuonna 1903 menetettyään vaimonsa ja kaksi tytärtään lavantautiepidemiassa. Virrelle on kaksi sävelmää: Erik August Hagforsin vuonna 1874 säveltämä laulu "Minne käy tuulen ilmassa tie" (johon Malmivaara oli mieltynyt ja jota hän toivoi hengelliseen käyttöön) ja Mikael Nybergin 1920-luvun alussa tekemä uusi sävellys, kun virsi liitettiin kokoelmaan nimeltä Hengellisiä lauluja ja virsiä. Virsikirjaan se otettiin vuonna 1938 ja se on myös osana Siionin virsiä.

5. maaliskuuta vuonna 1979 Tuomari Nurmio julkaisi "Oi Herra, mä matkamies maan"-virrestä blues-henkisen muunnelman "Kurja matkamies maan". Singlen B-puolella oli biisi "Valo yössä". Jo 5. huhtikuuta tiesi Ilta-Sanomat kertoa, että kappale oli Yleisradiossa soittokiellossa tai oikeastaan jäädytettynä, eli sitä ei saanut soittaa ilman juontoa. Kahdesti se silti pääsi eetteriin ilman jorinoita ja molemmilla kerroilla se poiki vihaisen soittotulvan Ylen puhelinpalveluun, vaikka jälkimmäisellä kerralla kello näytti puolta yhtä yöllä. Raha-automaattiyhdistyskään ei huolinut singleä levyautomaatteihinsa, vaan A-puoli jouduttiin korvaamaan kappaleella "Oi mutsi mutsi". Kohusta on enemmän täällä.

Minä itse törmäsin biisiin Sielun Veljien välityksellä. Tykkäsin kovasti tuosta rockyhtyeestä parikymppisenä ja veljet olivat tehneet useammankin Tuomari Nurmio -coverin - ainakin biiseistä "Huda huda", "Hyvästi kotimaa" ja "Oi mutsi mutsi" tämän lisäksi. "Otteita Tuomari Nurmion laulukirjasta" on levyn nimi. Olin kerran serkkuni hautajaisissa ja mennyt täysillä mukaan surumieliseen tunnelmaan, kunnes tämä virsi laulettiin. Muistin sen blues-version ja olin nauraa ääneen.

Vuoro Tuomari Nurmion tuotannosta tietävälle Tikille.
 
  • Like
Reaktiot: Tik

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Tulin aiemmin lohkaisseeksi sitaatin "Vuori voihkii, syntyy naurettava hiirulainen". Tiedä sitten mistä tuli mieleen, mutta voisinpa kysyä, keneltä se on peräisin? Käännös vaikuttaa tarkemmin katsottuna aika vapaalta, sanan "voihkii" tilalle voisi sananmukaisemmassa suomennoksessa laittaa "on synnytystuskissa" tai jotain sellaista.

Jokaisesta väärästä vastauksesta lupaan etsiä uuden sitaatin samalta tyypiltä, joten tätä nimenomaista pälähdystä ei joudu pohtimaan maailman tappiin saakka.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Vaan synnyttikö Vuori? Epäilen. G. R. R. ei siis ole oikea vastaus.

"Kaikkien suosion saa se, joka yhdistää huvin ja hyödyn."
 

Ares B

Antifilatelisti
Olisiko kyseessä Suomen ja Baltian irtautuminen Venäjän yhteydestä, samalla kun se synnytti Neuvostoliittoa?
 

Telimektar

Fundamentalisti
Näiden ajatelmien sofistikoituneisuuden taso sopisi ehkä muinaiseen Roomaan tai sitä ihailleeseen 1700-luvun Ranskan valistukseen. Terentius?

"Terence, this is stupid stuff"
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Sopisi, kieltämättä. Ja miksi ei sopisi? Mutta ei ole Terry eikä kukaan illuminanteista.

"Suloista ja kunniakasta on kuolla isänmaan puolesta."
 

Laichalaf

ben enyd
Olen nähnyt tuon viimeisen latinaksi jossain, 'dulce et decorum est pro patria mori', mutta en ihan antiikkiin kuitenkaan veisi hakua, Kaarle Suuri?
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Voisin kuvitella Oskarin lausuneen noin vinosti hymyillen, mutta sitaatin lähde oli - uskokaa pois - tosissaan. Luulisin ainakin. Kaarle Suurikin on liian nuori tapaus, mutta isot propsit Laichalafille täysin oikeasta alkukielisestä sitaatista!

Seuraavaksi sitaatti, joka saattaa olla meilläkinpäin tunnetumpi alkukielisenä kuin suomennettuna:

"Tartu hetkeen" (sananmukaisesti "Poimi päivä")

Ja koska lupasin jokaisesta väärästä vastauksesta uuden sitaatin, tässä vielä kaksi lisää, koska olen ollut niin hidas vastailemaan:

"Olemme tomua ja varjoa" (Pulvis et umbra sumus.)

"Nyt on juotava ja pantava jalalla koreasti" (Nunc est bibendum, nunc pede libero pulsanda tellus)
 

eowynofmay

Kontulainen
Carpe diem! (tai sinne päin). Olin kyllä varsin vaikuttunut Laichalafin latinantaidoista! Ettei vain jo Ceasar näin lausahtanut?
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Cicero on kyllä monenlaisten sitaattien pohjaton lähde mutta häntä ei oikein voi nimittää runoilijaksi toisin kuin tätä hänen vähän nuorempaa aikalaistaan.

"Se joka rakastaa kultaista keskitietä (auream mediocritatem), välttyy turvallisesti rähjäiseltä tölliltä ja viisaasti karttaa kadehdittavaa palatsia."

Eikä ole proosallinen Caesarkaan, mutta carpe diem on oikein. Arpaa (eli noppaa) jos tämän runoilijan piireissä heitellään, niin vain viinimaljan ääressä rahapanoksilla. Mutta ei liian paljon. Siis Catullus ei ole oikea vastaus.

"Inhoan ja kartan vihkiytymätöntä rahvasta" (Odi profanum vulgus et arceo)
 
Last edited:
Ylös