Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Nyt ollaan siirrytty kahdella tapaa kauemmas. Ajallisesti liian aikaiseen tai myöhäiseen, mutta lisäksi sen paremmin Tolvi-kuninkaan kuolinpäivä kuin Canthin syntymäpäivä eivät ole virallisia vaan vakiintuneita liputuspäiviä. Samalla voinen ajankohdan vuoksi sulkea pois myös helmikuun viimeisenä vietettävän Kalevalan päivän kuin täksi vuodeksi viralliseksi liputuspäiväksi nostetun isänpäivänkin.

Vielä on kolme virallista liputuspäivää arvaamatta.

Äitienpäivä?

Vaalipäivät taitavat kuitenkin olla virallisia liputuspäiviä? Veikkaan eduskuntavaalipäivää, joka nykyään on vasta huhtikuussa (vanhoina hyvinä aikoina, kun presidentit olivat vielä Kekkosia, myös eduskuntavaalit pidettiin asiaankuuluvana ajankohtana maaliskuussa).

Tuli mieleen että vaalipäivän luulis olevan virallinen, mutta voihan se olla myös vakiintunut tapa. Vaalipäiviäkin oli tänä vuonna kaksin kappalein (ek- ja EU -vaalit), eiks kumpanakin liputettu? Nää oli kyllä molemmat jo keväällä...

Äitienpäivä on tosiaan viimeinen jokavuotisista virallisista liputuspäivistä. Kaksi muuta ovat mainitut vaalipäivät.

28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä
1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä
14.4. Eduskuntavaalit
12.5. Äitienpäivä
26.5. Europarlamenttivaalit
4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
22.6. Juhannus, Suomen lipun päivä
10.11. Isänpäivä
6.12. Itsenäisyyspäivä

Siinä ne ovat kaikki yhdeksän kappaletta tänä vuonna. Jos vaalipäivät jätetään pois, on 4.6. tosiaan keskimmäinen, kuten ensimmäiset laskivat. Mutta virallisia liputuspäiviä ovat valtakunnallisten vaalien ja kansanäänestysten sekä kuntavaalien päivät ja tasavallan presidentin virkaanastujaispäivä.

Koska kukaan ei yksiselitteisesti vastannut EU-vaalipäivää, julistetaan voittajaksi Telimektar.

Jatketaan yleissivistävillä kansallisilla teemoilla.

Pohjustus: vuonna 1907 naiset saivat Suomessa olla ensimmäistä kertaa äänestäjinä ja ehdokkaina eduskuntavaaleissa, jolloin eduskuntaan valittiin 19 naispuolista kansanedustajaa. Vuonna 1926 hallitukseen nimitettiin ensimmäinen naisministeri, sosialidemokraatti Miina Sillanpää (joka oli ollut myös yksi ensimmäisistä naiskansanedustajista).

Seuraa kaksiosainen kysymys: (a) minä vuonna Suomessa nimitettiin seuraavan kerran hallitukseen naisministeri, ja (b) minä vuonna nimitettiin viimeinen hallitus, jossa ei ollut yhtään naista ministerinä. Vastauksiksi riittää kaksi vuosilukua. Voittaja on se, jonka vastauksen jälkeen molemmat oikeat vuosiluvut on esitetty. Jos oikeita vuosilukuja ei millään löydy, niin oikeat ministerien tai hallitusten nimet, ministerien puoluekannat, ministerisalkut ja erilaiset värikkäät anekdootit huomioidaan. Tilanteen vaatiessa voin ehkä antaa joidenkin vastausten jälkeen lisävinkkejä muotoa "aikaisemmin" tai "myöhemmin".

Muistettakoon että ministerien ei tarvitse olla kansanedustajia, että itsenäisyyden alkupuolella hallitukset vaihtuivat miltei vuosittain, ja että ministerit voivat vaihtua myös kesken hallituskauden.

Ettei vain olisi mennyt vuoteen 1945 tai niille hiihtämille (ah näitä vuosilukuja). Ja nimikin on ehdottaa, Hertta Kuusinen. SKDL.

Edit: Arvataan saman tien viimeistä (ainakin toistaiseksi, ellei sitten Gileadin tie ole meidänkin tiemme) all male panelia. Ehkäpä jokin tylsä virkamieshallitus kultaisella 70-luvulla. Lukitaan vaikka Martti Miettusen poppoo. Ja, ah, vuosiluku... öö, 1972?

Tik sanoi:

Ehkäpä jokin tylsä virkamieshallitus kultaisella 70-luvulla. Lukitaan vaikka Martti Miettusen poppoo.

Click to expand...

Tässä b-kohdan vastauksessa ei ole oikein muuta kuin se (toivottavasti vilpittömästi mainittu) perustotuus, että 1970-luku oli kultaista aikaa. A-kohdan vastauksessa sen sijaan on lupaavia aineksia, mutta sekään ei vielä ole kysymyksenasettelun yhteydessä määritellyllä tavalla oikein.

(Jos ei 70-luvulla niin sitten 60-luvulla, koska 80-luku ei käy. Sanotaanko siis vuosi 1969 ja pääministeriksi vaikkapa Teuvo Aura.)

1927 & 1963

Tikillä on jo oikein sekä (a)- että (b)-kohtien vuosikymmenet eli myös Olórinilla (b) -kohdan vuosikymmen.

Totta puhuen (vuosilukuja tietokilpailuissa karsastavalla) Tikillä on (a) -kysymyksen vastauksessa oikein muu, paitsi täsmällinen vuosiluku. B-kysymyksen vastaukseksi tuleva vuosiluku on jossain Tikin ja Olórinin vastausten välillä.

Tik sanoi:

Ettei vain olisi mennyt vuoteen 1945 tai niille hiihtämille (ah näitä vuosilukuja). Ja nimikin on ehdottaa, Hertta Kuusinen. SKDL

Click to expand...

Osanotto opettavaiseen visailuuni on jäänyt valitettavan vähäiseksi. Tämän Tikin ensimmäisen vastauksen täsmällisyys ehkä pelotti potentiaalisia vastaajia. Hertta Kuusinen oli tosiaan tuo toinen naisministeri, mutta hän ei kuitenkaan ollut vuonna 1945 nimitetyn kansanrintamahallituksen jäsen heti sitä perustettaessa, vaan hänet nimitettiin Pekkalan hallituksen sen jo vedellessä viimeisiään vuoden 1948 alussa.
Ja viimeinen vuosikymmen jolloin Suomen tasavallan asioita hoiti puhdas miesministeriö, oli tosiaan 1960-luku. Kyseinen all-male-panel ei tosin ollut mikään kuivankälppeä virkamieshallitus, vaan Rafael Paasion vuoden 1966 kansanrintamahallitus.
Eli ottakoon @Tik kysymysvuoron.

(Auran ja Liinamaan virkamieshallituksissa 1970-luvun alkupuolella toimi sosiaali- ja terveysministerinä tuolloinen sosiaalihallituksen pääjohtaja Alli Lahtinen. Suomen historian kolmas naisministeri oli muuten SDP:n Tyyne Leivo-Larsson, Fagerholmin vuosien 1948-1950 hallituksessa ja neljäs Maalaisliiton Vieno Simonen, Kekkosen IV hallituksessa vuonna 1953.)

Henk. koht. minua yleensä pelottavat vuosilukukysymykset. Se on ollut suurin kompastuskiveni historian tunneilla koko koulutaipaleeni ajan. Ja niitähän kysytään tietystyi aina vaikka minusta itse tapahtumat, niiden syyt ja seuraukset olisivat paljon tärkeämpiä asioita oppia kuin tarkat vuodet ja ilman minkäänlaista pohjatietoa en yleensä halua lähteä umpimähkään arvailemaan lukuja.

Ymmärrän, että jotkut vierastavat vuosilukuja. Jotkut toiset taas saattaisivat osallistua juuri sen vuoksi koska vuosilukuja voi yrittää arvata yleisluontoisten pohjatietojen avulla (tai jopa ilman niitä).

Kuka tunnettu henkilö? Hänen alkuperäinen sukunimensä oli Ruston, mutta nuoruudessaan hän esiintyi myös nimellä Edda van Heemstra, jottei miehittäjä kiinnittäisi häneen ei-toivottua huomiota.

• Jos arvaatte oikein, saatte jatkaa kysymysten rustailua.
• Jos arvaatte väärin, annan lisää vihjeitä (vaikka kuinka paljon).
• Jos ette arvaa laisinkaan, värjöttelemme tässä limbossa hamaan tuomiopäivään asti.
• Jos haluatte vastata numeraalisesti, sekin on mahdollista, mutta vastaus on automaattisesti väärä, ellei se ole 42.
• Vastaus 42 on myös väärä, muttei automaattisesti vaan autoktonisesti.

P.S. En karsasta ainoastaan vuosilukuja, vaan kaikkia lukuja, murtolukuja, luonnollisia lukuja, pedon lukuja, kokonaislukuja, lukuja-joiden-joukko-joukossa-B-on-tyhjä, tunnuslukuja, johdantolukuja, epäluonnollisia lukuja, infinitesimaalilukuja, Koulukuja, läksyjen lukuja, madonlukuja,... No, tämä on kai yhtä selvää kuin että yksi plus yksi on viimeinen pari uunista ulos.

Olkoon menneeksi, lisää hämäriä vihjeitä.

Henkilömme asui lapsena samassa kartanossa kuin viraltapantu keisari Vilhelm II. Hän ei tosin itse ollut kuninkaallinen, vaikka joutuikin sellaiseksi tekeytymään eräässä suurta huomiota saaneessa työtehtävässään.

Muuten, mitä tulee hänen kokemuksiinsa saksalaisten miehittämässä Hollannissa, ne olivat yhtä kauheita kuin muidenkin siellä asuneiden. Hän oli vähällä kuolla nälkään ja aliravitsemuksen vuoksi mm. hänen rintakehänsä ei kehittynyt kunnolla ja hän kärsi syömishäiriöistä lopun ikäänsä. Ainakin kaksi hänen lähisukulaistaan teloitettiin.

Mata Hari?

Audrey Hepburn.

@Vampirelady aavisti hämmästyttävän aikaisin, onnittelen!