Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Arja Saijonmaa on esittänyt sen Ateenan olympiastadionilla Mikis Theodorakisin kanssa tukenaan mieskuoro johon kuului saranta palikaria apo tin Livadia.

Muuten, raki on hyvä sana, se kuuluu samaan puujalkaperheeseen kuin rakki ja rae. Esimerkiksi tämä: Milloin on koiranilma? Silloin kun vesisade muuttuu rakeiksi.

 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Ei voi olla, Japanilla on kaikkein lyhin kansallishymni.

Olisiko Kreikan hymni vastaavasti kaikkein pisin?
 

Jaamar

Hyykäärme
Vastuuhenkilö
Kummi
Jospa se onkin kaikista nopeimmin laulettu kansallislaulu. Eniten sanoja minuutissa.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Laulussa mainitaan sana ”serkku” useammin kuin missään muussa kansallishymnissä.

Vakavasti puhuen: Siinä on eniten säkeistöjä (mikä saattaa mennä päällekkäin Ithilmirin veikkauksen/tiedon kanssa, mutta menköön. Maine, kunnia ja viimeinen häveliäisyyden hippu ovat jo menneet kuin Themistokles Persiaan, kuin jalkapallomaajoukkue rappiolle, kuin ΠΑΣΟΚ – niin, minne se on mennyt? Ja koska? Ei sitä ainakaan parlamentissa ole näkynyt.)
 

Husky

Ilmaanhaukkuja
No niin, Isil sen laukaisi ensimmäisenä ilmoille. Kyseessä on tosiaan maailman pisin kansallislaulu. Siinä on kaikkiaan 158 säkeistöä (Tik saa tästä extrapojon), joista tosin ymmärrettävistä syistä lauletaan yleensä vain kaksi ensimmäistä. Alunperin runo on kirjoitettu 1823, sävelletty 1828 ja kansallishymni siitä tuli 1863. Ýmnos eis tin Eleftherían (Hymni vapaudelle) on samalla myös Kyproksen kreikkalaisen osan kansallislaulu. Saaren turkkilaiset eivät tätä oikein sulata, sillä hymni kertoo kreikkalaisten kärsimyksistä ja vapaustaistelusta osmanivallan aikaan.

Tämä on kysyjällekin monesti hyvin sivistävä ketju, tällä kyselyvuorolla opin kaikenlaista kansallislauluista kun googlettelin vastauksianne. Puhumattakaan siitä että vastaukset olivat kekseliäitä ja välillä aivan riemastuttavia!

Isil, pallo on sinun.
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Pysyttelen kansallishymnien maailmassa ja kysyn, mitä aika erikoista pienet kivet tekevät jo mainitussa Japanin kansallishymnissä (joka ei sittenkään ole ehkä kaikkein lyhin, mutta ainakin yksi lyhimmistä maailmassa).
 

Pagba

Hyvienkin vitsien kertoja
Kasvavat niin kuin James Clavellin Shōgun-kirjassa. Kiven kasvamisen katseleminen kävi meditaatiosta.
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Johan nyt, Pagba tiesi suorilta! Laulussa tosiaan toivotaan keisarin hallinnon kestävän tuhat tai jopa kahdeksantuhatta vuotta, "kunnes pikkukivet ovat kasvaneet järkäleiksi, sammaleen peittämiksi".
 

Pagba

Hyvienkin vitsien kertoja
Pikkukivien tanssiminen olisi voinut viitata maanjäristyksiin.

Suomessa otettiin vuonna 1887 käyttöön metrijärjestelmä, nykyisen SI-järjestelmän edeltäjä. Vanhat, monenkirjavat pituus-, kappale-, tilavuus-, veto- ja painomitat jäivät samalla pois käytöstä - paitsi yksi painomitta, joka säilytti laillisen asemansa, joskin uudelleen määriteltynä. Ajan mittaan se kuitenkin unohdettiin. Mikä se oli?
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Koska kippunta on niin hauska sana, arvaan että kippunta, vaikka aavistankin jo tätä kirjoittaessani, että suomalaiset hankkiutuivat siitä eroon riemusta kirkuen heti kun siihen lupa annettiin, hauskoja sanoja kun nämä jurriturvat eivät osanneet arvostaa silloin, tokkopa vieläkään.
 

Laichalaf

ben enyd
Senttaali vaiko sentaali? En muista. En muista sitä oliko 5 vai 15 kiloa alunperin mutta luulisin, en muista, kymmeneksi muutoksen jälkeen eli siis dekakilogramma, Systeme Internationalen kummajainen. Muistaisi sen sijaan että hehtogramman kokoluokalle oli myös oma nimensä vaan sitäkään en muista, ruotsissa voi ostaa hektoja joitakin ruoka-aineita, hekto on mielestäni parempi kuin hehto. Miksi olen taas valveilla puoli neljältä yöllä? (Näköjään muisti on hatara)
 
Last edited:

Pagba

Hyvienkin vitsien kertoja
Kippunta, senttaali ja markka olivat vanhoja painomittoja ja kilogrammoissa ne olivat 170, 100 ja 0,21256 kg. Laillisina painomittoina yksikään niistä ei kuitenkaan selviytynyt metrijärjestelmän käyttöönoton yli.

Epävirallisina kappalemittoina on edelleen jonkin verran käytössä tupla, trio, troikka, nelikko, tusina, tiu ja kaikkien kontulaisten (ja erityisesti smial Juhlapuun jäsenten) sydäntä lähellä oleva krossi, mutta niitä ei nyt arvuutella.
 

Kointähti

Parannuksen tehnyt trolli
Apteekkareilla on ollut joku unssijärjestelmä, joka ei ole sama kuin anglosaksien omassa järjestelmässä. Nimeä en muista.
 

Pagba

Hyvienkin vitsien kertoja
Niin sanoo lähteeni Wikipediassakin, muttei täsmennä, mitkä olivat apteekkareiden ja kultaseppien mittojen nimet ja nykyiset arvot. Unssia ei kuitenkaan tässä haeta.
 
Ylös