Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Itse asiassa tiedän useampia ihmisiä jotka haikailevat vanhan juhannuksen ajankohdan perään.

Se on vuoden lyhimmän yön jälkeinen päivä. Tosin kysymyksen asettelu on vähän hämäävä. Eli kysytäänkö tässä nyt tuota alkuperäistä päivää vai tuota nykyistä. Nykyinen lienee siksi että tuolle aikavälille sattuu varmasti johonkin kohtaan lauantai ja juhannus haluttiin laittaa viikonlopulle ettei tule turhia ylimääräisiä vapaapäiviä ihmisille.

Jaamar sanoi:

Se on vuoden lyhimmän yön jälkeinen päivä.

Click to expand...

Käytännössä sillä ei tietysti ole mitään väliä mutta tuossa vaiheessa yö pidentynyt jo minuutin Etelä-Suomessa (ja pitkään 1800-luvulla kesäpäivänseisaus oli tietysti paljon aiemmin, ennen kesäkuun puoliväliä nykyajanlaskun mukaan ja niinpä päivä oli jo selvästi lyhentynyt juhannuksen tienoilla).

Alkuperäinen päivä liittyy jouluun, Jeesuksen serkun Johannes Kastajan katsottiin syntyneen puoli vuotta aiemmin. Se että päivä on 24. eikä 25. liittyy muistaakseni roomalaisten tapaan laskea päiviä (kuun lopusta päin?).

Jäljillä tässä ollaan oltu, juhannus on Johannes Kastajan päivä nimensäkin perusteella, vaikka kristilliset ja pakanalliset tavat ovat aina vuosisatojen kuluessa sekoittuneet Euroopassa. Ja kuten @Ereine totesi, jouluun tämä liittyy niin, että Johanneksen syntymää juhlitaan puolta vuotta ennen joulua, joka on roomalaisittain 8. päivä ennen tammikuun kalendaeta eli kuun 1. päivää, joten juhannus on 8. päivä ennen heinäkuun kalendaeta (roomalaiset laskivat hassusti, että kalendaeta edelsi kalendaeta edeltävä päivä, mutta sitä edelsikin 3. päivä ennen K:ta, vaikka me sanoisimme 2. päivä ennen K:ta).

Tämä 8. päivä ennen kalendaeta oli roomalaisille vanhastaan tasaus- ja seisauspäivien ajankohta, johon se satutettiin Caesarin uudistaessa sekaisin mennen kalenterin. Se, että nykyisin tässä on noin kolmen päivän ero, johtuu kaiketi gregoriaanisesta kalenteriuudistuksesta, jossa kalenteria siirrettiin 10 päivää eteenpäin vastaamaan 300-luvun tilannetta, jolloin pääsiäisen paikasta oli päätetty. Kuitenkin vuosi on 365,2422 päivää eli 0,0078 päivää juliaanisen kalenterin vuotta lyhyempi, ja kalenteriuudistusten välissä ehti kulua 1582 jKr.–45 eKr. =1626 vuotta eli kalenteri oli edistänyt jo 12,7 päivää siitä, kun Caesar asetti päivät kohdilleen. Eli oikeastaan tänään pitäisi olla jo 20. kesäkuuta.

Ereine voi siis keksiä uuden kysymyksen, sillä ken tietää, miksi roomalaiset sitten järjestivät kalenterinsa noin eivätkä asettaneet tasaus- ja seisauspäiviä esimerkiksi kuukauden ensimmäiselle päivälle.

Offtopicina lisään vielä, että ennen kalenterimuutosta talvipäivänseisaus osui joulukuun 13. päivään, eli valontuoja Luciaa juhlittiin asianmukaisena ajankohtana. Kalenterimuutoksessa Lusse jäi vanhalle päivämäärälle, joten nykyään ajatus Lucian yöstä vuoden pisimpänä ja pimeimpänä on silkkaa todellisuutta heijastelematonta kansanperinnettä.

Pysytään kalenteriasioissa: Johannes Kastajan tunnettu muistopäivä on tosiaan ensi viikolla. Hänellä on kuitenkin toinenkin muistopäivä, 29.8., joka oli merkittynä suomalaiseen almanakkaan vuoteen 1907 asti. Mitä silloin kunnioitetaan?

Olisiko kyseessä Johanneksen mestauksen muistopäivä?

Niin minäkin olisin ensi töikseni arvannut, mutta toisi töikseni arvaan seuraavaksi todennäköisintä vaihtoehtoa eli Johanneksen kasteen muistopäivää.

Minä taas veikkaan Johanneksen suorittamaa Jeesuksen kastetta.

29.8.1413 oli päivä, jolloin voitokkaat turkulaiset katedraalikoululaiset palasivat Lyypekistä mukanaan suuri ryöstösaalis, johon kuului Johannes Kastajan pää kauniissa pyhäinjäännöslippaassa. Esine sijoitettiin Turun tuomiokirkon alttarille, jossa se takasi innokkaille pyhiinvaeltajille terveyttä, vaurautta ja lapsionnea. Katedraalikoululaisten paluun vuosipäivää juhlittiin aina vuoteen 1907 asti, jolloin Turun yliopiston tutkimusryhmä totesi pyhäinjäännöksen olevan peräisin gorillasta.

Arvasinkin, että se on helppo eli Isilmire on oikeassa. Päivän nimi oli Johannes Kastajan kaulanleikkauspäivä. Ortodoksit ja katolilaiset viettävät sitä yhä.

OT; fuksivuodelta jäi elävästi mieleen kreikan luennoilta dosentin lakoninen toteamus Matt. 8:20 mukaillen: "Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi; Johannes Kastajalla ei ole päätä, jota kallistaa."

Pysytään edelleen kristinuskossa: kuka on se vanhoihin asteekkiuskomuksiinkin linkittyvä pyhimys, jonka palvonta kasvaa tasaisesti Etelä-Amerikassa, vaikka katolinen kirkko haluaisi mieluummin kitkeä moisen harhaopin kokonaan pois?

Santa Muerte.

Aivan oikein, Pyhä Kuolema, jolla on myös kuoleman jumalattaren Mictecacihuatlin piirteitä. Shacklebolt on hyvä ja jatkaa.

Nyt on perätysten kyselty näitä itselleni rakkaita pyhimysaiheisia kysymyksiä, että en taida enää joukon jatkoksi kehdata lisää

Sen sijaan ehkä helppo. Termi "kaksfooninkinen" on keskeinen pohjalaisessa rakennusperinteessä. Millainen on siis kaksfooninkinen talo?

Kaks... muistelen kuvista nähneeni, että taloissa on kaksi sisäänkäyntiä, sellasia kuistimuodostelmia.

Tai voisiko kyse olla kahdesta kerroksesta?

Oikeilla jäljillä ollaan, mutta vielä vähän tarkempaa vastausta hakisin

Hm. Saksan asuntoa tarkoittavan Wohnung-sanan innoittamana esitän arvauksen, että kaksfooninkisessa talossa on käytännössä kaksi asuntoa saman katon alla.

Molemmissa kerroksissa on täysikokoiset ikkunat, luulisin. Ja niitä täytyy olla rivissä reilusti enemmän kuin kaksi tai kolme. Mieluiten ainakin kuusi tai seitsemän. (Vellikello katolla ei liene välttämätön, mutta usein sellainen löytyy.)