Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Koko juttu, mikä sitten onkin, on avaruudessa? Joku kivenmurikka, pieni tai valtaisa, mutta kivi? Sanotaan nyt vaikka että se on sydämenmuotoinen ja väriltään vaaleankeltainen.

Sidhiel hoksasi kyseessä olevan kivisen asteroidin, nyt pitäisi vain löytää se miksi se on erityinen tapaus, murikan muotoa ei taideta olla saatu selville, mutta tuo olisi kyllä aika hieno vaihtoehto.

En keksi erityisempää piirrettä kuin se, että tämä jötikkä otti ja tuhosi dinosaurukset silloin joskus.

No tuo olisikin hyvin erityinen piirre. Se planetoidi on taidettu nimetä vain Chixulubin asteroidiksi törmäyapaikan mukaisesti. Tämän haetun suhteen ei törmäyksiä tarvitse pelätä varmaan miljooniin vuosiin. Vaan tästä tuli mieleen että mainittu Cruithne on suomalaisille toisestakin syystä erityinen, minkä takia tätä taidettiin iltapäivälehdissäkin selvitellä useampana päivänä silloin reilu 20 vuotta sitten.

Joku suomalainen hoksasi kyseisen kivenpalan kaukoputkella ensimmäisenä vuonna kivi ja keppi?

Ei ollut suomalaisia löytäjinä. 1986 spotattiin tämä 5 kilometrin kokoinen jötikkä ekaa kertaa Austraaliasta ja Etelä-Afrikasta. Vaan syy sille miksi tätä mainostettiin ulkomaidenkin lehdissä liittyy suomalaiseen ja suomesta lähtöisin olevaan astronomiin. Meni tosiaan reilu kymmenen vuotta ensi havainnosta tähän.

Suomalainen astronomi havaitsi, että asteroidi on ontto.

Vai oliko tämä se avaruusklöntti, jolle ensimmäisenä moisista laskeutui (tai lähinnä törmäsi jarruvian tms. vuoksi) ihmisen tekemä vempain?

Vai onko tämä nyt se iltaisin auringon laskettua näkyvä komeetta?

Hienoja ehdotuksia, asteroidin onttous ei ole kyseessä, mutta tämä herättää kysymyksen miten onttouden voisi havaita. Tikin vastaus herättää kysymyksen että miksei? En nyt varmaksi sano mutta tietääkseni tähän ei olla osuttu... Sitä en osaa sanoa kuinka läheltä on menty ohi, varmaan aika läheltä aurinkokunnan mittakaavassa...

Komeetan nimi on NEOWISE ##(numero) havaintolaitteen mukaan. Hankala kohde näin pohjoisessa osassa maapalloa vielä.

Asteroidi aiheuttaa vaaraa joskus kaukana tulevaisuudessa törmäämäällä Kuuhun ja sekoittamalla vuorovedet ja aiheuttamalla siten hyökyaaltoja jotka tuhoavat suuria osia mantereista?

Hmm, en tiedä vaikka tuo olisi ollut motiivina suomalaisille ryhtyä toimeen, mutta enää nyt tähän erityisyyteen ei liity kai mitään luonnon katastroofia, Eikä varmaan edes Bond-leffan pahiksen suunnitelmaa. En ees tiedä scifi-novellia jossa tätä oltaisiin käytetty. Heinleinin klassikkokin tapahtuu enimmäkseen Kuussa.

Murikka on sisältä timanttia ja järjettömän arvokas? Tai sen sisässä on jotain muuta kiintoisaa materiaalia, jonka jälleenmyyntiarvo on suunnaton?

Taas hieno vastaus, olisikin näin, niin ei tarvitsisi kaivoksia maahan kaivaa, mutta vaikka metalliasteroideja onkin olemassa ja muutamista niistä on löydetty jopa arvometallien tunnusomaisia spektriviivoja, on Cruithnen erityisyys varsin tavanomaista näihin verrattuna. 100 vuoden päähän sijoittuvissa scifi-tarinoissa tuota voisi varmaan käyttää erityispiirteen takia, mutta mikä lie avaruuspiraattien leiri se sitten olisikaan. Kiitoksia, tässä joutuu pohtimaan ihan toisella tavalla tätä.

Suomalaiset tähtitieteilijät laskivat kyseisen asteroidin kiertoradan?

Ookkei, Telimektarin vastauksen voisi kenties jo hyväksyä, Seppo Mikkola, Kimmo Innanen ja Paul Wiegert selvittivät tämän omalaatuisen asteroidin kiertoradan vasta v.1997. Vielä puuttuu tieto siitä mikä teki ratalaskut niin vaikeiksi että tarvittiin suomalaisia ratkomaan ne. Mutta katsotaanko vielä vähän aikaa josko joku täydentää vastauksen?

Jos kivessä itsessään ei ole mitään kummallista, niin ehkä se kiertää jotain outoa kappaletta? Mustaa aukkoa kenties? Ja tämä vaikeutti laskuja?

Telimektar voi jatkaa sitten, Sidhielin vastaus on väärin. Ratalaskut teki hankalaksi se että 3753 Cruithne-asteroidi kiertää aurinkoa hieman vaihtelevalla nopeudella, mutta keskimäärin _tasan samaa tahtia kuin Maapallo_. Näin sen löytäminen taivaalta uudestaan on eri vuosina ja vuoden aikoina hyvin hankalaa, kun useimmiten on näkyvissä vain vähän aikaa ilta/aamuhämyssä. Maapallon painovoina ohjaa sen rataa niin että törmäys maahan tai kuuhun vaatisi kolmannen kappaleen tai Bond-roiston suunnitelman. Koska kappale on noin herkällä radalla on sinne ajoittain liki yhtä helppoa mennä kuin kuuhun, ja muutamat aurinkoa tutkimaan lähetetyt satelliitit ovat saattaneet painella ohitse melkoisen läheltä. Cruithnea voisi aurinkokunnassa matkaileva kenties käyttää leirinä josta pääsee helposti Venukseen, Maahan ja Kuuhun, ja vain hiukan hankalammin Marsiin. Rata kulkee kokonaan elämän vyöhykkeellä, että tekniset vaatimukset ruuan tuotannolle täällä ovat vain hieman suuremmat kuin Kuussa.

Näköjään tuli annettua ainakin yksi väärä vihje, onhan tämä ollut jopa X-men sarjakuvassa salaisena labrana!

Ja näköjään pienempiä murikoita on nyt myöhemmin löydetty enemmänkin. Mutta on tuo nyt sentään Maapallon ja Kuun jälkeen kolmanneksi suurin taivaankappale samalla etäisyydellä auringosta. On se erityinen, joo.

Laichalaf sanoi:

Hienoja ehdotuksia, asteroidin onttous ei ole kyseessä, mutta tämä herättää kysymyksen miten onttouden voisi havaita.

Click to expand...

Esimerkiksi havainnoimalla, kuinka paljon asteroidi muuttaa toisten asteroidien lentoratoja niiden läheltä porhaltaessaan. Jos muutos on vähäisempi kuin asteroidin koon ja koostumuksen (josta voinee tehdä päätelmiä sen pyrstöstä; likaisilla lumipalloilla on pidempi pyrstö kuin kivenmurikoilla) perusteella voisi olettaa, on onttous yksi mahdollinen selittäjä pienemmälle massalle ja sen mukana vetovoimalle.

Ottakoon joku muu kysymysvuoron.