Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Oho, en kyllä ajatellut olevani noin lähellä! Täytyypä etsiä tuo luettavaksi joskus (jos se on käännetty jollekin kielelle jota osaan)...

Jatketaan:

Mikä on 42-rivinen Raamattu?
 
Olisiko se se Gutenbergin mestariteos? En kyllä muista oliko se ensimmäinen painettu Raamattu vai vain erityisen kauniisti sommiteltu.
 
Sepä se! Taisi olla jossain määrin molempia... Opin myös, että ensimmäisillä sivuilla oli vain 40-41 riviä ja vasta lopuissa 42, ja että Gutenbergin tätä varten tekemässä fontissa oli noin 290 eri merkkiä (eli enemmän kuin useimmissa tietokonefonteissa oli vielä vähän aikaa sitten!).
 
Oho, en kyllä ajatellut olevani noin lähellä! Täytyypä etsiä tuo luettavaksi joskus (jos se on käännetty jollekin kielelle jota osaan)...

Verkostakin löytyy, ranskaksi:



Englanniksi:


On käännetty ruotsiksikin mutta tuskin on verkossa
 
Kiitos! Olen lukenut tuolta archive.orgista kaikkea muutakin vanhaa ja omituista, joten tämä sopii hyvin joukkoon. (Viimeksi tämän muinaisenglantilaisten runojen kokoelman, joka oli ihan kivaa luettavaa.)
 
Luulisin 42-rivisen Raamatun liittyvän haitarin soiton teoriaan, mutta kenties kyseessä on joku ylipitkä tooran muotoon kirjoitettu lyhennelmä Isosta Kirjasta.

Ahaa, se ratkesikin jo.
 
Jatketaan kirjapainoalalla. Jyväskyläläinen piirilääkäri Wolmar Schildt oli merkittävä suomen kielen kehittäjä, tieteen ja taiteen isä sekä käyttämättä jääneen ns. venykekirjoituksen keksijä. Hän vaikutti kuitenkin vähän vahingossa myös suomalaiseen kirjapainoalaan. Miten?
 
Jyväskylässä oli ainakin melkoisen varhain painokone, olisiko hän lahjoittanut rahaa painokoneen hankintaan Itäisen Suomen Suuriruhtinaskunnan tarpeita varten? (--> tutkii nettiä ja toteaa unohtaneensa Kuopion ja Viipurin kirjapainot)
 
Last edited:
Ei liity varsinaisiin painokoneisiin ja rahaa joutuivat käyttämään muut, tietääkseni ilman mitään lahjoituksia Schildtiltä.
 
Josko hän halusi julkaista kirjan ja sitä varten tarvittiin kirjapaino?
 
Schildt kirjoitti kyllä joitain kirjoja mutta tämä taisi liittyä enemmän hänen tapaansa lähettää kirjoituksia eri sanomalehtiin.
 
Veikkaisin, että kun Schildt vaati painamaan teoksiaan venykekirjoituksella, painotalot joutuivat hankkimaan uusia – miksi niitä sanotaan? Kirjasimia? Jotka sen kirjaimen paperiin painavat?
 
Dracaenan vastaus on tarpeeksi lähellä. Tuohon aikaan sanomalehdet (ja muut painotuotteet) ladottiin useimmiten fraktuuralla. Venykekirjoitus vaati kuitenkin erikoismerkkejä, joita varten painojen piti hankkia antiikvakirjasimia ja niin antiikva (eli se tyyli millä useimmiten esim. kirjat on nykyään ladottu) yleistyi aikanaan painotuotteissa Suomessa. Muutos oli kuitenkin hidas kuten tästä Tapio-lehdestä, joka on julkaistu 18.07.1863, voi päätellä. Siinä pääsee myös ihailemaan venykekirjoitusta.
 

Liitetiedostot

  • Näyttökuva 2020-9-6 kello 13.28.51.png
    Näyttökuva 2020-9-6 kello 13.28.51.png
    1,3 MB · Katseluja: 14
Suomen Nälkämaassa.

Edit. Äh, myöhästyin. Joskaan en ihan varma ole maasta, näin muistelen vaan kuulleeni.
 
Ylös