Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Pagba voi kyllä minunkin puolestani jatkaa sillä minulla oli käsitystä joka luonnontieteilijöillä on kaiketi varsin tavallinen, eli että 'meta' olisi merkitykseltään enemmän 'välissä' tai 'ulkopuolella', sitä kun käytetään, esim scifissä, aiheista jotka eivät varsinaiseen nykytieteeseen kuulu, metafysiikka, metafaasinen (fysiikka), metamatematiikka, metabiologia (yleisemmin astrobiologia) jne. Oikeinkin muodostettuja sanoja, jotka säilyttävät alkuperäisen merkityksen, löytyy toki, metapopulaatio tulee ainakin mieleen, jolla tarkoitetaan paikallispopulaatioiden kokonaisuutta ja se olisi siis kompleksisuudessa populaatiosta seuraava.
 
Metastaasi eli kansankielellä etäpesäke, on ensisijaisesta kasvaimesta erillään oleva kasvain. Muutenkin lääketieteessä on paljon meta-sanoja.
 
Pagba tiesi oikein sanan alkuperäisen kreikankielisen merkityksen 'seuraava, jälkeen' ja metafysikan tarkoittavan kirjoituskokoelmassa fysiikkaa koskevien kirjoitusten jälkeen tulevia olemassaoloa koskevia. Myöhempinä aikoina nimessä on nähty syvällisempiä merkityksiä, eli metafysiikan on ajateltu olevan jotain fysiikan jälkeistä, sen päälle opiskeltavaaa syvempää filosofiaa. Tästä on analogisesti johdettu Laichalafin mainitsemia muita termejä kuten metamatematiikka tarkoittaen jotain enemmän kuin mitä ymmärrettiin matematiikalla. Lopulta tästä on 1900-luvulla ja erityisesti sen loppupuolella kehittynyt nykyinen merkitys "itse itsestä" eli metakeskustelu on keskustelua keskustelusta ja metadata on dataa datasta.

Pagba jatkakoon.
 
Metakarpaaliluut ovat karpaali- eli kämmenluiden jatkeina ennen sormia. Niistä viides eli pikkusormea ennen oleva luu murtuu helpoiten, jos iskee nyrkillä seinään. Hyvällä tuurilla luun saa suoristettua ja kipsattuna se paranee lähes yhtä eheäksi kuin ennen mielenkuohua. Huonommalla se joudutaan operoimaan. Lopputulos voi olla yhtä hyvä, mutta leikkauksissa on omat riskinsä.

Karpaaliluita ovat:
  • herneluu (pisiforme)
  • kolmioluu (triquetrum)
  • puolikuuluu (lunatum)
  • veneluu (scaphoideum)
  • hakaluu (hamatum)
  • iso ranneluu (capitatum)
  • pieni monikulmaluu (trapezoideum)
  • iso monikulmaluu (trapezium)
Yksi niistä niveltyy värttinäluun (radius) kanssa ja kämmenen pikkuluista se useimmiten menee kahtia, jos henkilö vaikka kaatuu rähmälleen ja ottaa käsillään vastaan. Mikä niistä se on?
 
Lähdetään ihan päättely ja arvailulinjalle ja sanotaan että iso ranneluu.
 
Husky tiesi oikean luun. Aiemmin sen nimi oli os naviculare, mutta sittemmin siksi on kutsuttu vain vastaavaa luuta jalkaterässä. Veneluu muistuttaa venettä ja katkeaa helpohkosti. Eräs lähihoitaja pudotti avaimensa rappukäytävässä ja niitä ylös noukkiessaan horjahti ja otti kädellä vastaan. Tämä tapahtui juhannuksena, mutta hän oli selvinpäin. Kaksi kuukautta kipsihoitoa.

Veneluun murtumaa sopii epäillä, jos nuuskakuopassa on painettaessa aristusta. Nuuskakuopan löytää peukalon metatarsaaliluun tyvestä silloin kun peukalo sojottaa muusta kädestä poispäin.

Huskylle vuoro.
 
Irlannin väkiluku putosi vv. 1845-1852 kahdeksasta viiteen miljoonaan. Mikä tähän johti?
 
Perunaan tullut tauti tai muu vastaava, joka johti nälänhätään ja suureen maastamuuttoon? Käsittääkseni Irlannissa viljeltiin maata ihan normaalisti mutta suuri osa sadosta vietiin Englantiin eikä köyhille riittänyt ruokaa kun näiden perunasato tuhoutui (perunaa pystyi kätevästi viljelemään huonossakin maassa pienessä tilassa ja se oli ravinteikas).
 
Oliko tämä se suuren perunaruton aikakausi? Tauti tuhosi toistuvasti suuren osan sadosta, ja hyvistä perunoista valtaosan maata hallitsevat englantilaiset veivät emämaahan tai kauppasivat ulkomaille, joten irlantilaisia kuoli nälkään massoittain.

Muoks: Ereine ehti näköjään ensin :)
 
Minun ei ehkä enää kannata tulla puhumaan nälänhädästä ja sadon tuhoutumisesta :D
 
Helppo kysymys vissiin kun oikeita vastauksia satelee ?

Irlannissa oli hyvin samantyyppinen torpparijärjestelmä kuin meilläkin noihin aikoihin. Kun maata oli käytössä vähän, aika kortilla ja perhekoot suuria ja väestö köyhää, viljeltiin sitä mistä saatiin paras hyötysuhde: perunaa. Iso osa viljelysalasta oli ollut 1500-luvulta asti perunan peitossa, voidaan puhua lähes monokulttuurista. Nykyään, kun vuoroviljelystä tiedetään enemmän, tiedetään myös miten vaarallista tällainen yhden lajikkeen jatkuva viljely on. Kun perunarutto iski, etenkin köyhimpien toimeentulo romahti. Perunarutto on vieläpä sellainen pentele, että se säilyy maaperässä useita vuosia. Eli: kun tulevina vuosina istutettiin perunaa ruton saastuttamaan maahan, sekin saastui. Siemenperunoiksi taas haalittiin kaikki, mitä saatiin rutolta pelastettua, mikä ei yhtään auttanut tilannetta.

Samaan aikaan irlantilaista viljaa vietiin ulkomaille. Tästä on erilaisia arvioita, mutta ilmeisesti edes kotoperäisen viljan jättäminen omaan käyttöön ei olisi riittänyt estämään nälänhätää. Britannian hallitus puuttui jossain vaiheessa tilanteeseen ja alkoi tuoda ruoka-apua.

Nälkään ja aliravitsemuksen seurauksena tulleisiin tauteihin kuoli n. miljoona irlantilaista. Pari miljoonaa lähti siirtolaisina Britanniaan, Amerikkaan, Australiaan jne. Suurin osa ei koskaan palannut kotimaahansa, mutta monet avustivat perhettään ja yhteisöään uudesta kotimaastaan käsin. Muuttoliike teki irlantilaisille erityisen kipeää siksi, että lähtijät olivat enimmäkseen nuoria, jotka lähtivät rakentamaan jotain muuta yhteiskuntaa kuin omaansa. Tämä kaikki ei myöskään vähentänyt brittejä kohtaan - varmaan aiheellisestikin - tunnettua katkeruutta.

@Ereine keksiköön seuraavan kysymyksen.
 
Irlannin väkiluku ei ole vieläkään toipunut tuosta, mikä ehkä kertoo jotain katastrofin laajuudesta.

Mikä yhdistää daaliaa ja tsinniaa? Etsimäni vastaus ei liity niiden ulkonäköön (joka saattaa olla samantyylinen) eikä niiden yhteiseen kotiseutuun eikä mihinkään kasvitieteelliseen yksityiskohtaan.
 
Demonit olisivat paljon kiinnostavampia kuin oikea vastaus. Begonia kuuluu tähän samaan joukkoon, mutta petunia ei.
 
Dahl-ia kuulostaa ainakin siltä, että se on saanut nimensä joltakulta inehmolta, kenties kasvitieteilijältä, kenties saksalaiselta kasvitieteilijältä, niin kuin voisi sopia Zinn-iaan. Kaipa sitten Begon on myös ollut Homo sapiens sapiens -lajin elollinen toisin kuin *Petun mutta samoin kuin bougainvillean ja tillandsian ym. ym. nimenantajat. (Olisiko orvokki jotenkin tekemisissä kokkare-Petterin suvun kanssa?)
 
Kyllä, Johann Gottfried Zinn oli saksalainen kasvitieteilijä, Anders Dahl ruotsalainen kollegansa ja Michel Bégon ranskalainen kuvernööri. Petunia taas tulee Tupi–Guaranin kielen sanasta, joka tarkoittaa tupakkaa.

Vuoro Tikille!
 
Ylös