Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Arkkitehti joka otti signatuurikseen hamppuköysien käytön kaiteina, kattolistoina ym. sisustuselementteinä.
 
Telimektar on oikeilla kinkeripiireillä.

Hampus-herran nimi koristaa erään julkisrakennuksen seinää nyk. pääkaupungissa.
 
Hän ei tyytynyt olemaan tavallisen hallituksen tavallinen johtaja, vaan ylsi ylihallituksen ylijohtajaksi.
 
Ellei satu olemaan murhattu ministeri tai asunnon omistanut kirjailija, helsinkiläisrakennuksen (varsinkin vähän vanhemman, tarkoittaa siis heidän majesteettiensa Puolanmaan tsaarien ja Suomen keisarien hallitusaikaa) seinään päätyy todennäköisemmin nimi, joka kuuluu sellaiselle tyypille, jonka Telimektar jo mainitsi. Joten komppaan hänen edellistä vastaustaan, hamppuköydet voinee jättää omaan arvoonsa.
 
Vähän konkretiaa komppeihin kiitos, eli mistä töistä Hampus-herra tunnetaan? Kaksi pitää ainakin mainita, ovat kuitenkin sen verran tunnettuja. Jos ne eivät ehkä rajojen ulkopuolella ole näkyvyyttä saaneet, niin rajoilla ja niiden sisällä kyllä.
 
Olen melko varma että Helsingin Vanha ylioppilastalo on Dahlströmin suunnittelema. Mutta mikä olisi rajoilla näkyvyyttä saanut rakennus? Tornion vanha tulliasema (jos siellä nyt on sellainen)?
 
Vanha on oikein, se joka keksii toisen saa vuoron. Aivan Tornioon asti hra D:n tunnettu tuotanto ei yllä.
 
Olisiko hän suunnitellut majakkatorneja, niiden rakennuttaminen oli ehkä eräs rakennusylihallitukselle määrättyjä strategisia prioriteetteja 1800-luvun loppupuolella?
 
Aivan oikein! Telimektar jatkaa.

Axel Hampus Dalström (22. maaliskuuta 1829 Helsinki – 19. maaliskuuta 1882 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Dalström toimi pääasiassa yleisten rakennusten ylihallituksessa eri tehtävissä ja oli vuodesta 1870 sen ylijohtaja. Hän oli yksi johtavista suomalaisista arkkitehdeista 1860- ja 1870-luvuilla. Dalströmin tärkeimmät työt ovat Helsingissä sijaitsevat Vanha ylioppilastalo (1870), ravintola Kappeli (1867) ja Kaartin maneesi (1877). Hänen piirtämänsä rakennukset edustavat tyylisuunnaltaan uusrenessanssia.

Dalström suunnitteli useita 1860–1870-luvuilla rakennettuja majakoita.
Click to expand...
 
Tik sanoi:
Harri Holkeri
Click to expand...

Heti kerralla oikein. Tätä (haastattelemaan tuppautuneille toimittajille tarjottua) lausuntoa alettiin jostain syystä riepotella. Olen ajatellut että jos isompikätinen mies eli tuolloinen tasavallan presidentti Mauno Koivisto olisi laukaissut samat sanat, niin ainakin kansan syvät rivit olisivat luultavasti ilahtuneet ja ajatelleet että toimittajanketaleet saivat juuri ansaitsemansa vastauksen. Vai olivatko ajat toimittajien ja poliitikkojen vuorovaikutuksessa tuolloin 1990-luvulle tultaessa jo yleisemminkin muuttuneet?
 
No hyvä. Olen vähän samaa mieltä Telimektarin kanssa; on myös niin, että Holkerin itsestään poliitikkona julkisuuteen antama kuva ja toimittajalle heitetty nenäkäs repliikki eivät sopineet yhteen. Jos et ryhdy kansanmieheksi, älä käyttäydy kuin kansanmies vaan kärvistele roolissasi.

Mutta jatketaan samalla linjalla eli kuka Suomen pääministeri muistetaan tokaisusta "Tavataan nahkurin orsilla"?
 
Totta Mooses! Tarkasti ottaen Lipponen sanoi eduskunnassa vuonna 1996 suomiessaan tuohtuneena Keskustaa siitä, että puolueen pankkivaltuusmiehet olivat syyttäneet demareita Suomen ERM-kurssin liian aikaisesta vuotamisesta julkisuuteen, näin: ”Me kyllä tapaamme nahkurin orsilla” (ja käytti sanontaa väärin, mitä lie tarkoittanutkaan. Ilmeisesti piti itseään nahkurina toisin kuin kersantti Penttinen Tuntemattomassa; hän ymmärsi oikein, että net kun orsilla kohtaavat, ovat kaikin nyljetyitä.)

@Olórin jatkakoon!

areena.yle.fi

Paavo Lipponen: "Me kyllä tapaamme nahkurin orsilla."

Vuonna 1996 Keskustan pankkivaltuusmiehet Mauri Pekkarinen, Olavi Ala-Nissilä ja Anneli Jäätteenmäki syyttivät ministeri Arja Alhoa (SDP) Suomen ERM-kytkentätavoitteen (ecu-kurssi) vuotamisesta vastapuolen edustajille. Pääministeri Paavo Lipponen piti eduskunnassa syytöstä niin loukkaavana, että...
areena.yle.fi areena.yle.fi
 
You must log in or register to reply here.
Ylös